Asiat etenee tällä saralla.
Opiskelija teki vahingossa mullistavan keksinnön – potentiaalia muuttaa koko elektroniikka-ala aivan täysin
Tohtoriksi tähtäävä Mya Le Thai leikki laboratoriossa hämmästyttävin tuloksin.
Mullistava akku. Tutkijat arvioivat, että uudenlainen akku voisi kestää jopa 400 vuotta. University of California
Ilmaiseksi tämän lukee enganniksi:
Juttu vuodelta 2016?
Tässä ketjussa on ollut debattia hankaluuksista kuljettaa vetyä teräsputkisssa. Jos tämän kokee ongelmalliseksi niin voi käyttää muoviputkia.
Linkki kotimaisen valmistajan sivulle:
“Atollin toimittama PE-100 RC putkistomateriaali on kustannustehokkain ja ympäristöystävällisin materiaali rakentaa vety tai vety/kaasu seos siirtoputkisto. Agrun valmistama putkisto on saanut Kiwa “H2ready” sertifikaatin ja se on läpäissyt Gas Technology Institute DBI testit.”
Tosiaan. Oli tietoviikossa ihan muutama päivä sitten. Kuulosti hyvältä mutta oletettavasti ei ole ainakaan toistaiseksi realisoitunut. Tekisi mieli poistaa postaukseni mutta olisiko tämä nyt vaikka esimerkkinä meille kaikille että jutut kannataa lukea kunnolla ennen kuin alkaa muille jakamaan?
No kun akku kestää 400 vuotta, niin ei se ole niin justiinsa siitä heti tiedotetta julkaista. Hitaammallakin tahdilla ehtii koska: 2023 - 2016 = 8 vuotta on vain 2% 400 vuodesta.
Ei ole tainnut olla ketjussa mainintaa, Redeye pitää jonkinlaisen vety-seminaarin. Mukana pohjoismaalaisia yrityksiä ja paneelikeskusteluja.
https://www.redeye.se/events/915036/redeye-theme-fuelcell?tab=attendingcompanies
Redeye Theme: Hydrogen & Fuel Cell Seminar
September 27 2023
Jatkan spämmiä:
Tämä on mielestäni erittäin järkevä suunta Microsoftille. Ydinvoimalla tuotetaan datakeskuksen tarvitsema luotettava ja puhdas sähköntarve.
Työpaikkailmoituskin löytyy:
Itselläni on tuota Powercelliä. Volvon spin-off yrityksenä 2008 perustettu ja 2014 listattu yritys. Heillä on BMW yhteistyökumppanina ja yhtiöllä on liikevaihtoakin vuositasolle jo kertynyt yli parikymmentä M€. Aika vastikään ilmoittivat hakeutuvasa Nasdaq Tukholman pörssiin.
Toivon, että yhtiön kurssi saa potkua huomisesta esiintymisestä seminaarissa…
Powercellin kotisivuilta:
"We are helping to create a world without fossil fuels. Our technology makes tomorrow’s solutions available today. The PowerCell Group develops and manufactures fuel cell stacks and fuel cell systems with a uniquely high power density. Our products are used in a wide range of industries, including aviation, marine, on- and off-road. PowerCell’s products run on hydrogen and generate electricity and heat with no emissions other than water. Our technology combines high efficiency with compact design and contributes to significant emissions reductions regardless of the application.
PowerCell Sweden AB was founded in 2008 as an industrial spin-out from the Volvo Group. Since 2014, the company’s share (PCELL) has been listed on Nasdaq First North Stockholm, with G&W Fondkommission as Certified Adviser."
Tässä Ursulan ajatuksia;
En ole niinkään tuohon Powercelliin tutustunut, muistan joskus -21 vety huumassa katselleeni kyllä osaketta, mutta jälkikäteen sanoen onneksi ei tullut salkkuun.
