Uraaniketjussa oltu joitain vuosia ydinenergiasta kiinnostuneita:
Henkilökohtaisesti en näe kauheasti syytä ruveta SMR startuppien kanssa lottoamaan kun niiden menestys sataa kuitenkin uraanintuottajienkin laariin. Uraanintuottajilla kuitenkin muitakin drivereita ja jos vähän hajauttaa niin kohtuulliset riskit.
Saksa jakaa tukia teollisuudelle n. 3 mrd€:
https://x.com/RistoMurto/status/1847875709143761013?t=dE3iTJLRm8EoNzpaaqJUOw&s=19
Ja hommat etenee myös käytännössä:
Noihin SMR:iin liittyen, niin niissä on polttoainetarve erilainen kuin nykyisin käytössä olevissa suuremmissa laitoksissa. Riippuen teknologiasta, joissain voidaan yhdellä latauksella ajaa jopa 30 vuotta. Osassa lataus tehdään useammin.
Nykyään noissa laitoksissa polttoaineen energiakapasiteetista menee todella suuri osa hukkaan kun hajoamistuotteina syntyviä, edelleen aktiivisia, isotooppeja ei hyödynnetä. Lähdetäänkö näitä hyödyntämään tulevaisuudessa suuremmassa skaalassa?
Näen ydinvoiman elävän jonkinlaista renesanssia, mutta olen kuitenkin pysynyt erossa sektorista, koska poliittinen riski sekä teknologiariski ovat omaan makuuni liian korkeita. Uraanin saatavuus ei oikeastaan aseta rajoitteita ydinvoiman kehitykselle, pullonkaulat ovat lähinnä siellä jalostuksen puolella. Mutta löytyykö sieltä jotain syvempiä vallihautoja, joita rahalla ei voisi ostaa pois tai jotka kestävät kasvavan kysynnän houkuttelamaa kilpailua?
Laitostoimittajatkin, niin SMR kuin suuret yksiköt, ovat melko riskisiä. Voitetuista toimituksista jää projektiriskit vielä vuosiksi kummittelemaan vastuiden kanssa. Paljonhan noihin laitoksiin menee sitten kaikkea muutakin teknologiaa ja palikkaa, mistä voi löytöjä tehdä, mutta ei sieltäkään aina herkkua ole tarjolla. Niin monta projektia on tässä vuosien varrella tullut seurattua, missä on budjetit ja aikataulut paukkunu. Päättihän meidän kotipörssin Wärtsiläkin jo useampi vuosi sitten lopettaa varavoiman tarjoamisen sektorille. Kävin näistä aikoinaan useamman mielenkiintoisen silloin kyseisessä organisaatiossa työskennelleen kanssa, eikä tuon alasajo ollut minulle minkäänlainen yllätys (he eivät tosin hirveästi arvostaneet kun toin ennustukseni esille 
) Sektorille toimitettu komponentti voi maksaa vaikka 2-3x saman verran kuin muualle toimitettu identtinen komponentti, mutta erotus ei näy toimittajan viivan alla vastaavalla tavalla. Byrokratia, sertifiointi sekä toimitusten (asennus ja hyväksynnät) viivästykset/hitaus rokottavat todella rankalla kädellä.
Varmasti tältäkin sektorilta löytyy helmiä, mutta taustatyö on näissä todellakin syytä tehdä huolella.
Laitetaan vetykatsaus:
Saksan vetyputkiston suunnittelu on nyt valmis ja rakentaminen alkaa 2025. Melko vakuuttavahan se on. 9000km putkistoa, 60% vanhaa ja 40% uutta. Kustannusarvio 19mrd € ja valmista 2032. Oletan että osaputkistoa on käytettävissä jo tällä vuosikymmenellä. Suorituskykyä varsin hyvin.
Saksalainen Eternal Power solminut melko rahakkaan offtake agreementsin (2.3 miljardia €) ja alkaa toteuttaa vedyntuotantolaitosta Saksaan. Projekti on käsittääkseni monivaiheinen ja aluksi valmistuu 80MW jonka pitäisi olla käyttökunnossa vuonna 2028. Projektin sijainti liittynee jotenniin tuohon h2-core putkistoon. Nämä offtake agreementsit ovat juuri niitä, jotka laukaisevat FIDejä.
