Kuormakoon puolittamista ja imagon kohottamista.
Nämä sähkörekat sopii ainakin hyvin nykyisten mitta ja massa säännösten puitteisiin.
Tämä visio on paluuta sadan vuoden taakse, jolloin se jo kertaalleen epäonnistui. Itse kukin voi miettiä syitä alkaen sellaisista asioista kuin standardi, omistaminen ja talous.
5 tykkäystä
Sellaiset asiat on jo mietitty. Akunvaihtobisnes kasvaa nopeiten Kiinassa, standardit ovat olemassa ja kaikki isot toimijat ovat pelikentällä mukana, ml. CATL. Vaihtopisteitä on henkilöautoille tuhansia ja sähköisistä kuorma-autoista puolet tukee vaihtoa. Mitään range- tai latausahdistusta ei siis täällä ole eikä FCEV:lle ole tarvetta.
8 tykkäystä
Siellä on cleantech nousussa pörsissä kun akku vs. vety -keskustelu käy kuumana kahdessa ketjussa yhtäaikaa. Näitä keskusteluja on käyty täällä jo monta vuotta, mutta kukapa jaksaa vanhoja viestejä lukea…
Ehkä ainakin sellaiset lyhyet provoilut voisi jättää pois, joku esim. sanoi jossain tovi sitten että BEV:n ainoa etu vetyautoon nähden on kotilataus. En edes jaksa kommentoida tuollaista, mielestäni saisi vähän lippu heilua ennen kun homma taas lähtee lapasesta.
4 tykkäystä
Milläs kwh hinnalla te laskette tuon rekan pikalataamisen tapahtuvan?
Kun tarkastellaan Kiinassa toteutuneita oikean elämän toiminta-matkoja niin on selvää että monella sektorilla joutuu tukeutumaan päivän aikana pikalatureihin.
Itse en löytänyt mitään dataa, tuntui että lataushinnat oli paremmin suojeltu kuin tiitisen -lista. Onko kellään tähän mitään tietoa antaa? Kuluttajille tarkoitettujen pikalatureiden hintataso on niin reipas että niillä ei kyllä pärjää vedylle.
Minulla oli tässä “näpeissä” tutkimus siitä, minkä verran ylimääräisiä kuluja akkurekan “joutokäynti” latauksen aikana tuo. Se oli luokkaa 50$ tunti, mutta harmikseni en nyt löydä sitä tutkimusta. Muistaakseni olen sen tänne linkittänytkin. Tämä on asia joka osaltaan myös nostaa kuluja yrittäjän suuntaan.
2 tykkäystä
Lataushinnat nyt vs tulevaisuudessa ovat kaksi aivan eri asiaa. Allalla ei ole vielä suurta kilpailua. Lataukseen on tulossa lisää toimijoita ja kilpailu tulee olemaan kovaa. (katso kempower jne myyntiä) Huomattavasti kovempaa kuin esim Vetypuolella jossa latausinfran kustannukset ovat suuremmat. Sähköpuolella “barrier to entry on aika pieni” edes suurempaa liittymää ei välttämättä tarvita, sen voi toteuttaa DSO puolen akuilla.
Tämä tulee ajamaan hintaa aika lähelle spottia. Joka tapauksessa tuon latauksen hinta tulee olemaan huomattavasti alle vedyn. Ihan vaan fysiikan lakien takia. Sähkörekassa plant to wheel hyötysuhde on tasoa 3x parempi.
Myös nuo lataustunnit menee kategoriaan EU:ssa pakolliset lepoajat ja muutenkin rahtaukseen jne menee aikaa. Latureita tod.näk integroidaan terminaaleihin. Oikea “odottelu” jäänee aika minimaaliseksi.
TLDR: en usko että vaikuttaa kannattavuuteen, enkä usko että pitkän aikavälin preemio jää latureilla korkeaksi.
