Pörssien suunta (Osa 3)

Öljyliiketoiminta on likaista.

Tällä kertaa en tarkoita Exxon Valdezin tai BP:n Meksikonlahden öljylautan tuhon kaltaisia katastrofeja, jotka jättävät jälkensä luontoon vuosikymmeniksi. Tarkoitan ihan tavallista, jokapäiväistä öljybusinestä.

Öljyllä on aina rahoitettu sotia ja sortoa. Venäjä ja Saudi-Arabia ovat tämän ilmiön mallioppilaita, mutta eivät suinkaan ainoita lajissaan. OPEC+ on kartelli, joka ei välitä maailman (tai lännen) edusta vaan omasta edustaan. Tälläkin hetkellä öljykauppa rahoittaa Venäjän sotimista Ukrainassa ja siihen osallistuu hämäriä tahoja niin idässä kuin lännessä.

USA:ssa on onnistuttu -toistaiseksi- varsin hyvin pitämään öljyn hinnannousu siedettävänä tai jopa näkymättömissä kuluttajille. Katselin sunnuntaina, perjantaisin ja lauantaisin livenä lähetettävää, amerikkalaista sarjaa, jossa seurataan poliisien työtä eri puolilla Yhdysvaltoja. Kiinnitin huomiota ohjelmassa vilahtaneen bensa-aseman hinnoitteluun. Paikka taisi olla Pennsylvania ja hinta oli kutakuinkin sama kuin toukokuussa, jolloin viimeksi näin hintoja eri puolilla maata – 3,29$/gallona eli noin 83 snt/litra.

Ongelma USA:ssa on se, että terroristivaltioiden sotiminen ja samanaikainen tuotannon leikkaaminen OPEC-kartellin toimesta on myrkkyä taloudelle ja sen omat joustot ovat äärirajoillaan. Maan öljyvarastot ovat Bloombergin jutun mukaan kriittisillä tasoilla.

Keskiviikkona julkaistujen virallisten tietojen mukaan Yhdysvaltain raakaöljyvarastot laskivat odotettua enemmän, mikä osoittaa, kuinka nopeasti markkinat kiristyvät Saudi-Arabian ja Venäjän toimitusten leikkausten vuoksi. WTI-öljy on noussut noin kolmanneksen kesäkuun lopun jälkeen, ja se on matkalla suurimpaan neljännesvuosittaiseen nousuun sitten vuoden 2022 alun, mikä kiihdyttää inflaatiota ja aiheuttaa päänvaivaa keskuspankeille.

Aiemmin tässä kuussa OPEC ennusti, että raakaöljyn vaje on jopa 3 miljoonaa barrelia päivässä neljännellä neljänneksellä. Koska kysyntä Yhdysvalloissa ja Kiinassa on osoittautunut sitkeäksi, monet markkinoilla pitävät 100 dollarin öljyä nyt väistämättömänä, vaikka dollari nousee ja huoli korkeista maailmanlaajuisista koroista jatkuu.

(Öljyn varastotaso/hinta. Bloomberg)
image

(linkki juttuun kuvassa)
image


Likainen business on tosissaan likaista businestä. Toisessa jutussa kerrotaan lisää siitä, miten Venäjän öljyä virtaa solkenaan myös Eurooppaan erilaisten vippaskonstien avulla.

Aurinkoisena päivänä Kreikan etelärannikolla viime viikolla kaksi ikääntynyttä säiliöalusta seisoi vierekkäin, kun toinen pumppasi öljyä toiseen. Maailmanlaajuisten satelliittipaikannusjärjestelmien mukaan sitä ei koskaan tapahtunut.

Todellisen ja elektronisen sijainnin välinen poikkeama - joka tässä tapauksessa oli yli neljä meripeninkulmaa - ei ollut häiriö, vaan tarkoituksellinen petos, joka on osa monimutkaista järjestelmää, jonka tarkoituksena on pitää Venäjän pakotteiden alainen polttoaine liikkeessä, usein korkeampaan hintaan kuin länsivallat haluaisivat.

