”Rikin lisäksi pesurit poistavat esimerkiksi raskasmetalleja ja muita ympäristömyrkkyjä, ja tämän kaiken pesuri työntää suoraan mereen. Se on ollut ojasta allikkoon -päätös”
Nyt hallitus on kieltämässä rikkipesurivesien päästämisen mereen. Erityisesti tämä koskettaisi Heikkilän arvion mukaan Finnlinesia, joka polttoaineen vaihtamisen sijaan päätti asentaa laivoihinsa rikkipesurit.
Toivottavasti nesteytetun metaanin tuotannon ympäristövaikutukset ovat nettopositiiviset.
Kun taustat on vahvat (ottamatta kantaa politiikkaan) ja resurssit riittää, on kykyä investoida ja saada investoinnit ”maaliin”…herätys EU ja Eurooppa;
Hyvä podijakso V2X:stä, josta olen aina silloin tällöin täällä paasannut. Iso kuuntelusuositus kaikille cleantech-sijoittajille!
En itse ymmärrä lainkaan, miksi Tesla ei lähde tähän bisnekseen mukaan ja se on ehkä isoin syy, miksi en omista firman osakkeita enää. Tämä on toki vaikea markkina, mutta olisi taatusti suoraviivaisempi Teslalle ottaa haltuun kuin itseajavat autot.
Alueelle nousisi 20–25 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden teho on 7–10 megawattia. Kokonaisteho olisi kolmen vaihtoehtoisen suunnitelman mukaan 140–250 megawattia.
Tuulivoimalat ovat tosiaan kasvaneet ja kehittyneet, 10 MW myllyjä on ollut jo tovin olemassa, mutta silti asennetut olleet pienempiä. Osaako joku avata, miten tuulipuistojen luvitus menee? Myllyjen määrälle ja korkeudelle on varmasti rajoituksensa, mutta miksi puistoihin asennetaan enemmän pienempiä myllyjä kuin vähemmän isompia? Onko se vain puistojen rakentajien kustannusten optimointia ja €/MWh hinnan alentamista?
Mitä isompi mylly niin sitä kovemman tuulen se vaatii saadakseen täyden hyödyn irti. Nämä 10+MW myllyt on lähinnä merelle tarkoitettu. Pienemmällä myllyllä saadaan optimaalinen hyöty.
Lisäksi sisämaassa paikallisten asukkaiden järkytyksen määrä uudesta puistosta on suorassa suhteessa lapakorkeuteen. Vähemmän todennäköisesti osuu suojeltuun maisemaan pienemmällä myllyllä.
Aamulehdestä vielä päivän kuriositeetti:
"Sekin on laskettu, miten todennäköistä on jäädä voimalasta irtoavan jäämötikän alle. Tämän tiedon kertovat arviointiohjelman siteeraamat, liikenneministeriön teettämät laskelmat vuodelta 2012.
Laskelmien mukaan todennäköisyys sille, että ihmiseen osuu voimalasta pudonnutta jäätä, on yksi kerta 1,3 miljoonassa vuodessa henkilölle, joka vuosittain talven aikana oleskelee yhden tunnin noin kymmenen metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta.".
Kuuntelin tuon ja suuri osa V2X-tarinasta on tuttua. Tässä on sama ongelma kuin kaikessa muussakin energiavarastoinnissa. Tarpeet ovat hyvin erilaisia eri puolilla maailmaa ja verkkoja. Suuri osa markkinasta on reguloitua siten, että sinne on vaikea päästä toimimaan ilman, että olemassaolevat toimijat tukevat jotenkin markkinan syntymistä. Esimerkiksi V2X-laturit ovat niin kalliita, että kotitalouksiin jonkun pitäisi subventoida näihen asentamista ja sitten pitäisi vielä tehdä bisnescase, että ylimääräiset V2X-syklit auton akussa eivät vaikuta auton arvoon tai takuukäsittelyyn. Tällaisia riskejä ei nyt helposti kukaan ota.
Teslan tarjoomassa on mukana Powerwall ja Virtual Power Plant, joka on nyt toiminnassa ainakin Teksasissa ja Kaliforniassa. Koska Teslalla on tätä kautta kotikäyttöä hallussa, epäilen, etteivät he sekoittaa autoja reservimarkkinoille muuten kuin tarjoamalla latauksen ajoitusta.
Tämä on täysin päinvastoin. Korkeita voimaloita ei ole myöskään tarkoitettu pelkästään merelle.
