Toivottavasti paikallinen Taloustutkimus / Kantar tekisi pienen kyselytutkimuksen, jossa kysyttäisiin haluaisivatko Ruotsalaiset aikakoneen avulla muuttaa takavuosien vastauksiaan. Saattaisi monen “maahanmuutto ei ole listallani kovin korkealla prioriteetilla äänestyskopissa” / “rasistinatsit ovat suurin uhka yhteiskunnalle ja niitä ei saa päästä valtaan” -vastaukset saada uusia sävyjä…
10 tykkäystä
Lainaa ei tarvitse maksaa takaisin, kuka maksaa 18000€ - 6200€ = 11800€?
Luvut vaikuttaa epärealistisia, soluasunnoissa asuu tätä nykyä vain ne joilla raha menee johonkin tärkeämpään kuin asumiseen, kämppikset voi olla päiväntasaajan eteläpuolelta tai imelä tuoksu pesuhuoneessa, ovi käy kun jonkun kaverit tulee ja menee yökaudet. Nykyään koulu on melko epäsäännöllistä tulee paljon kilometrejä ajella pyörällä ees taas räntäsateessa.
Opiskelijankin pitää olla elämässä, harrastuksissa ja verkostoissa kiinni eikä jossakin kammiossa samat vaatteet koko 5v vuoden näkkileipää ja makaroonia ja kokista, kaikki pakolliset menot isot Suomessa. Jopa opiskelijoiden urheiluharrastusten ilmoittautuminen niihin on tuotteistettu ja maksullinen puhelinsovellus niille. Joku 700-800e/kk menee pakosta asumisen lisäksi monet alkaa pariutumaankin ja panostaa taloudellisesti moniin asioihin täytyy rahaakin ainakin miesten, että nainen löytyy rinnalle.
Ainahan tulee joku askeesissa elävä kertoilemaan kuinka hän sankari tulee toimeen muutamalla satasella kuussa mutta se ei ole iso kuva, siksi kaikki joilla inte pappa betalar, käy töissä opintojen ohella. Samalla opetuksen taso on laskenut kun ei ehditä keskittyä opiskeluun kunnolla vaan pääasia on selviytymisessä koulu läpi ilman isoa taloudellista riskiä.
6 tykkäystä
Eihän tuo kerro mitään opetuksen tasosta, vaan opiskelun.
7 tykkäystä
Uskaltaisin väittää tähän nimenomaan päinvastoin. Katujengi valitsee monesti uhrinsa täysin sattumanvaraisesti ainakin monien uutisten perusteella. Osapuolet eivät yleensä tunne toisiaan. Hankala kuvitella, että liivijengiläiset ryöstäisivät ja hakkaisivat kadulla ihan tuosta noin vaan ihmisiä, ainakaan yhteistuumin.
21 tykkäystä
Opintolainan käyttämisen kohteen määrittää opistelija ihan itse. Sillä voi rellestää, matkustaa, harrastaa yms. Tai sen voi sijoittaa.
Mutta 18.000 EUR lainasta Teemu Teekkari ei takaisin ei tarvitse maksaa takaisin kuin 11.800 EUR kunhan valmistuu kuudessa vuodessa, ja 6200 KELA:n piikkiin.
Niin, siitä lähtien kun opiskelijoiden asumistuki meni KELA:n hoitoon niin eipä edullisempi asuminen kiinnosta. Soluasunnossa on usein 3 huonetta ja keittiö, ei se mikään kasarmi ole. Soluasunnon hajutestejä en ole tehnyt, omat testaukset jäävät 90-luvulle eikä ainakaan silloin muut ihmiset pukuhuoneilta haisseet. Mukavia muistoja, mukavaa seuraa, mukavaa tekemistä, yms.
No sitten mennään metrolla. AB-lippu opiskelija-alennuksella 42 EUR/kk.
Tosin opinnot tapahtuvat 8-17 välisenä aikana, joten ainakin luentojen tms välissä tavattiin muita opiskelijoita tai opiskeltiin eikä säntäilty sinne tänne.
Sitten mennäänkin valintakysymysten puolelle. Jos asumiskulujen jäljeinen ilmainen raha on soluasujalle 350 EUR/kk (opintoraha 280-asuminen 310+asumistuki 240+opintolainahyvitys 140) niin paljonko tarvitaa muuhun?