Väärennettyjen koordinaattien antamista automaattiseen tunnistusjärjestelmään (AIS) kutsutaan huijaukseksi. Se hämärtää käsitystä siitä, mistä rahdit ovat peräisin, ja rauhoittaa hermostuneita ostajia, jotka yrittävät salata Venäjän kanssa tekemänsä kaupat sen jälkeen, kun maata on rangaistu kansainvälisin toimenpitein sen hyökättyä Ukrainaan.

(linkki juttuun kuvassa)
image

Samaa tapahtuu muuallakin kuin Kreikassa. Tässä twiitissä satelliittikuva Romanian lähistöltä. Myös mm. Singaporessa “pestään” venäläisestä öljystä alkuperää. Kaikilla tähän liiketoimintaan osallistuvilla on kädet kyynärpäitä myöden ukrainalaisten veressä.


Bloombergin jutuissa mainittiin ING:n (ING Group BV) strategisen johtajan kommentti, jonka mukaan öljyn hinta nousee minä hetkenä hyvänsä yli 100 dollarin. Hän kuitenkin lisäsi, että ING uskoo korkean hinnan olevan “melko lyhytaikaista” paineen noustessa OPEC+ -järjestöä ja sen tuotantoleikkauksia kohtaan.

En tiedä mitä nämä ING:n mainitsemat paineet OPECia kohtaan voisivat olla. Tyypillisesti öljyn hinta on romahtanut kysynnän romahtaessa, yleensä erilaisten kriisien ansiosta (esim. finanssikriisi 2008, Krimi/Euroopan talouskriisi 2014, pandemia 2020). Venäjän aloittaman sodan ansiosta markkinaan on saatu luotua OPECin toimesta krooniselta näyttävä öljypula, joka saa voimaa Venäjän sodan jatkumisesta ja sen mukanaan tuomista pakotteista.

Öljyn hinnan käyttäytymiseen ei ole mitään järkevää trendiä. Jos katsoo hintakehitystä läpi vuosikymmenten huomaa, että öljyllä on ollut merkittävä rooli niin laskuissa kuin nousuissa ja erityisesti erilaisissa kriiseissä. Toivon, että näin ei käy tällä kertaa, sillä pitkittynyt öljyn korkea hinta ajaa koko maailman syvemmälle taantumaan.

EU:n pitäisi kiihdyttää entisestään vihreää siirtymää ja tukea merkittävästi sen rakentamista sekä tutkimus- ja kehityspanostuksia päästöttömään energiaan liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Kun öljyn kulutus kääntyy ennustetusti laskuun vuosikymmenen loppuun mennessä maailmasta tulee vuosi vuodelta parempi paikka monella eri tavalla.

En maininnut kirjoituksessani sanallakaan pörssiä. Jos joku ihmettelee, miten esille tuomani liittyy pörssien suuntaan, vastaus on: Juuri nyt enemmän kuin pitkään aikaan ennen tätä ja melkein kaikilla mahdollisilla tavoilla. Tästä tuli taas pitkä juttu, toivottavasti joku jaksoi loppun asti ettei ihan turhaan tullut kirjoiteltua.

103 tykkäystä

Tässä Nordean kaverin kommentti Lepikön tviittiin, löytyy tästä ketjusta paria viestiä ylempää. :slight_smile:

16 tykkäystä

Antti Saari on jatkuvasti härkänä ja kun osakkeet nousevat aina pitkällä tähtäimellä, hän on lopulta oikeassa.

Tässä Antin video juuri 2021 kurssihuipulta. 30.11.2021
Otteita videolta
“Osakkeet on kaikista houkuttelevin sijoituslaji”. “Osakemarkkinat pärjäävät ensi vuonna 2022 aika hyvin”

5.9.2023 Nordea päätti laittaa osakkeet ylipainoon. Siitä päivästä alkoi nykyinen kurssilasku.

Kiinnostava seurata, osuiko Antti tälläkin kertaa osakkeiden suosituksessa kurssihuipulle.