Eternal Power unveils €2.3bn offtake deal for German hydrogen facility | Technology | H2 View
Uniper tehnyt 9 vuotisen PPA sopimuksen jollekkin isolle pojalle vihreän vedyn tekemistä varten.
Ren-Gas suunnittelee isoa jytkyä Poriin. 300MW lyyseri ja lämmöstä kaukolämpöä + vedystä loppujen lopuksi tulee efueleita.
Samaan aikaa kun neste mieluummin jakaa osinkoja kuin investoi, niin tämä on positiivinen uutinen Suomessa.
Advario ja Power2X kehittelemässä isoa e-SAF hubia Rotterdamiin. Sijainti lienee optimaalinen.
Lyysereitä on toimitettu nyt 3GW:n edestä ja homma kiihtyy. OEM:llä noin 30GW alustavia sopimuksia toimituksista, joista noin 37% voidaan pitää tehtyinä tilauksina.
https://www.hydrogeninsight.com/electrolysers/exclusive-significant-acceleration-more-than-3gw-of-hydrogen-electrolysers-have-now-been-delivered-globally/2-1-1729713
Ja lopuksi Kiinalaisten lyysereiden speksien suhteen on syytä olla epäileväinen. Niin kuin kaikkien teknologioiden suhteen mitä sieltä tulee. Ei koskaan kannata uskoa sitä mitä paperiasa lukee.
Tämä ei tainnut olla vielä esillä tässä ketjussa.
Ei varmaan ole ollut, mutta siihen minä viittasin tuolla lauseella, että Neste mieluummin jakaa osinkoja kuin investoi. Se on kuitenkin ollut tuolla Neste ketjussa, niin en nähnyt ihan välttämättömäksi sitä enää tänne linkittää.
Minulla on varsin skeptinen näkemys vetyhommiin varsinkin Suomessa, Neste oli taas asiasta hyvä muistutus.
Sitova tilaus Intiasta John Cockerille:
Je jenkeissä tuetaan satamien vihertymistä. Mm vety hyötyy.
Vetycluster Suomi
Vedyntuotannon osalta on vireillä noin 45 investointihanketta, joista suurin osa on esiselvitys- tai suunnitteluvaiheessa. Määrällisesti painotus on elektrolyysilaitoksissa, kun taas taloudellisesti suurin arvo kohdistuu vetyjalosteisiin ja vetyteräkseen.
Mielenkiintoista dataa vihreän siirtymän investoinneista.
Mitä mieltä olette Espanjalaisesta Enagas yhtiöstä, josta tässä ketjussakin mainittu. Yhtiö toimii Lng-infran ja vetyhankkeiden parissa. Tuntuu hämmentävältä, kun se on melko vakaa yritys, maksaa tämänhetkiseen kurssiin noin 10% osinkoa ja vähensi juuri matalakorkoista (2,6%) velkaansa valtavasti ja kurssi laskee. Miksi kurssi laskee, vaikka tässä on kasvuyritys vety infraan, jolla kaasuputkiverkostoja ja muuta vakaata kassavirtaa tuottavaa toimintaa. Velkaa lyhennettiin myymällä rönsyjä ja toki tuo hiukan näkyy jatkossa, mutta hyvä osinko säilynee. Googlettakaa, jos kiinnostaa ja kertokaa mielipide yhtiöstä.
Tuossa yksi analyysi:
https://seekingalpha.com/article/4724832-enagas-upside-remains-in-this-spanish-utility
Samanlaisen voisi tänä päivänä piirtää jo hyvin sähköautoista. En edes ollut vielä mukana keskusteluissa kun BEV-vastustajien argumentit alkoivat, varmaan jo 2000-luvun alkupuolella. Sähkö ei riitä ja materiaalit loppuu kesken ja mitähän näitä on ollut sen jälkeen, ja sieltä pessimistien argumentit ovat vaihtuneet aina kun edelliset ongelmat on ratkaistu.