Itsellä noista tänä päivänä mukana olleista yhtiöistä Permascandia, katsoin vain sen haastattelun ja paneelin jossa oli Permascandin, Impact Coatingsin ja Cellimpactin edustajat. Itse Permascandin esitys ei tuonut itselle mitään uutta kun yhtiötä on tiiviisti seurannut.
Tuossa heidän paneelikeskustelussa oli toiseaalta itselle uusiakin ja mielenkiintoisia asioita kuten, että näkevät AWEn Ja PEMn toisiansa tukevina tekniikoina, ei niinkään kilpailijoina keskenään. Puhuttiin myös siitä mikä on tällä hetkellä suurin este vihreän vedyn tuotannolle teollisuuden tarpeisiin. Tuotiin esiin, että vetyä käytetään nykyisinkin paljon teollisuudessa, mutta suurelta olisin nykyisellään “huonoa” vetyä. Ja haasteena tämän vedyn muuttamiseksi vihreäksi nähtiin sähköverkkojen tila ja sähkö hinta.
Täytyy vielä sanoa, että kyllä noi ruotsalaiset ovat vaan yritteliästä porukkaa
Intia tarvitsee öljyä taloutensa rakentamiseen ja samaan tapaan Afrikka. Ei näissä maissa latausinfraa rakennetta vielä vuosiin ainakaan markkinaehtoisesti. Afrikassa kaksi miljardia ihmistä näillä näkymin 2050 tienoilla. Polttomoottoriautoista pitäisi luopua 2035? Etelä-Amerikassa 500 miljoonaa ihmistä, jotka haluvat halpaa öljyä ja sieltä sitä löytyy (Venezuela). Sama juttu kaksi kertaa suuremmassa Intiassa, joka jo nyt halajaa Venäjän halpaa öljyä ja ilmeisesti myy sitä hyvällä katteella takas länsimaihin. Kiinasta puhumattakaan. Länsimaat on rakennettu öljyllä ja nämä kaikki kehittyvät taloudet loppujen lopuksi haluavat samanlaisen elintason. He tulevat tarvitsemaan öljyä eikä sitä voi kiistää.
Tuo ESG säätely on ihan höpö höpö juttuja ainakin vielä “BRICs”-maissa. Länsimaat on vähemmistöä kun puhutaan väkimäärästä.
Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja fossiilisista (Suomessa: turpeesta) menee nopeasti poliittiseksi ja sellaisen keskustelun taso on pääosin ala-arvoista. Trump ei pidä sähkömoottoriveneistä ja julisti tällä viikolla koko Amerikan autoteollisuuden loppua sähköautoilun takia. Näissä fossiilifantasioissa tosimies saastuttaa ja viherpiiperöilmastoaktivistit tuhoavat talouden.
On hyvä pitää mielessä, että Intian ja Brasilian kaltaiset maat ovat massiivisia kärsijöitä ilmastonmuutoksessa ja tämä on noteerattu molemmissa maissa. Intia on jo sitoutunut suuriin päästöjen leikkauksiin, vaikka sen tavoiteaikataulu nollapäästöjen saavuttamiseksi on edelleen vuosi 2070 – Pariisin ilmastosopimuksessa sovitun 2050 sijaan. Intian tämän hetken halvan öljyn ostot Venäjältä eivät kuulu tähän yhtälöön lainkaaan – Intia ostaa sieltä, mistä saa halvimmalla.
Intia ei tarvitse öljyä vaan energiaa, kuten kaikki muutkin. Sen rooli maailman valmistuksessa on kasvussa ja samalla kasvaa vaatimukset valmistuksen energiatehokkuutta ja päästöttömyyttä kohtaan. Viimekädessä tuotteiden ostajat ja sijoittajat määräävät sen, mihin Intia kehittyy ja suunta on Intiassakin selvä. Se haluaa olla edelläkävijä kaikessa – myös puhtaassa energiassa.