Kuukausitasolla loka-marraskuussa jäävät Euroopan MoM CPI:stä korkeat 1.2% ja 1.5% muutokset pois, joten vuositason CPI voi laskea selkeästi, ellei öljyn hinnan nousu pilaa juhlia.

22 tykkäystä

Saksan inflaatio pikkuriikkisen odotuksien alle.

EU:n käyttämä “harmonized CPI” vastaavasti odotuksia alempaa.

(Bloomberg TV+ hetki sitten)
image

41 tykkäystä

Toivottavasti Saksan inflaatioon pätee vanha sijoitusviisaus ‘trend is your friend’

46 tykkäystä

Pitkä ja hieno kirjoitus! Oli silti ihan pakko tarttua tähän kappaleeseen:

Öljyn hintakäyttäytymistä 10-luvulla selittää enimmäkseen tarjontapuolen seikat, eikä varsinaisesti kysyntä. Tärkein ilmiö on ollut nopean öljyn (liuskeöljy) keksiminen, joka on siirtänyt öljymarkkinoiden hinnanmuodostumisen hallinnan OPEC:in kartellilta yhdysvaltalaisten yhtiöiden haltuun.

Nykyisellä öljyn hinnalla ei ole mitään tekemistä Venäjän kanssa. Sieltä tulee öljyä maailmanmarkkinoille ihan yhtä paljon kuin ennen sotaakin. Syyllinen on tällä kertaa ESG-ideologia.

20-luvulla pandemian jälkeen öljypelin säännöt muuttuivat. Pitkäjänteiset sijoittajat eivät enää saa sijoittaa öljy-yhtiöihin, joten tällä hetkellä pitkäjänteisesti ajattelevia tuotantoaan kasvattavia pörssiyhtiöitä rankaistaan investoinneista. Tämä on johtanut massiivisiin osinkoihin ja omien osakkeiden ostoihin öljy-yhtiöissä ja Yhdysvaltojen tuotanto tulee nykyisillä liian matalilla 100$ hinnoilla laskemaan, sillä omien ostot tuottavat silti enemmän sijoittajalle, kuin investoinnit tuotantoon.

Yksityiset yhtiöt toki vielä investoivat ja teknologinen innovaatio (pidemmät putket :smiley: ) on nostanut tuottavuutta, jonka vuoksi liuskeöljyn tuotanto ei onneksi täysin romahda.

Tämä muutos on siirtänyt valtaa takaisin Saudi-Arabialle ja kun tänä- ja ensi vuonna öljyn kysyntä tekee uusia kaikkien aikojen huippuja ja Biden on pitkälti jo käyttänyt Yhdysvaltojen öljyvarastoaseen, niin hinnalla on vain yksi suunta, ellei maailmantalous romahda.

Se on lopulta ihan sama, että kuinka monta sähköautoa Tesla myy. Maailmantalous pyörii öljyn varassa ja tilanne ei ehdi muuttumaan merkittävästi vuosikymmeniin, vaikka Länsimaat vihertyvät hurjalla vauhdilla. Tämän vuoksi tarvitaan väistämättä lisäinvestointeja fossiilisiin, koska jos emme hyväksy vallitsevia elämän tosiasioita, niin 200$ tai 300$ hintainen raakaöljy tulee tuhoamaan miljardien ihmisten elämän.

Jatkuu täällä:

41 tykkäystä

Ehkei ketju ole tätä keskustelua varten, mutta kommenttisi vaativat faktakorjauksia.