-AB-lippu 42 EUR
-liittymä 20 EUR/kk
-ruoka 125 EUR/kk. Ei tarvitse vedellä näkkäriä ja makaroonia vaan tehdä kunnon ruokaa. Kokiksen sijaan vettä hanasta
→ vielä jäljellä 350-42-20-125= 163 EUR/ kk muuhun. Kesätyösäästöjen ohella siis, jos päättää olla käyttämättä lainaa
Urheiluun suosittelen juoksua ja sauvakävelyä joista ei mene salimaksuja.
Vaatteisiin suosittelen alennusmyyntejä ja vähän edullisemman tarjonnan käyttöä.
Suosittelen myös opiskelijabileitä (OPM).
Naiset ja raha: opiskeluiässä myös opiskelijanaiset ovat samassa tilanteessa kuin miehet, eli vähävaraisempia. Ymmärtävät kyllä että 30 Euron sisäfilepihvi Helsingin keskustassa on kovin kallis panostus, eivätkä sellaiseseen ole tottuneet. Harvoin ja halvempaan, tehkää yhdessä, tms
Yleensäkin on hyvä muistaa: merkitykselliset teot ja huomioiminen ei ole kallista. Merkityksellisen teon voi paketoida toki kalliilla tavalla, mutta sen voi paketoida myös halvalla. Ehkä merkitykselliseen puoleen joutuu panostamaan - tehden siitä merkityksellistä - jos ei ole kauniita paketinkääreitä?
Askeettisuus on valinta, mutta tosiaan on mahdollista myös kuluttaa (eikä sijoittaa) ottamaansa lainaa.
Tai käydä valita käydä vähän töissä. Tai säästää kesätöistä. Ihan omia valintoja.
Kuulostaa toisaalta heikolta talousymmärrykseltä jos joku viivästyttää opintojaan tekemällä töitä jotta opintolainaa ei tarvitsisi ottaa, ja että sen rahan oikeasti tarvitsee välttämättömyyksiinsä. Opintoja ja valmistumisen jälkeistä työtä tukeva työ tietenkin eri juttu
9 tykkäystä
IEA on valitettavasti viime vuosina kunnostaunut lähinnä ilmastoaktivistiryhmänä, sen sijaan että pyrkisi antamaan tasapainoisen ja realistisen tilannekatsauksen maailman energiamarkkinaan (kuten ennen teki).
1 tykkäys
Tyhjä ja perustelematon heitto, jonka voisi siirtää vaikka politiikkaketjuun.
IEA:n ennusteiden arvostelu vaatisi mielestäni rinnalleen jotain konkreettista. Järjestö on 30:n jäsenmaansa avulla luotettavin ja puolueettomin lähde energiamarkkinoiden, energian kysynnän ja tarjonnan sekä energiapoliittisen kehityksen seuraamiseen. Järjestön tehtäviin kuuluu toki mm. taloudellisen vakaan energiakehityksen ja energiatehokkuuden edistäminen globaalisti, mutta järjestön nimittäminen ilmastoaktivismiryhmäksi voisi tulla vaikka Trumpin suusta. 
4 tykkäystä
Tää opiskeluasia on monimutkainen. Mutta loppupeleissä järjetön. Valtio tarjoaa monen kymmenen, kenties satojen tuhansien arvoisia koulutuksia ja tutkintoja opiskelijoille “ilmaiseksi”.
Olen maksuttoman koulutuksen kannalla, mutta mielestäni tässä on osittain kyse vanhoista ja vanhaksi käyneiden etuoikeuksien kohtalosta. Maailma on muuttunut hirveästi, globalisatio on kiristänyt kilpailua. Mutta tämä hölmölä ensin tarjoaa “ilmaisen” koulutuksen opiskelijoille, mutta sitten verottaa myöhemmin, näitä “ilmaisen” koulutuksen saaneita, niin runsaasti että ne samat ihmiset, jotka ovat “ilmaiseksi” opiskelleet jäävätkin nelipäiväiselle viikolle, koska verotus syö kaiken.