Toit esille Venezulan, jossa on 28 miljoonaa ihmistä. Etelä-Amerikasta kannattaa kuitenkin ottaa esille maanosan ylivoimaisesti suurin maa Brasilia, jossa asuu 216 miljoonaa ihmistä ja joka on maailman neljänneksi suurin öljyntuottaja (2023). Vertailun vuoksi, Brasilia tuottaa viimeisimpien tilastojen mukaan n. 6 kertaa Venezuelaa enemmän öljyä.
Brasilia tuottaa myös esim. n. 80% sähköenergiastaan uusiutuvilla. Se on ollut edelläkävijä myös uusiutuvien käytössä autojen polttoaineena. Alunperin syy etanolin isoon osuuteen polttoaineessa oli 70-luvun öljykriisi. Vuonna 2015 etanolipitoisuus bensassa nostettiin jo 27%:iin. Etanoli tuotetaan maan sokeriruokopelloilla.
Brasilian energiantuotanto on jo nyt huomattavasti maailman keskimääräistä energiantuotantoa uusiutuvampi. Brasilian koko energiantuotannosta 45% oli uusiutuvaa (koko maailma 14% vuonna 2019).
Brasilia on löytänyt huomattavia öljyesiintymiä rannikoltaan viime vuosina, mutta se investoi edelleen kovalla tahdilla uusiutuvaan energiaan. Vesivoimakapasiteettia Brasilialla on jo 109GW (Koko Suomen sähköenergiatuotannon kapasiteetti max. n. 14GW).
Tuulivoima kasvaa maassa hurjalla tahdilla. →
Kuten myös aurinkovoima. →
Ei öljy tai fossiiliset ole ratkaisu Aasiassa eikä Etelä-Amerikassa – Brasiliassa tai Intiassa. Nämä maat tietävät sen jopa paremmin kuin me täällä “lännessä”.
Brasiliaa voi kutsua jo nyt monella tapaa uusiutuvan energian edelläkävijäksi. Vierailin muuten erään tuulivoimalavalmistajan tehtaalla maassa jo vuonna 2007. Maan sitoutumisen uusiutuvaan energiaan näki jo silloin puhumattakaan flexfuel-autoista, joita olivat käytännössä kaikki autot jo silloin. Eihän tuollaisia Suomessa tule tietenkään ajateltua…
@Sijoittaja-alokas , ehkä voisit nämäkin pari viestiä siirtää vaikka “Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet” -ketjuun?
Konsulttien osumatarkkuus ennusteissa ei juuri eroa tavallisesta katumiehestä näissä asioissa. Muuttujia on yksinkertaisesti liikaa. Jotkut ennusteet ovat täysin hatusta heitettyjä, koska aiheeseen syvällinen perehtyminen vie vain liikaa aikaa. Jokainen mallinkehittäjä tietää mikä vaikutus saadaan aikaan vähän (hyper)parametreja tuunamalla. Esim. DCF-laskelmissa ne ovat term-jakson kasvu ja diskonttauskorko.
Varsinkin liittyen tuohon ennusteeseen ongelmana on, että maailma on täynnä epävarmuutta, satunnaisuutta ja ”mustia joutsenia”, eli erittäin epätodennäköisiä mutta hyvin merkittäviä tapahtumia, joita ei voida ennustaa olemassa olevilla teorioilla tai malleilla (voivat tietysti yllättää positiivisesti). Useimmat ennustajat ja asiantuntijat ovat sokeita näille ilmiöille ja luottavat liikaa tilastoihin, historiallisiin tietoihin (trendeihin) ja lineaarisiin yhteyksiin (!). Sattumalta en pääse tuohon ennusteeseen mallitasolla perehtymään, mutta jo tuo kuvaaja kertoo, että takana on lineaariset oletukset, joten metsään mennään ja pahasti.