Tarkennan Venäjän sotaan liittyvää kommenttiani, jota lähdit tulkitsemaan väärin. Venäjän sota aiheutti kansainvälisillä energiamarkkinoilla häiriön, joka vaikutti kaiken energian hintaan. Öljyn osalta Venäjän tuotanto on puolentoista vuoden notkahduksen jälkeen palannut sotaa edeltävälle tasolle. Venäjän liittouduttua Saudi-Arabian kanssa tuotantorajoitusten asettamisessa, öljyn saatavuutta on saatu kutistettua siten, että öljystä maksetaan nyt 100$:n tynnyrihintoja. Kysyntää riittää. Fyysisesti öljystä ei tietenkään ole pulaa – tuotantoa vain kuristetaan OPECin sopimana.

Olet oikeassa liuskeöljyn tuotannosta, joka nousi 2010-luvun aikana melko nopeasti merkittäväksi tuotantotavaksi erityisesti USA:ssa. Tämä tarkoitti sitä, että vuoden 2010 noin 20% osuudesta liuskeöljyn osuus nousi nopeasti noin 60%:iin ja jopa sen yli vuoteen 2022 mennessä. Tämä oli pääsyy USA:n öljyomavaraisuuteen ja on vaikuttanut hinnanmuodostukseen USA:ssa.

Olet kuitenkin väärässä väittäessäsi, että öljyn hintaan ei olisi vaikuttanyt kysyntä vaan tarjonta. Esille nostamistani (mm. finanssikriisin tai pandemian) vaikutuksista voit lukea lisää vaikka näistä nopeasti googlaamistani lähteistä.

Energy prices thus fell due to diminishing demand, a contraction of credit with which to make purchases, and lower corporate earnings which led to layoffs and increased unemployment.

The price of oil has sunk to levels not seen since 2002 as demand for crude collapses amid the coronavirus pandemic.

IEA ennusti tässä kuussa fossiilisten kysynnän kääntyvän laskuun jo ennen vuotta 2030. Kauppalehti kirjoitti asiasta pari viikkoa sitten näin. →

Kyseessä on ensimmäinen kerta kun IEA ennustaa fossiilienergian kysynnän kääntyvän laskuun ennen vuotta 2030. Birolin mukaan maailman valtioiden nykyiset linjaukset viittaavat jo nykymuodossaan siihen, että öljyn, maakaasun ja hiilen kysyntä saavuttavat huippunsa lähivuosina.

Lainaan viimeistä kirjoittamaasi kappaletta erikseen.

Se on lopulta ihan sama, että kuinka monta sähköautoa Tesla myy. Maailmantalous pyörii öljyn varassa ja tilanne ei ehdi muuttumaan merkittävästi vuosikymmeniin, vaikka Länsimaat vihertyvät hurjalla vauhdilla. Tämän vuoksi tarvitaan väistämättä lisäinvestointeja fossiilisiin, koska jos emme hyväksy vallitsevia elämän tosiasioita, niin 200$ tai 300$ hintainen raakaöljy tulee tuhoamaan miljardien ihmisten elämän.

Kirjoittamasi kappale on näkemyksiltään varsin konservatiivinen ja miellyttää varmasti polttomoottoriautojen vankkumattomia kannattajia. ESG-ideologian syyttämistä nykyisestä öljyn hinnasta en odottanut näkeväni, mutta olkoon se mielipiteesi.

Öljyn hinta-arviosi tulevaisuuden suhteen on yliampuva, eikä ota huomioon maailman ja energiasektorin muutosta. Huolta investointien pysähtymisestä öljyntuotannossa, kuin seinään, on tuotu paljon esille ja on selvää, että se voi tuoda ongelmia etenkin, jos öljyn kysyntä ei käännykään selvään laskuun.

Teslan sähköautojen myynnistä olen samaa mieltä. Liikenteen sähköistymisen nopeus on kuitenkin huima ja se tulee näkymään nopeasti fossiilisten polttoaineiden kysynnässä. IEA:n ennusteessa tämä on yksi suurimmista yksittäisistä syistä fossiilisten kysynnän laskuun.

