En kyllä tuota vetytrukki markkinaa oikeen ymmärrä. Olin 5v töissä aikaisemmin logistiikan, automaation ja akkujen parissa ja kertaakaan en siellä noita nähnyt, tai kuullut että oltaisiin hankittamassa.
Koko idea kuulostaa vähän oudolta. Markkina lienee samaa mieltä kun vetytrukit eivät ole yleistyneet.
Aloita vaikka lukemalla tuo artikkeli. Kokemukset Suomesta kannattaa unohtaa muodostaessaan mielipiteitä maailman menosta.
@Jarppa1 Laittoikin jo yhden linkin jossa kerrotaan miksi. Jenkeissä on vetytrukkeja jo yli 50t kappaletta ja kustannussäästöt ja tehokkuuden parantuminen on tosiasia vs akkutrukit. Vetytrukin käyttäjiä ovat jenkeissä mm. Amazon ja Freezepak ja euroopassa BMW ja Lidl.
Tässä jenkkien postin tekemä pilotti vetytrukeista, joka on melko tuore.
Study Shows Hydrogen Fuel Cell Forklifts Reduce Maintenance Costs | OneH2
Mielenkiintoinen on tuo Freezepakin säästö myös (31%) energiakuluissa. Johtuuko se kylmästä varastosta? Tilansäästö on no brainer kun teknologioiden eroja miettii.
Plug Power Inc. | Plug, FreezPak Logistics Expand Agreement to Supply Fuel Cells at 9 Additional Sites
“In addition to greenhouse gas reduction, FreezPak Logistics saw electricity bills drop by 31.5% and an increase in usable space by up to 5,000 square feet per location.”
Teknologia kehittyy ja nyt Plug Power on alkanut tarjoamaan vetytrukkeja myös pienempiin (alle 100 trukin) varastoihin:
Plug Power Inc. | Plug Now Offering Turnkey Hydrogen Fuel Cell Solution that Delivers Savings Over Batteries for Forklift Fleets of 100 or Fewer
Väittäisin että vetytrukit jatkaa yleistymistään. Olen nähnyt yhden arvion, että jenkeissä trukeista jo 6% on vetykäyttöisiä.
Tästä päästään siihen väittämään, että nuo vetytrukin hyvät ominaisuudet skaalautuvat myös tieliikenteen ammattikäyttöön. Ellei tuollainen raskas rekka ole helpommin sähköistettävä kuin merkittävästi kevyempi trukki…
Edit: Siis jossain se raja toki menee, jossa akkutrukki on kustannustehokkaampi. Mutta minkäkokoinen se varasto sitten on? Joitain kymmeniä trukkeja?
Hieman pelottaa näin veronmaksajana. Katsotaanko 2030-luvulla taaksepäin tätä vetytalouden käynnistystä suurena puhalluksena? Luotto aivan nollissa EU:n kykyyn jakaa yhteistä rahaa hankkeisiin.
Samaan tapaan sitä rahaa jaetiin tuulivoimaa. Valtiolla on roolinsa externatilities kohdalla vapaissakin markkinoissa. Toki se voi silti epäonnistua.
Aika lyhytnäköinen mielipidekirjoitus. Kun muistelee viime vuotta ja painetta irtautua venäläisestä energiasta, niin mitenköhän olisi onnistunut, jos ei aikanaan olisi tuettu tuulivoimaa? Tänä päivänä ei varmaan kovin kummoista määrää myllyjä olisi pystyssä ja takapuoli olisi viime talvena jäätynyt.
Kuten tuulivoiman niin nyt myös vedyn kohdalla pitää katsoa isompaa kuvaa. Ilman vetyä ei mielestäni ilmastonmuutosta laiteta kuriin. Kunpa vain Al Gore olisi voittanut Bushin vuonna 2000 niin oltaisiin tänä päivänä vetytalouden osalta paljon pidemmällä. Nythän Goresta tulee lähinnä mieleen South Park…
Tuulivoima tukea ei ole saatu enään pariin vuoteen ja valtaosa Suomen nykyisestä tuulivoimatuotannosta on käsittääseni markkinaehtoista ilman tukia.
Mutta julkista tukea on hyvä olla JOS se on tehokkaasti suunnattu.
Se on juurikin noin. Ei lopulta mene montaa vuotta, että homma saadaan toimimaan markkinaehtoisesti. Toinen vaihtoehto olisi ollut aikoinaan vain ostaa halpaa energiaa Venäjältä ja jättää panostamatta omaan energiantuotantoon. Jälkikäteen arvioituna ei mennyt tuulivoimalaeurot hukkaan. Toivotaan vain, ettei vetymiljardeja heitellä hukkaan, kunten Business Finland teki koronatukiaisten kanssa. Meno rahojen jakamisessa on ainakin ollut niin hidasta, että luulisi, ettei niitä vain “heitellä” sinne tänne
Jos ne vetytrukit kiinnostaa ja aikoo syödä aamiaista 31.8. Helsingissä päin niin voi mennä tuonne. P2x ja Toyota pitää H2-aamiaistilaisuuden. Itse en ole siellä päin silloin…
Vihreällä vedyllä kohti päästötöntä tulevaisuutta! Ilmoittaudu mukaan aamiaistilaisuuteen (toyota-forklifts.fi)
Jatketaan vetytrukkiasiaa. Tässä on ranskalainen artikkeli siitä, että Chilen Walmart vihki käyrtöön ensimmäisen vihreän vedyn tuotantolaitoksensa. Osana projektia 200 akkukäyttöistä trukkia vaihdetaan polttokennotrukkeihin.
