Mikäli tämä pitää paikkansa, energia-alan (ja about kaikkien teknologisten alojen) revoluutio on tulossa. Ehkä nopeammin kuin mikään muu muutos ihmiskunnan historiassa, mikäli soveltuu massatuotantoon kohtuullisella hinnalla.
Aiheesta lisää. 
18 tykkäystä
Saksa suunnittelee vedyn maahantuontia jo ENNEN 2030 - lukua. Meekittävä aikataulun aikautus.
14 tykkäystä
Olin tulossa linkittämään samoja juttuja. Todella iso juttu sähköverkolle, ja no, miljoonalle muulle asialle. Jännä nähdä, onko ns. real deal tällä kertaa!
10 tykkäystä
The levelized cost of hydrogen (LCOH2) has risen slightly in 2023 due to inflation and higher financing costs. Still, green hydrogen (H2) will become competitive with existing gray H2 plants running at marginal cost in five markets by 2030.
Vihreän vedyn juna puksuttaa vakaasti eteenpäin.
Olen tuolla Tieliikenteen voimalinjakeskustelussa useampaan otteeseen maininnut, että vety tulee olemaan kustannuksiltaan erittäin kilpailukykyinen liikenteessäkin. Tämäkin laskelma omalta osaltaan tukee sitä väitettä.
Edit: Ruotsi oli yksi viidestä markkinasta. Lupaa Suomelle hyvää, koska kyllä me samaan pystytään kuin Ruotsi. Ehkä. 
11 tykkäystä
Kotkan Kiinalaisomisteinen akkumateriaalitehtaan projekti etenee. Saa nähdä, saavatko projektin rakentamisvaiheen käynnistettyä ajallaan (Suomessa on pitkät perinteet valitella ympäristöasioista, jne.) ja mitä tapahtuu, jos Xi lähtee Taiwanin reissulle joskus tulevaisuudessa. Ollaanko sitten sormi suussa, mitä tehtaan kanssa pitäisi tehdä? Käykö sille Hanhikiven kohtalo?
Tehdashanke siirtyy seuraavaksi tarkempaan hankesuunnitteluun ja luvitusvaiheeseen. Tarkoituksena on hakea tehtaalle muun muassa rakennus- ja ympäristölupaa.
Hanketta koskevat valmistelutyöt alueella aloitettiin jo vuoden 2021 lopussa. Suomen Malminjalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen kertoo, että tehtaan rakentaminen on määrä aloittaa vuonna 2024 ja tuotannon vuonna 2027.
12 tykkäystä
Vahva momentum alkamassa liikenteeseen ja energiaan. Vaikea perustella mikäli salkkuun ei kuulu Plug, lienee tulevan palapelin kulmapalanen. Nikola ja miksei Hyzonkin hyötyvät tulevasta kehityksestä.
6 tykkäystä
En nää että vetyautot tulisivat oikeen missään tilanteessa kuluttajien tai edes raskaassa liikenteessä kovin suureen käyttöön.
Tämän kun joku osaisi varmasti sanoa, voi rikastua kovasti. Vedyn tuotanto on saanut paljon vauhtia viimeisten 3-4 vuoden aikana. Uutisia löytyy, kun etsii yhden tai kahden googletuksen verran. Vedyn tankkauspaikkoja rakennetaan tällä hetkellä pää kuumana ympäri eurooppaa, vaikka vedyllä toimivia ajoneuvoja ei ole vielä laajalti käytössä.
Sitten on se taistelu akkujen ja vedyllä toimivien ajoneuvojen välillä. Viime kädessä taistelun ratkaissee alhaisin kustannus per ajettu kilometri. Tämä ei olekaan aina ihan yksinkertainen laskea, kun katsoo vaikka ao. kuvaa. Se ei kuvaa tämän hetken tilannetta, vaan on jonkin sortin laskennallinen kaavio. Kuitenkin siitä käy muutama selkeä ero esille:
- Vetyajoneuvolla on suurempi ajomatka yhdellä tankkauksella.
- Vedyn tankkaus kestää parikymmentä minuuttia, kun taas rekan akun lataaminen vie tuntikausia.