Öljyn kysyntä tulee joka tapauksessa laskemaan maltillisesti petrokemian kysynnän ansiosta. Öljyä raaka-aineena käyttäviin tuotteisiin kuuluvat muovit, synteettiset kuidut, liuottimet, pesuaineet, liimat ja monenlaiset muut valmistuksessa käytettävät kemikaalit.

Maailman vihertymisestä on monenlaisia ennusteita, jotka riippuvat siitä, paljonko uusiutuvaan energiaan investoidaan. Toin oman mielipiteeni esille tästä aiheesta samassa viestissä, josta kommentoimasi tekstin poimit. Laajalti noussut korkotaso on todella huono uutinen uusiutuvan energian investoinneille ja vaatisi hallituksilta ja EU:lta tukitoimia.

Tähän mennessä uusiutuvan energian sijoitukset vaikkapa USA:ssa ovat olleet hyvin vaatimattomia, mutta tilanne on vähitellen muuttumassa myös USA:ssa. Linkkasin tähän liittyvän artikkelin muutama viikko sitten muistaakseni uusiutuvan energian ketjuun.

Emme kumpikaan ole tämän alan asiantuntijoita, joten tuon avuksi IEA:n eri skenaariot öljyn kysynnästä. Lisäsin kuvaan linkin IEA:n sivuille, joilta löytyy paljon lisätietoa järjestön ennustuksista. Eri skenaarioissa on vahvasti esillä talouskehitys mutta toivon, että toteutuva käyrä on kuvassa vihreällä. :slight_smile:

image

Edit. Parempi kuva fossiilisten kysyntäennusteesta. (IEA)

Pohjolan_Eka:

Tämän vuoksi tarvitaan väistämättä lisäinvestointeja fossiilisiin

IEA on kanssasi eri mieltä. →

image
(Edit. Lisäsin kuvaan linkin IEA:n syyskuussa 2023 julkaisemaan aineistoon)

32 tykkäystä

@Jukka_Lepikko:ltä kiinnostava huomio, ei öljystä vaan bondeista (pienellä kirjoitettuna).

30 tykkäystä

En ole hetkeen näyttänyt käppyrää Fedin nettolikviditeetistä, koska se on polkenut paikallaan kuten jenkeissäkin pörssi viime ajat.

Tässä käppyrä muutettuna vuositason %-muutokseksi ja SP500 (punainen) vastaavalla tavalla.

Näiden kahden käsikynkkä näyttää vieläkin ilmeisemmältä.

Nettolikviditeetin vuosimuutos on kääntynyt niukasti plussalle.

Vaikka Fedin tase virallisesti surkastuu, jos huomioimme vain rahan mikä oikeasti on spruitattu “talouteen” on tase pysynyt itseasiassa vakaana sitten viime syksyn. Fed säikähti silloin korkojupakkaa Britanniassa, jos vielä muistatte.

Aluksi nettolikviditeettiä tuki Liittovaltion käyttötilin tyhjentyminen velkakaton alla. Nyt se on täytetty 600 miljardiin, mutta samalla käänteiset repot eli kansankielisesti rahan imuroimislokerot ovat tyhjentyneet.

Vaikka korot on korkealla ja ölppä hiertää, Fedillä on tällainen “näkymätön” turvapatja osakkeiden alla edelleen.

39 tykkäystä

Nyt ollaan aika todella kaukana sekä ketjun aiheesta että foorumin tarkoituksesta.

Sijoittaminen on hermoja kiristävää puuhaa varsinkin indeksien punoittaessa mutta kirjoittelu lienee paikallaan pitää asiallisena vaikka miten korpeaisi. Yksittäinen käyttäjä ei myöskään päätä mistä täällä saa kirjoittaa ja kuinka paljon.

Se vaimennustoiminto on ihan kätevä mutta sen käyttämisellä “uhkailu” on kyllä a) lapsellista ja b) naurettavaa.