5 tykkäystä
Luonnonvedyn etsiminen tehostuu. Hiukan on tämäkin ironista, että tarvitsemme fossiilisten polttoaineiden parissa työskentelevien firmojen tietotaitoa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan…
Lainaan tämän tuosta artikkelista, kuvaa hyvin tämän valtavaa potentiaalista vaikutusta:
The US Geological Survey said in April that there is probably enough accessible hydrogen to meet total global demand for “hundreds of years”.
Edit: melkein käy tämä jo tuonne luonnonvara-ketjuunkin 
6 tykkäystä
T&E toki varmasti hieman kärjistää viestiään tehdyillä oletuksilla, mutta hyvä tapa havainnollistaa etua materiaalivirtojen osalta liikenteen sähköistyessä.
Eiköhän tämä “luonnonvety” ole vain jälleen yksi yritys öljy-yhtiöltä olemassaolonsa turvaamiseksi. Mehän emme tarvitse tätä luonnonvetyä, vaan öljy-yhtiö tarvitsee keinon kaupallistaa omaa osaamistaan post-oil.
Ehkä tyhmä kysymys, mutta en ole tutustunut: Jos tämä luonnonvety olisi joku iso juttu, niin miksi nykyään käytetään pelkästään fossiilisia polttoaineita vedyn valmistuksessa?
5 tykkäystä
Eiköhän se ole tuo hinta joka luonnon “valkoisessa” vedyssä on se pääajuri. Harmaa vety on vielä halvempaa tuottaa kuin vihreä ja vallkoinen mahdollisesti entistä halvempaa. Tämä valkoinen vety on nyt viimeisen kahden vuoden aikana noussut enemmän otsikoihin. Euroopassa Italiassa ja Ranskassa löytynyt isot esiintymät. Ranskan esiintymä yksin on 50% kaikesta tämän hetkisestä vedyn vuosi tuotannosta.
Ymmärrän että laitosten tekeminen on vuosien projekti ja logistiikan vielä pitempi. Jos jollain jotain kommentoitavaa valkoisen vedyn varsinkin negatiivisiin puoliin niin mielellään kuulisin lisää. Lainsäädäntö poraamisessa, tai sen puute on ainakin esim. Ranskassa ongelma.
Unlike hydrogen produced from natural gas or electrolysis, its natural counterpart requires no water and little energy to extract while taking up very little land.
In addition, its production is not subject to periods of instability and is even renewable, provided that “we adapt the rate of extraction to the rate of generation, as we do with hot water vapour in geothermal energy,” Moretti added.Indeed, the Earth continuously produces natural hydrogen through chemical reactions that are mainly related to oxidation of ferrous iron minerals.
All these advantages make natural hydrogen a much cheaper resource than hydrogen produced from electrolysis. The price of natural hydrogen is estimated at €1 per kilo, while renewable hydrogen currently reaches €6, according to a position paper published in February at the request of the European Commission by the Earth2 initiative, a French body bringing together industry and research groups
Resources exist elsewhere in Europe, including Spain, Germany, Kosovo, Iceland, Finland, Sweden, Poland, Serbia, Norway, Ukraine, Russia and Kazakhstan. Beyond Europe, Mali has been operating a well since 2014, while Namibia, Brazil, Canada and even the United States, which is currently drilling a well in Nebraska, are showing interest.
Excitement grows about ‘natural hydrogen’ as huge reserves found in France – EURACTIV.com
8 tykkäystä
En ole tarkkaan perehtynyt poraustekniikkaan tässä, mutta Euroopan nimbyily on ongelma kaikissa näissä poraus- ja kaivoshankkeissa. Maakaasuakin on Eurooppa täynnä, mutta sitä ei ole vaan voitu porata, kun tärinä aiheuttaa liikaa ympäristöhaittaa rakennuksille ja ihmisille. Siksi maakaasua tuodaan Eurooppaan joko putkia pitkin Venäjältä tai LNG-laivoilla ympäri maailmaa, jossa poraaminen onnistuu paremmin.