En väitä etteikö öljystä tulla luopumaan, mutta tuo aikajakso nyt vain näyttää niin “kunnianhimoiselta” johtuen pääosin sen oletetusta lineaarisuudesta. Sama ongelma on kaikissa noissa ennusteissa miten sähköautojen määrä, aurinko- ja tuulivoiman määrän ennustetaan kasvavan. Totta kai nuo ny nyt nähdyt kasvuluvut ovat isoja ja väistämättä vääristävät näiden ennustajien oletuksia. Maailman energiatarpeesta vain noin kolmannes kuitenkin tulee uusiutuvista, joten matka on joka tapauksessa vielä pitkä…
Alhaalla roikkuvat omenat ovat helppoja poimia
Moi OF, mulla on kyllä faktat kunnossa. Öljysektorin toiminta on monimutkaista ja osaamisen kerääminen vaatii aikaa ja paneutumista. Näin tekstistä ettei tämä ole sinulle tuttu sektori, jonka vuoksi halusin auttaa syventämään sinun ja ketjun lukijoiden ymmärrystä aiheesta enemmän, kuin mitä nopealla googlauksella olisi mahdollista. Kaikille niille jotka haluaisivat jo tässä kohtaa liputtaa viestin sanon vaan, että öljyn hinnalla on lähiaikoina mahdollisuus pysäyttää inflaation aleneminen ja siten pakottaa keskuspankit pitämään korot ylhäällä pidempään, kuin mitä pörssit tällä hetkellä ennustavat. Viesti kuuluu tähän ketjuun.
Energiasektorin tuottamat hyödykkeet eivät ole välittömästi keskenään korvattavissa. Öljyllä tai uusiutuvalla sähköllä ei voi lyhyellä aikavälillä korvata esimerkiksi kaasun tarjontaa. Venäjän öljyntuotantoon sota ei merkittävästi koskaan vaikuttanut öljyn tuotantoon vaan kyseessä oli puhtaasti globaali kaasukriisi. Kuten alemmasta kuvasta näkyy, niin Venäjän tuotanto oli huhtikuussa 2022 vain satoja ‘päiväbarreleita’ alhaisempi kuin ennen sotaa. Täysin mitätön luku. Venäjän syyttäminen öljyn hinnan noususta 2022 on populistista politiikkaa, mikä ei pohjaudu todellisuuteen.
Liuskeöljyn tarjontavaikutuksen ymmärtämiseksi on tärkeää tietää miksi se eroaa perinteisestä öljystä. Siinä missä perinteisen öljykentän tuotantoonsaamisessa voi mennä vuosia ja tuotanto laskee luokkaa 7% vuodessa, niin liuskeöljykenttä tulee tuotantoon kuukausissa ja sen tuotanto voi laskea luokkaa 70% vuodessa. Tämän vuoksi liuskeöljyn poraajien käytöksellä on nopea vaikutus öljyn tuotantoon ja he hallitsevat tarjontakehitystä. Vuonna 2014 Saudi-Arabia yritti tappaa liuskeöljy-yhtiöt ns. oil price warin aikana, mutta epäonnistui yrityksessä täysin. Vuonna 2020 pandemiassa öljyn kysyntä kyllä laski rajusti, mutta hinnan palautumiseen vaikutti huomattavasti tarjontapuolen uusi kyky reagoida kysynnän laskuun. Yhdysvaltain öljyntuotanto laski hyvin nopeasti 3 miljoonaa ’päiväbarrelia’, kun poraajat laittoivat projektit jäihin.
OPEC+ on tietysti aina mukana öljyn hintatalkoissa, mutta on tärkeää ymmärtää, että Venäjä ja Saudi-Arabia tai OPEC+ maat eivät ole liittolaisia, vaikka öljyn hinta on heille yhteinen intressi. Jokainen OPEC+ maa ajaa ensisijaisesti omaa etuaan ja kusettaa raportoiduissa luvuissa ja Saudeille ei olisi mikään sen mukavampaa, kuin että Länsimaat kuristaisivat Venäjän öljysektorin hengiltä. Tämä taas on Länsimaiden edun vastaista, koska maailmantalous epätoivoisesti tarvitsee Venäjän öljyä, mikä selittää miksi Venäjän öljyn vientiä ei missään vaiheessa ole yritetty aidosti estää.