Palatakseni ketjun aiheeseen, nähdäkseni aletaan olla niin monen ison tekijän epävarmuuden keskellä siinä tilanteessa, että mitä tahansa voi tapahtua. Varsinkin, kun näkyvyys eteenpäin on edelleen sumuinen. Pörssi reagoi epävarmuuteen yleensä heilumalla, ja tällöin pienten reunamarkkinoiden hyvätkin signaalit jäävät entistä enemmän epävarmuuden alle.

Tarkoitan tällä siis sitä, että vaikka siellä Puuilon parkkipaikalla olisi miten paljon (paketti)autoja ja putkifirmojen omistajat hymyilisivät kassajonossa, voi firman kurssi siitä huolimatta laskea. Asian voi varmistaa kirjoittamalla asiaankuuluvaan ketjuun yhden rivin kysymyksen “Mikäs Puuiloa tänään vaivaa?”.

7 tykkäystä

En kirjoittele näitä sinua varten eikä minua voisi thresholdisi vähempää kiinnostaa.

Olen huomannut, että kirjoitukseni aiheuttavat sinussa sellaisia negatiivisia tunteita, joihin en voi vaikuttaa. Voisit keskittyä arvosteluni sijaan vaikka sisällön tuottamiseen. Henkilööni menevät juttusi alkavat vähitellen ihmetyttämään.


Ohessa syy pörssien perjantaiviherrykseen. Monta positiivista signaalia kertaheitolla. Jutussa muistutetaan, että kehitys on melko samankaltaista USA:n kanssa – joskin viiveellä.

Suomensin pätkän Bloombergin artikkelista alle.

Saksan joukkovelkakirjalainat ja euro säilyttivät voittonsa tiedotteen jälkeen. Kymmenen vuoden tuotto laski päivällä 7 peruspistettä sen jälkeen, kun se torstaina oli lähestynyt 3 prosenttia, joka oli viimeksi saavutettu vuonna 2011. Euro kävi kauppaa 0,4 % vahvempana 1,0604 dollarissa ja nousi tällä viikolla saavutetusta kahdeksan kuukauden alimmasta tasosta.

Tiedot ovat toistaiseksi selkein merkki siitä, että rahapolitiikan kiristyessä keskeiseksi mittariksi noussut perushintojen kasvu on kääntynyt laskuun kesän jälkeen, jolloin tilastolliset vääristymät tukivat sitä.

Molemmat mittarit ovat kuitenkin edelleen yli kaksinkertaisia EKP:n 2 prosentin tavoitteeseen nähden, joten markkinat varautuvat siihen, että lainakustannukset ovat virkamiesten mukaan vielä pitkään korkealla. Saksan inflaatio laski tässä kuussa kahden vuoden alimmalle tasolleen, kun taas Espanjan inflaatiolukema nousi jälleen yli 3 prosentin. Tämä korostaa 20 jäsenvaltion euroalueen erilaista kehitystä.

Sijoittajat ja ekonomistit eivät odota EKP:n lisäävän heinäkuusta 2022 lähtien tehtyjä 10 perättäistä korotusta, jotka ovat nostaneet talletuskoron 4 prosenttiin. Monet päättäjät ovat samaa mieltä, vaikka jotkut varoittavat edelleen, että häiriötilanteet - kuten öljyn nousu 100 dollariin tynnyriltä - voivat vielä oikeuttaa lisätoimiin.

image

31 tykkäystä

IEA on ollut melko konservatiivinen huutelemaan peak oilista. Mielestäni tuon puljun ennusteiden ohittaminen “konsulttien ennusteina” on virhe. Tuon puljun tehtävä on olla perillä näistä asioista, ei suinkaan tehdä laskelmia maksavan asiakkaan mukaan kuten konsulttitalot.

Se, että IEA on oikeasti ruvennut ennustamaan ölpän kysynnän laskua on todellakin signaali eikä noisea.