12 tykkäystä
Suomessa asuu niin vähän ihmisiä ja varsinkin rikollisuutta joka pystytään kitkemään helposti pois pelkästään rangaistuksia kiristämällä. Äärimmäisen tarkka ja kireä maahanmuuttopolitiikka on yksi tärkeimmistä asioista. Törkeä pahoinpitely 20+ vuotta tai törkeä ryöstö. Henkirikos 30+ vuotta olisi jo hyvä alku kitkemään rikollisuus. Amerikassa ja Ruotsissa nämä ei tietenkään enää toimi kun rikollisuus on päästetty leviämään hallitsemattomaksi ja monesti rikoksen tekijällä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin totella käskyjä.
3 tykkäystä
Jengistatuksen alla tehdystä rikoksesta kovennetut käyttöön ja ikäraja 13 ikävuoteen. Voisi toimia, mutta vaatisi perustuslain muutoksen ja siihen ei ainakaan vasemmistoliitto ja vihreät lähde mukaan.
Jengistatus on jo syy kovennetulle tuomiolle, mutta tätä voisi vieläkin kiristää.
Edit: Ei kovennetut rangaistukset pelkästään toimi, näille lapsille täytyy jonkun muun antaa näköala. Se, että sen pääsee tekemään jengiin rekryävä vuosien painostuksella ei oikein toimi. Miten se hoidetaan, ei aavistustakaan. Tuntuu muuten kohtuullisen pahalta kirjoittaa lapsi, mutta lapsiahan nämä vasta ovat.
5 tykkäystä
Tutkimuksissahan rangaistus ei ole ollut hirveän hyvä keino ehkäisemään rikoksia. Mutta liekö tutkittu vaikkapa sosioekonomisen aseman tai rikostyypin mukaan? Tai vertailtu maita, joissa rikosluvut ovat hyvin toisenlaiset. Esim. mun ymmärtääkseni Filippiineillä on saatu rikollisuutta kuriin todella rajuilla toimilla. Itse olisin lähtökohtaisesti tuollaisia vastaan, mutta voi niiden vaikutuksia silti tutkia ja asiasta keskustella. Filippiinit ja Suomi on varmaan aika huonoja vertailukohtia keskenään, ainakin olleet, mutta liekö sitten vaikka suomalainen jengirikollisuutta lähempänä filippiiniläistä jengirikollisuutta, kuin esim. suomalaista talousrikollisuutta tai pulsujen keskinäistä puukkohippaa viimeisestä kaljasta? En tiedä.
Kun Ruotsista puhutaan, niin huvittaa, kun oli taas joku uutinen, jossa Ruotsalainen poliisijohtaja sanoi, että alkakaa nyt Suomessa toimimaan, ettei käy, niin kuin Ruotsissa. Ei tosin sanonut, tai uutisessa ei mainittu, että mitä nämä toimenpiteet hänen mukaansa olivat. Ja mun mielestä ei ole edes mielenkiintoista, että mitä ne ovat, vaan että miksi niistä ei puhuta? Eivätkö siellä keksi? Tai keksivät, mutta eivät halua sanoa? Tai sanovat, mutta sanomisia ei sitten uutisoida?
6 tykkäystä
Käsittääkseni tieteellinen näyttö tyrmää tämän väitteen hyvin yksiselitteisesti. Rangaistusten ankaruuden ennaltaehkäisevyyden marginaalihyöty alittaa hyvin nopeasti marginaalikustannukset. Ainakaan itseäni ei kyllä kiinnosta pätkääkään maksaa lisää veroja täysin hyödyttömistä rangaistuksen kiristyksistä ja niistä aiheutuvista kustannuksista vain siksi, että ne kuulostavat ajatuksen tasolla kivoilta.
3 tykkäystä
Rangaistuksen tarkoitus on pitää epäsosiaalinen yksilö pois kadulta pahanteosta ja suojella yhteiskuntaa pitämällä kaveri pois pelikentältä.
Jonkun ajan jälkeen sitten katsotaan uudestaan osaako jamppa olla ihmisiksi vai ei.
Rangaistukset ovat toimivia vähentämään rikoksia sillä, että rikollisia on vähemmän vapaalla jalalla.
7 tykkäystä
Pitkien rangaistusten ja retribuution perusongelma on se, että ihmiset tulevat vapaalle jalalle takaisin usein vielä ongelmallisempina tapauksina. Veronmaksajien rahalla siis aiheutetaan pitkässä juoksussa vielä suurempia ongelmia. Kriminologiasta löytyy kyllä ihan järkevät perusteet fiksulle kriminaalipolitiikalle. “Maalaisjärjellä” ne saattaa tuntua omituisilta, mutta perustuvat tieteeseen ja siihen, miten yhteiskunnan haitat minimoidaan.