Ei ole ollenkaan yliampuvaa sanoa, että jos energian supervalta Venäjän öljyntuotanto loppuisi kokonaan, niin puhuisimme 1000$ barrelihinnasta. Öljyn hinnan rajuun heittelyyn riittää prosenttien (miljoonien barrelien) muutos tuotannossa, koska kysyntä ei jousta kovinkaan paljoa pelkästään hinnan funktiona.
Saudeista ei ole pidemmän päälle pelastajaksi, sillä maa toimii jo kohtuullisen lähellä maksimituotantoa ja on tärkeää että heillä on reservissä muutama miljoona barrelia tuotantokapasiteettia, jottei maailman talous täysin romahda kysyntä-, ja tarjontashokkeihin. Tarkkaa faktatietoa tästä ei valitettavasti ole saatavilla, koska Saudien öljyvarat ja tuotantokyky on valtionsalaisuus jonka vuoksi ollaan valmiita murhaamaan ihmisiä, mutta hereillä oleva sijoittaja kykenee kyllä tekemään valistuneita arvauksia Saudien tuotantohaarukan oikeasta kokoluokasta.
Nyt tulee kuitenkin koko jutun pihvi ja se isoin kompastuskivi mihin generalistisijoittajat varpaansa tökkäävät. Energiasektori on läpeensä poliittinen, eikä ns. neutraaleja asiantuntija-arvioita ole saatavilla. IEA oli ennusteissaan pahasti väärässä öljystä vuonna 2020, 2021, 2022 ja järjestö tulee olemaan tänäkin vuonna väärässä. Jopa se data mitä järjestö käyttää, on usein virheellistä. Eikä väärässä oleminen rajoitu vain öljyyn. Katso miten hienosti he ovat vuosien saatossa ennustaneet aurinkovoiman kehitystä:
Jos ei kykene muodostamaan itsenäistä mielipidettä energian hintakehityksestä, niin on parempi olla ottamatta asiaan minkäänlaista mielipidettä, kuin nojata vahvasti IEA:n asiantuntija-arvioihin omassa mielipiteenmuodostuksessa. Muuten käy helposti niin kuin Inderesin Osta-suosituksen perusteella sijoittaessa
Nyt päästään vihdoinkin keskustelemaan öljyn lyhyen aikavälin kehityksestä ja niistä riskeistä, mitä öljyn hinta aiheuttaa inflaatioon ja korkotasoon ja sitä kautta pörssien suuntaan. Kysyntäpuolella öljyn kysyntä on tänä- ja ensi vuonna menossa kohti uusia kaikkien aikojen huippua, eli ilman merkittävää taantumaa Yhdysvalloissa ja Kiinassa öljyn kysyntä on vahvassa nousutrendissä.
Tarjontapuolella tulevaa 12kk kehitystä tarkastellessa ensisijaisesti ratkaisevana on Yhdysvaltain liuskeöljyn kehitys, koska se on ainoita sijainteja mistä voi nopeasti tulla lisää uusia ei-poliittisia öljybarreleita. Kaikki Yhdysvaltain liuskeöljy tulee vain kolmesta maantieteellisestä sijainnista (Permian, Bakken ja Eagle Ford), joista Permian dominoi ja vain Permianin muutoksilla on käytännössä kykyä vaikuttaa Yhdysvaltain liuskeöljyn tuotantoon. Vilkaistaan mitä Permianille kuuluu:
Kuten ylemmästä kuvasta näkyy, niin kaivojen porausrigien määrä trendaa alaspäin, joten nykyinen öljyn hinta ei kykene insentivoimaan tuotannon kasvua. Vanhojen kaivojen tuotanto laskee nopeammin kuin uusia otetaan käyttöön, joten tuotanto ei enää kasva ja öljyn hinnan täytyykin vielä nousta nykyisestä, että öljyä aletaan taas poraamaan. Myös alemmassa kuvassa näkyvät ‘kaivovarastot’ ovat historiallisesti käsittämättömän alhaisella tasolla, joten mitään piiloreservejä ei poraajilla ole ellei uusia investointeja tehdä.