(laittakaa tämäkin tuonne energiaketjuun)

9 tykkäystä

Teollisuuden liikevaihto väheni 16,2 % vuoden 2023 elokuussa - Tilastokeskus (stat.fi)

Statilta dataa suomalaisen teollisuuden liikevaihdon kehityksestä elokuussa. Ei hyvältä näytä, näyttää pahalta. Onneksi niin pahalta että enää ei voi tapahtua käännettä pahempaan vaan seuraava käänne on väkisin käänne parempaan.

18 tykkäystä

Euroalueen inflaatio laski 4,3%iin YoY. Pohjainflaatio 4.5%:iin YoY. Elokuussa pohjainflaatio oli vielä 5.3% YoY.

30 tykkäystä

Nordean Ninjan mielestä suunta on oikea

37 tykkäystä

Tämän havainnon voisi jakaa käytännössä joka foorumin ketjuun mikä ei käsittele TOP25 firmaa markkina-arvoltaan.

Ei ihme kun tasaista painetta alaspäin ollut havaittavissa.

68 tykkäystä

Tähän liittyen muuten on mielessä pyörinyt kysymys @Verneri_Pulkkinen: näkeekö blummasta jotenkin rahavirtoja velkakirjojen (2/3 kokonaismarkkinasta) ja osakemarkkinoiden (1/3) välillä?

TINA kun aikanaan tuli niin käsittelit sitä osana filmituotantoasi muistaakseni.

Olisi kiva nähdä jotain hahmotelmaa em. kokonaisuudesta. Yleensä kun siirtymätrendeissä kulmakerroin “hidastuu” niin tiedetään olevan lähellä pohjia/huippuja jne.

Kiitos

23 tykkäystä

Pitää penkoa ajan kanssa!


No nyt alkaa tulemaan oikeanlaisia inflaatioprinttejä jos suunta pysyy.

Hyvä ketju aiheesta.

44 tykkäystä

Mietin aamulla, mitä mahdolliselta, tai jopa todennäköiseltä, näyttävä pitkittynyt korkeiden korkojen aika voisi tarkoittaa taloudelle. Ajatuksena oli haravoida kykyhetken, tai heti sen jälkeisiä, mahdollisia voittajaosakkeita. Ajatus lähti luettuani Citin CEO:n kommentteja USA:n kuluttajien luottotilanteesta.

Juuri nyt näyttää siltä, että korot kääntyvät hitaaseen laskuun ensi vuoden aikana, mutta kukaan ei uskalla sanoa mitään varmaksi. Joka tapauksessa korkeiden korkojen aika vaikuttaa tällä kertaa kestävän parin viime vuosikymmenen kriisejä pidempään.

Viimeisen vuoden ja myös aivan viime viikkojen aikana Suomessa on uutisoitu kuluttajien ostotottumusten muuttumisesta myös elintarvikkeissa, joissa suomalaiset suosivat nyt edullisimpia tuotteita. Jo aiemmin muutos nähtiin kestokulutushyödykkeissä, joiden kysyntä tippui nopeasti.

Ohessa pari sekalaista juttua aiheista.

Sama ilmiö näkyy myös Yhdysvalloissa, missä kuluttajilla on perinteisesti iso rooli maailman suurimman talouden heilahtelujen tasaamisessa.

Citigroup, jolla on yksi maailman suurimmista luottokorttibusineksistä on nähnyt muutoksen kuluttajien käytöksessä. Luottokortilla ostetaan yhä enemmän ruokaa ja bensaa. Suurin osa kuluttajista pystyy yhä maksamaan laskunsa, mutta on myös merkkejä siitä, että osa kuluttajissa jää maksuissaan jälkeen.

Citin CEO, Jane Fraser, nostaa esille alemman luottoluokituksen kuluttajaryhmän ja uskoo säästöjen olevan tässä kuluttajakategoriassa erittäin alhaisella tasolla.

The company, home to one of the largest credit-card businesses in the world, has seen a pick-up in spending on food and gas in recent months, Fraser said. While the vast majority of consumers have been able to handle the increases, some are beginning to show signs of falling behind.