Tuosta jenkkeihin vetytrukkeja varten luodusta vedynjakeluverkosta vielä seuraava pointti:
One of the drawbacks of hydrogen adoption as a transportation fuel is the lack of infrastructure. Guess what? A network of hydrogen fueling already exists.
It’s true that what exists is primarily dedicated to material-handling fuel cell-powered forklifts. The majority of those are located at distribution centers and warehouses for retail giants Amazon and Walmart.
But it is not inconceivable that some of those 120 locations where hydrogen is dispensed could form a backbone, or at least contribute, to hydrogen fueling for over-the-road long-haul trucks.
Each of Plug Power’s fueling stations consists of a 19,000-gallon (4,000-kg) tank that holds enough hydrogen to last 10 days at a typical distribution center.
“What if, instead of 10 days, I refill it every five days?” asked Jose Luis Crespo, Plug Power’s general manager of fuel cell applications and global accounts. “Long-haul trucking is going to require a little bit of a different way of refueling than a forklift. I’m going to have to have a separate dispenser. But the hydrogen is already there.”
Tämä voi olla yksi tapa vauhdittaa vetyrekkojen kaupallistumista.
Plugi-ketjuun terveisiä. Jos tuntuu että nyt on vedynjakelu persnettopuuhaa, niin voi lohduttautua sillä että aina voisi mennä huonomminkin. Miettikääpä sitä, että plugi jakelisi noita jakelukanavia pitkin tuplamäärän vetyä verrattuna nykytilanteeseen 
SFC:n liikkuva ratkaisu;
Mitäköhän polttokennon vaihtaminen maksaa vetytrukissa? Skaalaus on se juttu, jolla saadaan ketjut liikkeelle liikenneratkaisuissa ja energia-alalla.
@skuuppia Tuo sinun tilastosi tuskin pitää paikkaansa - varsinkin kannattaa ottaa lähde huomioon… Ja juurikin vetyteknogia skaalautuu todellä hyvin → massat ylös hinnat alas. Eihän se sattumaa ole että Plugi käyttää samaa kennoa Hyvian vetypakettiautossa mitä noissa trukeissa. Koska se on kustannustehokas ratkaisu.
Interact seuraa näitä kehityskulkuja kaupallisessa kalustossa. BaaS-malli vie trukkikalustoa USAssa tähän suuntaan heidän ennusteissaan:
Onko nuo vuosittaisia myyntejä? Meinaan pelkästään Walmartilla on luokkaa 10t vetytrukkia.
Hydrogen Prolta positiivinen tulos Q2:lla: https://mb.cision.com/Public/21747/3817614/8fef72b18a99fca2.pdf
Onko sinulla tarkemmassa seurannassa yhtiö?
Olen tätä seurannut.
Potentiaalia on paljon: Kaksi isoa asiakastata Mitsubishi ja DG fuels. Loppuvuoden aikana Mitsubishin sopimuksen toimitukset ja liikevaihtoa kertyy yrityksen mukaan yli 300MNOK ja kassavirta pitäisi olla positiivinen.
DG Fuelsin kanssa iso sopimus SAF-polttoaineesta Jenkkilässä; sopimuksen arvo yli 500MUSD, eikä sisällä ylläpitoa, mikä kasvattaa sopimuksen arvoa merkittävästi.
Ovat avaamassa uutta tehdasta Jenkkeihin, mikä vaatii n. 30MUSD rahoitusta eli tulee vaatimaan lisärahoitusta ja ovat nyt kartoittamassa eri vaihtoehtoja mm. Partneroitumisien kautta ja/tai listautumalla myös Nasdaqiin.
Lisäksi heillä on yhteistyösopimus Andritzin kanssa mistä ensimmäinen hedelmä on Kristiinankaupunkiin tuleva 200MW laitos.
Tässä nopeati tärkeimmät. Mutta mielestäni nykyarvostukseen nähden potentiaalia valtavasti.
Hyvä Suomi;
Metaanin nesteytys vaatii huomattavasti energiaa ja siinä mielessä tämä on loogista tehdä maassa jossa tulevaisuudessa on runsaasti halpaa energiaa. Valitettavan matala jalostusaste tässä kuitenkin saavutetaan. Tehdään tuulesta voimakasta nesteytettyä kasvihuonekaasua joka pitää sitten saada pysymään putkissa, säiliöissä, logistiikassa ja moottoreissa. Eikö löytyisi jotain korkeamman jalostusasteen tuotteita joita voi sähköstä tehdä ja myydä? Tässä kilpaillaan halvan maakaasun kanssa. Lopputuote ei ole juurikaan ympäristöystävällisempi kun maakaasu.