Vedyn etuja:
- Pidempi kantomatka tankkauksella
- Lyhempi tankkausaika
- Pienempi ajoneuvon pääomakustannus (akut maksavat paljon)
- Suurempi hyötykuorma (akut painaa paljon)
- Ajomatka ei lyhene kovallakaan pakkasella
Akkujen etuja
- Lataaminen potentiaalisesti halpaa (jos on omaa sähköntuotantoa)
- Soveltuu pienemmille autoille (pienemmät akut)
- Soveltuu lyhyemmille matkoille (esim. jakeluliikenne kaupungin sisällä)
Esimerkiksi raskaassa pitkän matkan liikenteessä vedyn etu kasvaa. Jos vaikka raskaan rekkayhdistelmän painosta 30% on akkuja ja kesken matkan pysähdytään tunneiksi lataamaan, on siinä mukana paljon palkka- ja seisontakustannusta sen lisäksi, että hyötykuorman osuus painosta on pienempi.
Itse näen tilanteen siten, että kummallekin on tilaa ja markkinat hoitavat luonnollisesti optimaalisen järjestelyn ekosysteemiin. Varmaa on se, että akuilla toimivat autot tulevat olemaan kanssamme mutta minkä osuuden vetyajoneuvot ottavat raskaasta liikenteestä sekä esim. täällä pohjoisen pakkasissa toimivista ajoneuvoista on vielä kysymysmerkki.
11 tykkäystä
Sähkörekka-autojen latausdilemmaa yritetään kaiketi poistaa siten, että rekoissa olisi vaihdettava akku, jolloin “tankkaus” (akun vaihto) kestäisi vain muutamia minuutteja. Tiedä sitten kuinka pitkällä tämä visio todellisuudessa on…ja edelleenkään ei poista sitä ongelmaa, että sähkörekasta tulee akun myötä melkoisen painava 
4 tykkäystä
Joo. Olen samaa mieltä, kirjoittelin aiheesta 40 sivun tutkimuksen kuljetusvälitekniikan kurssilla 2-3v sitten. Vedyllä on nichensä, pitkässä matkassa. Tosin nopealla latauksella ja pakollisilla lepo ajoilla tämäkään ei oikeasti ole ongelma. Mm rahtauksessa voi autoa ladata.
Mutta akkujen hinnanlasku on tarkoittanut sitä että ne ovat kilpailukykyisimpiä. Myös niiden paino on laskenut ja kantama parantunut.
Edes 2v sitten vety ei parhaissa skenaarioissa ollut selvä voittaja, mielestäni vielä vähemmän nykyisin.
Korkojen nousu tulee myös iskemään mm. Tuuli-ja aurinkovoimaan jonka herkkyys koroille on suurta. Oletan että kapan tulomarkkinalle odotettua pienempää. Tämä on energiapuolella töissä ollessa tullut selväksi.
Uutta kysyntää tulee muualtakin, sähkökattilat jne. ja selvää on että vetytuotantoon ei saada hirveästi 0 hintaisia tunteja.
Niitä saadaan, mutta niillä ei ylläpidetä fiksuja käyttöasteita mitä investoinnit vaatisivat. Niinpä niitä pitää ajaa muinakin tunteina.
Tämä tarkoittaa korkeampia hintoja. Matalampi hyötysuhde tarkoittaa sitä että vety tulee viimeisenä ajoneuvoihin. Ensin teollisuuteen, meriliikenteeseen jne.
Ajatellaan asiaa, nikolan skenaarioissa 1€/kg tarkoittaisi puhtaana sähkönä (1kg noin 60kWh).
Tämä tarkoittaisi 15€/ MWh(e) hintaa. (Huom tähän tulee päälle ne pääoman jne kulut, tämä puhdas sähkön hinta.)
PPA menee atm euroopassa noin 50€/MWh
Suomessa noin 35€/MWh ennen korkojen nousua, alalla olevan tutun arvio korkojen vaikutuksesta oli 1% ~ 12€ (pitkä korko) en usko että 15€ päästään. Ja tämä ei ota huomioon käyttöaikoja. Huoltoa, investointia, BoP jne jne. Mahdollisia siirtomaksuja.