“We are paying attention to the lower FICO consumers, where there are cracks,” Fraser said in an interview with CNBC. Those consumers’ savings are “very low at the moment, and I think some of the excess savings from Covid years are getting close to depletion.”

(FICO = amerikkalainen luottoluokitusjärjestelmä, jossa kuluttajien luottokelpoisuus mitataan pisteillä)

(linkki juttuun kuvassa)
image


USA:n nykytilanne muistuttaa kuukausi kuukaudelta enemmän, tätä tuoreempien talousmyllerrysten sijaan, USA:n tammikuussa 1980 alkanutta lyhyttä lamakautta, talouden merkittävää volatiliteettia ja pidempää taantumaa, joka loppui virallisesti vasta vuoden 1982 lopussa.

Vuonna 1980 talouskriisin taustalla olivat nousevat korot, joilla Fed taisteli 70-luvun lopussa jyrkästi noussutta inflaatiota vastaan. Tilanne johti talouden hyytymiseen luottomarkkinoiden kiristyessä ja kuluttajien ajautuessa velkaongelmiin.

Taustalla vaikutti myös vuosien -79 ja -80 öljynhinnan heittely. Iranin vallankumouksen aiheuttama öljyntuotannon lasku johti energiakriisiin vuonna 1979, vaikka öljyn maailmanlaajuinen tarjonta väheni silloin vain noin neljä prosenttia.

Kysynnän hiipuessa valmistusteollisuus alkoi vähitellen kärsiä pitkittyneestä tilanteesta. Vuoden 1979 työllisyyshuipusta päädyttiin työttömyyden reippaaseen kasvuun yli kahden vuoden ajaksi. Talous kääntyi lopulta selvään nousuun vasta vuonna 1983.


Kaikkea ei tietenkään kannata peilata vuosikymmenten takaisten tapahtumien kautta eikä monia yhteneväisyyksiä nykytilanteeseen voi verrata sellaisinaan toisiinsa. Maailma on muuttunut paljon, ja jotain on matkan varrella opittu. 80-luvun lama ja pitkä taantuma muutti monia asioita Yhdysvalloissa mutta jätti myös jälkensä pitkäksi aikaa maan teollisuuteen. Toisaalta, moni talouden prinsiippi on pysynyt myös hyvin samanlaisena vuosikymmenten läpi. Esimerkiksi, ei ole mikään yllätys, jos USA:n ja takuuvarmasti myös Suomen työttömyys kääntyy viimeisellä vuosineljänneksellä selvään nousuun.

Alla olevasta USA:n korkokäyrästä näkee hyvin 80-luvun tapahtumien skaalan verrattuna muihin, merkittävinä pitämiimme, talousmullistuksiin.

Vaikka lyhyen, mahdollisesti keskipitkän, aikavälin tilanne näyttää haastavalta löysin muutaman tunnin työllä myös jotain kokeilemisen arvoista periaatteella: “Jokainen taantuma on mahdollisuus”. Salkkuni on ottanut runtua – mutta toistaiseksi melko maltillisesti. Kiitos siitä kuuluu pappaosakkeiden ylipainolle ja USA:n ylisuorittaneille teknoille. Suomiosakkeiden kanssa olen ilmeisesti sortunut krooniseen “value trappiin” – ainakin, jos amerikkalaispankeilta kysytään. No, sen olen ainakin oppinut, että hyvää taantumaa ei ole koskaan kannattanut jättää osakemarkkinoilla väliin.

No, tällaista tuumailua tänään. Ensi viikon OPEC+ kokousta kannattaa pitää silmällä.

52 tykkäystä

Tässä olisi tällainen Ducrozetin tviitti:

Viisisatanen on ottanut pataa heinäkuun koronnoston jälkeen.

Nordean Tuuli Koivu ja inflaatiojutut:

11 tykkäystä