Eikö tämmöinen sopisi paremmin meemiketjuun. Kiva kuva jonka voi liittää ihan mihin aiheeseen haluaa. Tuskin kukaan on koskaan sanonut etteikö tuulivoimalla voisi tuottaa sähköä. Sehän on todistettu jo ajat sitten. Kysymys on tietenkin siitä että millä vaihtoehdolla päästään tehokkaimmin tavoitteeseen. Tavoite tässä keskustelussa lienee sähköntuotannon muuttaminen CO2 vapaaksi.
ChatGPT kertoi että tällä hetkellä noin 8% maailman sähköstä tuotetaan tuulivoimalla. Onko tavoite siis saavutettu? Tuulivoiman tuottamiseksi on kuitenkin myös vähennetty hiilensidontaa ja bioenergian tuottopotentiaalia kaatamalla merkittäviä määriä metsää. Lisäksi tuulisina aikona tuulienergia korvaa muita CO2 vapaita energiamuotoja kuten vesi (joudutaan läpijuoksuttamaan kun allas täynnä) ja ydinvoimaa. Toisaalta nuo halvat hetket kannustavat tehottomaan sähkönkäyttöön kuten sähkökattiloihin kaukolämmössä ja teollisuudessa. Jos halpaa sähkö olisi tasaisesti tarjolla voitaisiin käyttää lämpöpumppuja esim x2 hyötysuhteella. Tuulivoimalla tuotettu sähkö siis kyllä käytetään, mutta tuotetut megawattitunnit ei kerro koko kuvaa. CO2 säästö ei ole edes tuota 8%.
On hyvä muistaa että “intermitted” energia on alempiarvoinen tuote kuin tasaisesti saatavilla oleva. Yhteiskunnan rakentaminen sellaisen varaan on mahdoton ajatus. Osaratkaisuna tuulivoima on hyvä, mutta esim. 10% tavoitteesta ei mielestäni ole juhlimisen arvoinen suoritus ja nyt on saavutettu ehkä 5% tavoitteesta. Jatkossa jouduttaneen tuulivoiman lisäämisessäkin kohtaamaan tuulinen todellisuus ja siinä pelaaminen onkin sitten ihan eri laji kun mitä nyt on pelattu.
Mikään järkevä keskustelu aiheesta ja tuulivoimainvestointien järkevyydestä vertaa tietenkin vaihtoehtoihin. Mitä olisi saavutettu jos vastaavat rahat ja poliittinen tahto olisi laitettu ydinvoimaan? Ainakin hiidensidontaa olisi enemmän, tuotettu energia vakaata, eikä varastointia tai massiivisia pitkän matkan siirtoinvestointeja tarvitsisi edes miettiä. Tekniset ratkaisut koko CO2 ongelman ratkaisemiseksi ydinvoimalla ovat olleet olemassa vuosikymmenia ja skaalaaminen yksinkertaista. Rakennetaan vaan lisää ydinvoimaloita. Ydinvoimaloiden käyttöikä voi olla esim 80v, tuulivoimaloiden ~30v. Miltä kalkyyli näyttää pidemmällä aikajänteellä?
Noh, postauksesi pihvi lienee tuo BEV-pointti. Ei hätää, koska kaikki mitä kirjoitin tuulivoimasta pätee myös BEV:hin. Sata vuotta sitten(?) todistettu että sopii osaratkaisuksi ja osaratkasun tasolla se on vieläkin. Mutta olen kyllä itsekin sitä mieltä, että BEV:t ovat erittäin suurella todennäköisyydellä ideaali ratkaisu tietyllä osa-alueella. Kun taas mielestäni on melko selvää että ydinvoima tulee kehittymään pisteeseen (jos vain poliittista tahtoa on) jossa ropellien pystytys ympäri maailmaa näyttää melko naurettavalta ajatukselta muuten kuin jonkinlaiseen erityistarpeeseen jossa pystytään voimakas hetkittäinen tuotanto hyödyntämään paikallisesti.
Miksi kaukolämmöntuotanto sähkökattiloilla on mielestäsi tehotonta sähkön käyttöä?
Koska lämpöpumpuilla on paljon parempi hyötysuhde. Eihän sähkökattiloissa kaukolämmössä olisi mitään järkeä ellei tuulivoima aiheuttaisi erittäin edullisia hetkiä joiden hyödyntämiseen ei ole parempaakaan keinoa.