Saa nähdä kuka näitä porausinvestointeja lähtee tekemään ja taistelemaan ympäristöluvat läpi byrokratian. Öljyteollisuus on halunnut vetyä aina sinisen värisenä, jotta saadaan omat maakaasuresurssit sekä -infra käyttöön ja lisäksi tukiaisia CCS:ää varten. Tätä on kutsuttu siirtymäksi. Jopa kivihiiliresursseista saadaan vetyä kaasutusprosessilla. Elekrolyysistä on paljon pientä kokeilua, mutta GW-luokan projekteja taitaa olla käynnissä yhden käden sormilla. Joka tapauksessa pääomaprojektia on paljon tiedossa ja monelle alalla toimivalle on muutakin parempaa käyttöä pääomalle.
7 tykkäystä
Tosiaan, nyt on saatu vastaus kysymykseen onko sitä valkoista vetyä paljon ja vastaus on KYLLÄ. Seuraava kysymys on se, että voiko sen kaupallistaa. Viimeisen vuoden aikana saadut uudet tiedot kääntävät vastauksen todennäköisemmin KYLLÄ kuin EI.
Ajureita hinnan lisäksi on nuo määrät, sitä näyttäisi olevan paljon. Myös Euroopassa. Yhdessä vihreän vedyn kanssa valkoisella vedyllä on potentiaalia merkittävästi kiihdyttää vihreää siirtymää.
Negatiivinen puoli? Liiallisella määrällä vetyä on omat vaikutuksensa ilmakehässä, joten vedyn karkaaminen/vuotaminen tuotantoketjusta pitäisi olla jollain tasolla hanskassa. Vihreän vedyn kanssa tilanne on melko varmasti aika hyvin hanskassa, koska vihreä vety on rahan arvoista tavaraa. Valkoinen vety tulee suoraan sanottuna ilmaiseksi maasta, joten tässä laiminlyönnit ovat todennäköisempiä. Viittaan suoraan nyt ryssien asenteeseen maakaasua kohtaan. Tuskin mitään muuta negatiivista. Ellei tietysti saada aikaiseksi joku ketjureaktio, jonka seurauksena syntyy toinen aurinko meidän aurinkokuntaan.
Euroopassa lait estävät poraamisen, joten henkilökohtaisesti itse odotan että valkoinen vety kaupallistetaan ensimmäisenä jenkeissä. Siinä jenkit on tosi hyviä. Ja jos se onnistuu, Eurooppa seuraa varmasti nopeasti perässä.
Hyterra on aussifirma joka tekee koekaivauksia jenkeissä:
Tästä pääsee investor presikseen. Lukusuositus, avaa suht tiiviissä paketissa mikä jutun juoni on.
Korkein luku minkä olen vedyn %-osuuden suhteen nähny on 98%. Heidän kaivossan se on 92%. Kyllä tässä ollaan isojen juttujen äärellä.
Myös itse Bill Gates rahoittaa valkoisen vedyn poraamista.
8 tykkäystä
Öljy-yhtiöt ovat suurimpia vedyn käyttäjiä ja näillä on myös poraustekniikan osaamista eniten. Toisaalta öljyteollisuudella on myös suora linkki maakaasuun ja siten maakaasun käyttö vedyn valmistuksessa on luontaisinta. Myös pääomaprojektien osaaminen on parasta öljy-yhtiöillä.
Siksi on vähän surkeaa tälle vetybisnekselle, että vihreän ja valkoisen vedyn hommat jätetään startup-yhtiölle, joiden resurssit loppuvat helposti kesken näissä projekteissa. Vaikka poraaminen kuulostaa helpolta, varastointi ja siirtäminen on vaikeaa vedyn kohdalla, joten rahaa ja osaamista tarvitaan paljon teknisten haasteiden selättämiseen. En itse jaksa uskoa näihin, elleivät öljy-yhtiöt tule vahvasti mukaan hankkeisiin.