Korkeampi voimala tarkoittaa isompaa roottoripinta-alaa, joka pystyy “pyydystämään” myös heikompia tuulia. Suuret roottorit käynnistyvät heikommassa tuulessa kuin pienet ja niiden tehokkuus on matalassakin tuulessa pieniä roottoreita parempi.
Korkeampi tuulivoimala voi hyödyntää korkeammalla maanpinnasta liikkuvaa tuulta, joka on yleensä vakaampaa ja nopeampaa kuin matalalla maanpinnan lähellä oleva tuuli. Tämä tekee korkeammista tuulivoimaloista tehokkaampia ja tuottavampia.
Lähempänä maanpintaa ilma hidastuu kitkan vuoksi ja siihen tulee pyörteitä, mikä vähentää tuulen nopeutta. Korkeammalla tuulivoimalat voivat ohittaa tämän hidastumisen ja saada hyödyn korkeammista tuulista.
Korkealla pyörivien roottorien tiedetään myös vähentävän törmäyksiä lintujen kanssa. Lisäksi niiden tasaisemman ja hitaamman pyörimisnopeuden on (ainakin myyjien mukaan) luvattu vähentävän voimalan värinää ja melua.
Joissain ympäristöissä korkeista (kalliimmista) voimaloista ei ole vastaavaa hyötyä. Soveltuvuus riippuu esim. tuulipotentiaalista, ympäristönsuojelusta, asutuksesta ja maantieteellisistä tekijöistä. Voimalat valitaan rakentamisympäristönsä mukaan. Paljon on kyse optimoinnista, kuten @Hastra totesi.
Montako megawattia näiden Suomeen pystytettävien korkeiden myllyjen maksimiteho on? En löytänyt mistään vastausta näin äkkiseltään. Käsittääkseni nämä korkeat myllyt ei ole sen suurempia teholtaan, ainoastaan korkeampia, jolloin saadaan hyödynnettyä paremmin tuulen vaikutus.
Taitaa olla maks. 10MW. Ainakin jutussa oli mainintaa 7-10MW tehoista.
Nämä yli 200m napakorkeudella olevat myllyt ovat uusia tuttavuuksia muutenkin. En edes tiedä onko Suomessa vielä sellaisia. Viime vuodelta löytyy uutisia ensimmäisten n. 200m napakorkeudella olevien tuulivoimaloiden pystytyksistä Saksaan ja Yhdysvaltoihin.
Tuo 10MW maksimiteho kuulostaa kieltämättä hieman pieneltä noin korkean myllyn tehoksi. Luulisi näiden olevan jo 15-17MW. Ei oikein kuulosta järkevältä, että turbiini tavallaan alimitoitettaisiin – en ole mitään sellaista lukenut aiemmin, mutta kyllä se mahdollista on. Tärkeämpää varmasti on, että voimala tuottaa myös heikoilla ja normaaleilla tuulilla, mihin korkeudesta on apua. Silloin tuotetusta sähköstä saa paremman hinnan.
Kiven alla on tieto näiden myllyjen maksimitehosta. Pysyn kuitenkin edelleen kannassani kunnes toisin todistetaan ettei ne ole 10MW.
Kiinalaiset pystyttivät jo 20MWn myllyn mutta mitä tehokkaampi mylly niin se vaatii pyöriäkseen lähellä maksimia kovemman tuulen. Siksi näitä pystytetään merelle. Ei ole järkevää pystyttää Pohjanmaalle 20MW myllyä, jos se jauhaa keskimäärin 5MWh teholla näissä tuulissa, koska saman tehon saa pienemmällä myllyllä.
Korkeampi mylly toki näkyy kauemmaksi ja aiheuttaa osassa vastustusta, mutta 50 MW puistoon riittää 5 kpl 10 MW voimalaa tai vastaavasti 10 kpl 5 MW voimalaa. Vähempi olisi monesti parempi.
Onko sulla lähdettä tai laskelmaa tuolle logiikalle? En oikein niele logiikkaasi ja se tuntuu maalaisjärjellä väärältä. Toki 20 MW mylly voi jauhaa vaihtelevissa tuulissa keskimäärin 5 MW teholla, mutta miksi muka pienempilapainen mylly tuottaisi samoissa tuulissa saman verran? Luultavasti toki yksi 20 MW mylly maksaa enemmän kuin neljä 5 MW myllyä.