Hyvää pohdintaan alan ammattilaiselta jossa päätyi esim 40€ MWh sähkön keskihintaan, kulut todellisuudessa isommat.
TLDR: luulen että vety tulee vaan liian kalliiksi liikenteessä, erityisesti kun vaatii oman infran. Sähköä helpompi laajentaa.
Tossa oli toista tutkimusta. En myöskään nää miksi Vetyautot ois ”kultakaivos ja kuuluis sijoitaa” valuaatiot jo nyt korkeat, diluutiota tulee.
9 tykkäystä
Ja edelleen myös kaikki lentoliikenne ja muutama rahtilaiva täytyy muuttaa toimimaan muulla kuin traktoribensalla. En oikein näe että varsinkaan meriliikenteessä olisi akkutegnologialle tällä hetkellä käyttöä.
Joo samaa mieltä. Vety tulee kyllä, mutta siis ei mielestäni esim rekkoihin. Vaan esim laivat jne ensin listalla.
Itse uskon että rekkaliikenne tulee ensimmäisinä isojen skaalojen liikennesovelluksina. Sähkörekat on aikalailla turhakkeita.
1 tykkäys
Millä perusteella? En ole nähnyt suomessa yhtään vetyrekkaa. Sähkörekkoja kyllä.
5 tykkäystä
Autoalan tiedotuskeskuksen “Ennuste eri käyttövoimien yleistymiselle”-raportissa esitetty ennusteita raskaamman tieliikenteen eri käyttövoimien osuuksien kehityksestä:
9 tykkäystä
Tarkoitat varmaan sähköisiä jakeluautoja? Ne on vähän eri asia.
Raskaita sähkörekkoja ei ole ja nämä dieselit pitää tulevaisuudessa korvata vaihtoehtoisella voimanlähteellä. Vetyinfra kun kehittyy ja tankkausasemia tulee niin sitten lähtee.
7 tykkäystä
Laskelmissa pitäisi huomioida paljon muutakin kuin käytettävän polttoaineen hinta, henkilöautoissa sen osuus nytkin on vain 20-30%. Lisäksi käyttömukavuus eli se että rekan tankin saa täyteen nopeasti on iso etu logistiikalle ja yllättäville tilanteille.
Tuleeko rekkoihin joskus vaihdettavat akut? Ei tule. Kuulostaa järjettömän raskaalle systeemille rakentaa tälläinen verkosto.
6 tykkäystä
Ja huomioita tästä keskustelusta, ei suomi ole maailman keskipiste mikä määrittää liikenteen tai teknologian kehittymisen suunnan. Isot vie tässäkin ja savimajan asukkaat vikisee mukana.
Kannattaa katsoa asioita aina suuremmalla säteellä ja useammasta näkökulmasta, sama vähän kuin ns. merkkiuskollisuus, eli asennevammaisuus. No nyt menee ohi, menköön 
6 tykkäystä
Myös ainakin kesko siirtymässä.
Oma näkökulma 2v autoteollisuudessa ja nyt energiapuolella ollessa on että sähkö viel. Samaa mieltä ilmeisesti myös alan ennusteet mitä postattiin päällä.
Tässä kanssa alan ammattilaiselta hyvä ketju.
Se ja sama sijoitatteko. Mutta en missään nimessä myisi sijoitusta ”varmana” tai 100% perusteltuna.
Näillä foortumeilla on porukkaa jotka eivät tee tarpeeksi pohjatyötä sijoituksilleen, puhdas hehkutus ei ole heitä kohtaan oikein. Riskit ja ongelmat pitää tuoda esiin.
Perustelin omat näkemykseni tutkimuksilla ja tilastoilla, jos oma näkemys on vain ”kommentointia” eikä siihen löyty taustatietoa? Onko se välttämättä uusi?
Alalla on nyt jo kilpailua, ja sähkörekat painavat marginaaleja. Tuotteet ovat 10v päässä ja tuotanto vaatii paljon pääomaa. Aka kassavirrat kaukana ja sitä ennen ehkä anteja jne.
Varoittelin nikolasta jne 3v sitten. Eipä mua silloinkaan kuunneltu. 
14 tykkäystä