Jos me tuotetaan lämpöä tietty määrä, esim. Yhden kerrostalon lämmitys kuukauden ajan lämmittämällä säiliössä olevaa vettä suoraan sähkövastuksella ( ja käyttämällä tuon veden lämpöä lämmitykseen) tarvitaan esimerkiksi 10 000 kWh. Jos meillä olisi tasaisesti sähköä käytettäväksi, voisimme suorittaa lämmityksen maalämmöllä ( 2 500 kWh) tai tuottaa kaukolämmön lämpöpumppuja hyödyntäen ( 3 000 kWh). Eli me tuotamme tarvittavan lämmön tehottomasti. Muu sähkönkäyttö on itseasiassa vielä haasteellisempi.
Kiinassa vedystä tehty lainsäädännönkin silmissä energiaresurssi. Merkittävä muutos.
Ehkä tyhmä kysymys mutta miksei lämpöpumppuja voi käyttää vesivaraston lämmittämiseen? Eivät pääse tarpeeksi korkeaan lämpötilaan?
Lämpöpumppujen hyötysuhde laskee voimakkaasti, jos joudutaan nostamaan korkeampaan lämpötilaan. Varastoinnissa tarvittava ( järkevä) lämpötila on niin korkea, ettei lämpöpumpuilla saatava hyötysuhteen paraneminen ole merkittävä.
Siksi esim. maalämmöllä suositaan lattialämmitystä, koska seinäpatterien veden lämpötila täytyy olla korkeampi kuin lattiassa kiertävän.
Suomen vetytalous kaatuu siihen, ettei meillä ole riittävästi taskulaskimia. Kaiken perusta on puhdas sähkö tuuli- ja aurinkovoimalla. Nämä teolliset energialaitokset hyödyntävät meidän “vaatimatonta” 22,5 miljoonan hehtaarin metsäpinta-alaa, tämän ja hiilidioksidia päästävän teollisuuden johdosta olimmekin hetken maailman ykköspaikka.
Suomen pitää siis hyödyntää muutama promille metsäpinta- alasta, jonne voimalaitokset voidaan sijoittaa. Tämä ei onnistu, koska hiilitase kuulemma romahtaa ja aiheutuu metsäkatoa. Siis hetkinen, miten tämä on mahdollista? Laskentaan otetaan mukaan vain alue johon voimala rakennetaan, onko peruste oikein? Sama kuin sadan hehtaarin pellolle laitetaan aurauskeppi ja lasketaan sen haitat pellolle - otetaan laskelmaan mukaan sentti × sentti alue johon keppiä suunnitellaan laitettavan, ja lopputulokseksi saadaan maailmanloppu. Joukossa tyhmyys tiivistyy, ja todetaan ettei keppiä ainakaan pellolle laiteta.
Vahvasti näyttää siltä, että me teemme millimetrin tarkkoja laskelmia, ja muut menevät vasemmalta ja oikealta ohi. Metsässäkin laskennan pinta-alana pitää käyttää 22,5 miljoonaa hehtaaria, ja miettiä millaisen loven muutaman tuhannen hehtaarin ala siihen aiheuttaa? Ja kuinka paljon hyvää (= rahaa)tätä kautta tulevien jatkoinvestointien tuomana tulee. Metsien hiilitase on jo sosialisoitu valtion taseeseen, senkin johdosta voidaan vertailupinta-alana pitää tuota 22,5 miljoona hehtaaria. Ei pitäisi näpräillä muutamien aarien kuvioilla vaan miettiä ilmastoa kokonaisuutena.
Nyt valot päälle ja takaisin kisaan mukaan. Julkinen sektori tekee tänäkin vuonna 13 miljardia tappiota, tällä näpräilyllä tuo summa kasvaa.
Tuulivoima puistojen sähkölinjat pitäisi suunnitella ehkä paremmin. Puistoja on paljon ja ainakin oman kokemuksen mukaan jokaiselle puistolle tulee omat linjat ja jossain kulkee samalla kohtaa neljä erillistä linjaa ja näitä yli satametrisiä linjakatuja on pitkiä pätkiä. Sähkönsiirtoon maan pakkolunastukset ovat halpoja, jolloin muita ratkaisuja ei tarvitse pohtia.