Onneksi Neste, Gasgrid, Helen ja Vantaan Energia saivat Suomessa nyt oman projektin liikkeelle vihreän vedyn puolella. Tässä on mahdollisuuksia onnistumiseen, jos fokus pysyy vain pallossa. Neste ainakin haluaa käyttää vihreän vedyn omassa öljynjalostuksessa ja saavuttaa siten hiilineutraalisuustavoitetta.
10 tykkäystä
No on ne isot jo mukana.
Espanjan esiintymän kimpussa häärää British Petroleum joka on Helios Aragonin takana:
Tässä lisätietoa mm. Tavoiteltavista tuotantomääristä, aikatauluista (2028) ja vedyn hinnasta:
Tuo Espanjan löydös tehty vissiin 1970-luvulla…
Ranskan löydöksen takana on La Française d’Énergie (FDE). Paikallinen energisyhtiö, mcap 220 miljoonaa.
https://www.euractiv.com/section/energy-environment/news/excitement-grows-about-natural-hydrogen-as-huge-reserves-found-in-france/
Firmasta:
https://www.francaisedelenergie.fr/en/home-2/
Hyterra pienenä ja näppäränä toimijana om aloittanut siellä missä nopeiten pystytään kaupallistamaan. Isot ovat kädet sidoksissa täällä euroopassa lainsäädännön takia.
Tuosta vetyinfrakstruktuurista sen verran, että sitä rakennetaan jo aika hyvää vauhtia. Sehän on selvä, että vedyn kuljettamisessa ja varastoinnissa on isot bisnekset tiedossa. Kuvaavaa on, että luin yhden juuri valmistuneen ranskalaisen lyyseriprojektin yhteydessä, että he rakentavat jakelujärjestelmää teollisuudelle ja liikenteelle myös luonnon vetyä silmällä pitäen. Eli jotkut jo tässäkin asiassa muita edellä…
Edit: Olen siis itse sijoittanut yrityksiin, jotka tekevät vedyn nesteyttämiskamoja ja ratkaisuja vedyn kuljetukseen ja varastointiin.
6 tykkäystä
No mutta kyllähän niiillä ihan hyvin kauppa kasvaa.
Nämä siis kaikki uutiset viikon sisällä (mukaan lukien tuo Ford) 
6 tykkäystä
Yaran sijoituksen taustalla lienee aivan puhtaasti oma prosessitekninen tarve vedylle. Ei niinkään myynti tai polttoaineen teko.
Omalla tuotannolla yara voisi puhdistaa jalanjälkeään
1 tykkäys
Kyllähän niistä on keskusteltu Yaran CMD:ssä 2022 ja 2023
E:
Aika vähäisesti AEM tekniikasta täällä keskustelua on käyty. Seuraillut toki välillä Enapterin touhua, mutta aika vähäistä ollut.
4 tykkäystä
No hankala sanoa vielä, sillä Enapter markkinoi lyysereitään esimerkiksi vetytrukkien käyttöön. Sehän on se ensimmäinen kypsä markkina uusiutuvan vedyn ja polttokennojen suhteen. Mielestäni kertoo sen että johto on kuitenkin hereillä. Ei taida kellään foorumilaisella oikein olla seurannassa noita AEM valmistajia siksi lie hiljaista
Karkea yhteenveto, liikevaihto ja katetuotto tuplaantui, tappio puolittui edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon.
Kurssi dyykkaa lähelle 12kk alinta ja samalla ajanjaksolla kurssi on tullut alas 90%.
Ei meinaa ymmärtää vaikka toki tekee tällä hetkellä vielä turskaa, mutta kun näkymät eivät kuitenkaan ole huonot.
Kai ne vaan Amerikassa tietää, että olen sijoittanut tähän…
9 tykkäystä
Tylyä
16 tykkäystä