Loppuvuonna ei liuskeöljystä ole öljyn hinnan alentajaksi, mutta mikäli 100$ hintataso rikotaan, niin on mahdollista, että vuonna 2024 öljy-yhtiöiden tekemissä budjeteissa investointitrendi kääntyy. Fiksut öljy-yhtiöt eivät toki investointeja enää tee, koska lukuisten luokkaa P/E 5 arvostukseltaan olevien yhtiöiden kannattaa jatkossakin tehdä vapaalla kassavirralla omien osakkeiden ostoja
Näin ollen sijoittajan kannattaa varautua nykyisen trendin jatkumiseen ja siihen, että öljyn hinta ja sitä kautta globaali inflaatio voivat taas lähteä kiihtymään ylöspäin loppuvuoden aikana. Jos odottaa, että korot tulevat nopeasti alas ja että ne pörssin tappiolliset kasvutähdet saavat siitä boostia, niin voi kyllä joutua pettymään
https://keskustelut.inderes.fi/t/porssien-suunta-osa-3/42502/599?u=oldfeki
Eivät ne faktat näytä vieläkään kunnossa olevan. Voi olla, että aliarvioin kiinnostustasi ja tietämystäsi aihealueesta, mutta vaikuttaa siltä, että aliarvioit samalla minun tietämystäni aiheesta. Pidin viestistäsi, joten tämä kommentti kaikella kunnioituksella kirjoitustasi kohtaan. Se sisälsi täyden asian lisäksi paljon itsestäänselvyyksiä, jonkin verran epätäsmällisyyksiä ja myös vääriä johtopäätöksiä.
Kirjoitit, että Venäjän syyttäminen öljyn hinnannoususta 2022 on populistista politiikkaa, mikä ei pohjaudu todellisuuteen. Avasin tätä aihetta jo parissa edellisessä viestissäni. En ole ihan varma haluatko edes ymmärtää, mitä kirjoitin. Venäjä on syyllinen sotaan, joka johti energiamarkkinoiden laajaan epävarmuuteen. En kirjoita tähän kaikkea uudestaan.
En lähde repimään kaikkea kirjoittamaasi auki, sillä pitää hakea vaimo rautatieasemalta, mutta tiedät varmasti, että mainitsemiesi alueiden lisäksi fräkkäystä tehdään merkittävissä määrin USA:ssa myös Marcellus- ja Utica-alueilla (PA/OH), Niobraran (CO, KS, NE …) ja Haynesvillen (LA ja itä-TX) alueilla.
Mielestäni myös IEA:n arvostelusi on kohtuutonta. Kuka tiesi oikeasti mitä 2020, 2021, 2022 tai edes tänä vuonna tulee tapahtumaan öljyn kysynnälle tai tarjonnalle? Ei kukaan. Sehän on täysi mahdottomuus.
IEA ennustaa pitkiä trendejä. Ne ovat jo pitkään olleet parasta, mitä on saatavilla. Eivätkä niin väärässäkään. Niihin tukeutuvat kaikki tahot maailmassa. Ihmeellinen aurinkovoimaennustus ei ollut kovin hyvä tapa osoittaa IEA:n kyvyttömyyttä. Ei näitä ainakaan omasta päästä kannata lähteä keksimään, vaikka itsevarmuus olisi toinen nimesi, vai olitko edes tosissasi?