5 tykkäystä
Mitkä ne sinun konkreettiset keinot sitten ovat? Fiksu kriminaalipolitiikka on vain sanahelinää ilman, että se avataan konkreettisiksi teoiksi.
Otetaan ne nyt heti sitten käyttöön niin voidaan lyhentää tuomoita.
En välttämättä ole eri mieltä, mutta “sosiaalitanttamainen” kaikkien ymmärtäminen ja pään silittely ei aina oikein toimi.
8 tykkäystä
Käsittääkseni kriminalipolitiikan oikeusoppineet pitävät suomalaista rangaistusasteikkoa keskimäärin aivan oikeana yhteiskunnallisen kokonaisedun kannalta. En ole kriminologi, joten olen toisenkäden tietojen varassa.
Väkivallan torjumisen konkreettiset keinot löytynevät siis aivan jostain muualta kuin rangaistusten kiristyksestä.
1 tykkäys
Juu, ei tässä kriminologeja olla, mutta ei tuo vielä konkretiaksi muuttunut, täytyy siis vain toivoa, että ne oikeusoppineet hakevat ne keinot sieltä ihan muualta ja alkavat soveltaa niitä.
En väitä, mutta yhtä hyvin voisi väittää, että jos rangaistukset tuplataan, niin se ehkäisee tehokkaasti rikollisuutta, eihän sitäkään ole kokeiltu, ainakaan meillä.
Ei ne tukkualennukset rikollisten tuomioissakaan taida auttaa.
Mutta joo, huolestuneena seuraan erityisesti nuorisorikollisuuden kasvamista ja siksi joskus ärsyttää kaikenlaiset asiantuntijoiden kommentit mikä EI auta.
Teot ratkaisee, toivottavasti keinot löytyy, asia on toki todella haastava ratkaistavaksi.
1 tykkäys
No siis tätä väitettä on tieteessä testattu vuosikymmenet ja kyllä se näyttö on hyvin musertavaa sen osalta, että rikokset eivät vähenny, ongelmia syntyy pitkässä juoksussa lisää ja veronmaksajat maksavat tämän lystin.
1 tykkäys
Voisitko laita linkin siitä “tieteestä”. Varmaan löytyy sellaisia tutkimuksia, mutta edelleen, mitä sitten pitäisi tehdä vai keskittyä vain siihen mikä ei auta.
Lyhentäminen sitten varmaan auttaa.
Kustannukset veronmaksajille on asia aivan erikseen, halvinta lienee antaa kaikkien olla vaan vapaana ja torua tomerasti.
No tämä riittää osaltani.
2 tykkäystä
En etuoikeuksista osaa lausua mitään kovin viisasta. Mutta kasarin ja ysärin taitteessa tutkintoni kasaan saaneena olen kyllä aika kiitollinen valtiolle, joka tuellaan mahdollisti koulutukseni. Se oli tie pois köyhyydestä. Jos vaikka ensimmäisen vuoden jälkeen teinkin joka vuosi töitä opintojen ohella. Ettei velkaa juuri mitään ollut, kun paperit iskettiin kouraan.
En varmaksi tiedä, olisinko opintielle päätynyt, jos olisi pitänyt itse maksaa tästä lystistä oikea hinta. Luulen ja arvaan ja arvelen, että ei ehkä olisi löytynyt riittävää riskinottokykyä ottaa sellaisia lainoja, millä olisi amerikkalaistyylisen koulutuksen voinut maksaa. Ja paha on arvioida, että olisinko jaksanut käydä töissä ja sitten iltaisin opiskella omaan laskuun. Sillä tavalla kyllä aika monet aiemmista sukupolvista olivat päässeet kiinni sosiaaliseen nousuun. Kovalla työllä. Tosi kovalla työllä.
Ja onhan noita veroja tullut tosiaan makseltua. Tässä kun mietiskelen, että mitä asioita pidän hyvinä minunkin veroista maksettavaksi laitettuna, niin kyllä se taitaa olla ne perinteiset: koulutus, terveydenhuolto, yleinen järjestys ja turvallisuus. Monesta muusta kyllä olisin valmis karsimaan aika isollakin kädellä.
7 tykkäystä