Tämä on lukiotason fysiikkaa. Tuulivoiman teho perustuu ilmamassan siirtoon turbiinin energiaksi. Kun tuulimyllyn ilmamäärän massa moninkertaistuu lapojen kasvaessa, myös teho nousee samalla tuulennopeudella.
Teoreettinen kaava teholle on siis seuraava P = 0.5 x Cp x ρ x π x R^2 x V^3, jossa Cp on hyötysuhde, ρ on ilmantiheys (kylmällä suurempi!), R on lapojen säde ja V on tuulennopeus. Koska teho kasvaa säteen kahden potenssiin, kannattaa aina asentaa mahdollisimman iso voimala.
Näyttää siltä, että sähköstä vetyä jauhavia hydrolyysilaitoksia ei taida oikein syntyä itsekseen. Asiassa on tavallaan paradoksi: Jotta hydrolyysi kannattaisi, pitäisi sähkö saada halvalla. Halvan sähkön perässä taas on kaikki. Jos ostat paljon sähköä…siitä tulee pian uupelo eli sähkö ei voikkaan olla halpaa?
Hydrolyysilaitokset ovat lisäksi hiton kalliita. Laitoksen käyttöaste jää pieneksi, koska fyffe pitäisi tehdä niinä vähinä tunteina kun sähkö on oikeasti halpaa.
Kaikenlisäksi hydrolyysi ei ole kovin kysyntäjoustava prosessi vissiin sekään. Näin olen viisampien puheista ymmärtänyt. Kun “vetykattilan” pistää tulille, ei sitä voi sammutella ja sytytellä pörssisähkön nytkyjen tahtiin.
Yhteenvetona: sähköön perustuva vety taitaa jäädä marginaaliseksi tuotteeksi.
Toisaalta rakennettaan mm. terästeollisuutta vedyn varaan. Mistä se vety sitten saadaan, jos ketään ei kiinnosta investoida hydrolyysilaitoksiin?
Vaihtoehdoksi jää mm. termolyysi, joka on tiedetty kauan mutta tutkittu varsin vähän. Esim. ydinreaktorin kuumuudella voi hajottaa vettä vedyksi ja hapeksi. Lisäbonuksen ydinreaktori voi tuottaa sähköäkin normaaliin tapaan. Tuossa voisi olla ideaa mutta vaikka mahdollisuus on tunnettu kauan, ovat investoinnit viipyneet.
Vetyautoiluun en oikein jaksa uskoa. Syy on se, että vety on aika hankala aine varastoida ja kuljettaa. Käsittääkseni vedystä on kohtuu helppoa jalostaa yksinkertaisia hiilivetyjä kuten metaani, metanoli ja jopa etanoli. Etanoli onkin sitten aivan kelpo ainetta perinteiseen otto-moottoriin. Yksi autoistani on etanolikelpoinen ihan tehtaan tekemänä eikä etanoli kamalasti poikkea esim. bensiinistä ominaisuuksiltaan. Vähän huonompi höyrystymään kylmällä. Siinäpä se oikeastaan on, mitä siitä tarttee tietää.
Kyllä ne korkeita vaan on nuo tuulivoimalat, esimerkiksi Haapajärvelle ollaan hakemassa lupaa (valmistuu aikaisintaan 2026) 18:lle Tuulivoimalalle. Korkeus maksimissaan 320 metriä ja teho 10 MW. Noissa lukemissa ne isoimmat Tuulivoimalat Suomessa varmaan pyörii.
Olin huvikseen kuuntelemassa tilaisuutta jossa sai sai kertoa huolistaan liittyen tuulivoimaloihin. Suomessa on kyllä hassua, että moni puskajussi kuvittelee omistavansa Suomen metsät. Siellä oli mm. metsästysseura (joka ei omista siis palaakaan metsästä) osoittamassa mieltään ettei Tuulivoimala-aluetta saa rakentaa koska tykkäävät metsästää siellä. Ei voinut kuin pyörittää päätä, varmaan metsänomistajat innoissaan kuuntelemassa.
Kaiken maailman “tutkimuksia” myös julkaistaan faktoina tuulivoimalan haitoista. Aiheuttaa päänsärkyä 10 km:n päähän, syöpää, masennusta… Paljon on vastustusta, vaikka muutoin tienoo olisi tehnyt kuolemaa jo vuosikymmeniä ja tuulivoimalan saanti alueelle melkein viimeinen toivo saada euroja kirstuun.
Jännä nähdä mihin asenteet kehittyy isossa määrin seuraavan parin vuosikymmenen aikana.