Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Osakkeet Ylätason sijoituskeskustelu
, , ,
9546

Tässä tapauksessa sun keppi on Eiffel-tornia korkeampi, näkyy 50 km:n päähän, meluaa, vilkkuu ja välkkyy karkottaen ihmiset [1], eläimet [2] ja kasvit [3] kilometrien päähän.

[1] Environmental Disease
[2] Katsaus: Useat lintu- ja nisäkäsryhmät väistävät tuulivoimaloita | Luonnonvarakeskus
[3] https://www.researchgate.net/publication/376556599_The_impact_of_wind_energy_on_plant_biomass_production_in_China

Juu, kannattaisi tehdä vaikka tuulivoimaturbiinille elinkaaripäästöanalyysi, jotta voisi todeta että koko vihreä siirtymä tuulivoiman avulla on viherpesua eli ns. kusetusta. Ostetaan hyvä omatunto. Kyllä me ollaan Suomessa niin fiksuja.

Tiesitkö esimerkiksi, että tuohon sinun yhteen keppiin tarvitaan 4 metriä syvä perustus 25 metrin halkaisijalla? Ottaa arviolta 5 miljoonaa kiloa betonia ja 200,000 kiloa terästä pitämään keppi pystyssä (ja sittenkin voi käydä näin: 81-metrinen tuulivoimala kaatui Ruotsissa – "Kaikki pultit olivat poikki” | Tekniikka&Talous) Suurin myllyihin kohdistuu niin suuret voimat, että perustukset ovat täynnä mikrohalkeamia eivätkä kestä uutta käyttöä voimalan käyttöajan loputtua.

Paljonko näiden valmistus ja kuljetus tuottaa päästöjä? Kaiken lopuksi nämä jätetään sitten 15-20 vuoden päästä pilaamaan maasto ja pohjavedet ikuiseksi ajaksi, koska murskaaminen ja poiskuljetus maksaa liikaa.

Itse voimaloiden lavat valmistetaan eettisesti Kiinassa (lol), lapojen painosta 15-25% on epoksihartsia, jonka pääaineosa (30-50%) on tunnettu ympäristömyrkky Bisfenoli A.

Listaa voisi jatkaa loputtomasti.

Näiden lisäksi tuulivoima vaati rinnalleen säätövoimaa, joka valitettavasti on usein fossiilista. Ja tämän lisäksi voimalat (+huoltotiet, siirtolinjat) useimmiten sijoitetaan metsiin, joten hiilinielujen menetys on myös huomioitava. Latasin kaikki yllä mainitsemani seikat ChatGPT:lle, vastaus alla (huom, en väitä lukuja välttämättä oikeiksi eikä osaaminen riitä niiden laskemiseen/tarkistamiseen):

image
image1826×266 25.7 KB

Energy Source Lifecycle Emissions (g CO₂/kWh)
Wind (ideal) 10–15
Wind + Fossil Backup 135
Wind + Land Use 473
Natural Gas ~400
Coal ~800
Solar PV ~40–60
Nuclear ~5–15

ps. jos jotain hyvää pitäisi maani tulevasta presidentistä sanoa, niin se olisi tämä:

image
image1920×1690 232 KB

Jotta nyt ei ihan karkaisi aihe ketjun otsikosta, niin uskon että ydinenergia tulee menestymään erittäin hyvin Trumpin kaudella. Ja sieltä löytyykin paljon hyviä sijoituskohteita (ks. uraaniketju). Ydinenergia tekee myös uutta renesanssia Ruotsissa, ja jospa sokea Suomi-kanakin löytäisi jyvän uudestaan zenäjä-sekoilujen krapulan hellittäessä (ja Mykkäsen luovuttua salkusta). Pinta-alaakaan ydinvoima ei tarvitse kuin alle sadasosan tuulituotantoalueisiin verrattuna.

< /rant>

8 tykkäystä
9547

Taisit itse alle laittaa tuulivoiman elinkaaripäästöt. Betoniperustukset kestävät ainakin 50-100 vuotta, EI 15-20 vuotta.

Kyllä, noin puolet maailman lavoista. Kiinassa valmistetaan suuri osa koko maailman muustakin tilpehööristä, eli Kiinassa valmistettu lapa ei ole sen epäeettisempi kuin Kiinassa valmiatettu lelu tai paitakaan, itse asiassa laatuvaatimusten vuoksi päinvastoin.

Riippuu lavasta. Näinä vuosina pystytään jo kohtuullisin kustannuksin valmistamaan epoksihartsittomia lapoja, ja tulevaisuudessa vieläkin paremmin.

Yhä useammin aroille ja merelle. Myös huoltoteinä hyödynnetään yhä enemmän jo olemassa olevia teitä.

Otit varmaan samalla huomioon myös ydinvoiman ydinturvallisuuteen liittyvät seikat? Entäs ydinjätteen loppusijoituksen ja loppusijoituspaikan aiheuttamat päästöt ja ydinjätteen turvallisuusseikat?

Lähde omille luvuille: ChatGPT.

11 tykkäystä
9548

No nyt tuli sellaista soopaa että ihan pakko tarttua. Tuo väite tarkoittaisi sitä, että niitä voidaan hyödyntää pidempään kuin tuulivoimalan muu elinkaari on. Ei voida. Käytännössä (ja valitettavast) lähtökohta on, että siinä vaiheessa kun lavat, tekniikka yms. on tiensä päässä, betoniperustukset maisemoidaan. Jos samalle paikalle olisi tarkoitus tehdä uusi voimala, niin sitten ne puretaan ja tehdään uudet perustukset. En tiedä onko kertaakaan näin vielä tehty, tuskin, koska purkukustannukset ovat niin suuret. Eli noita betoniperustuksia ei voida hyödyntää yhtään sen pidempään kuin muutakaan osaa voimalasta. On muutekin älytöntä, ettei niiden purkamisvastuita ole laissa vieläkään määritetty. Ei mene kauaa (jo tämän vuosikymmenen lopulla) tämä ongelma (kuka purkaa ja millä rahalla) on ihan konkreettisesti käsillä Suomessakin. Valitettavasti sopimukset lienevät olleet ainakin aiemmin sellaisia, että niitä ei tarvitse kenenkään purkaa, vaan voimalan omistaja (tai konkurssipesä) käy kylvämässä vain sammaleen siemenet niiden päälle.

edit. Ja valitettavasti nuo elinkaaret saattavat muutenkin lyhentyä tavoitellusta milloin mistäkin syystä. Jotenkin ironista, että purkaminen on ollut ennakoitua vaikeampaa kovan tuulen vuoksi.

4 tykkäystä
9549

Jos puhutaan Suomen tuulivoimapuistoista, niin siirtolinjoja sijoitetaan olemassa oleviin linjakatuihin ja pääsääntöisesti metsiin. Muutaman vuoden välein vaan uusi linja vanhan viereen ja jos tuossa tehdään vaikka 30 km linjaa yhtä puistoa kohti, niin metsän kasvun merkitys maapallon keuhkoina on sivutettu kokonaan ja tehty vanhan lainsäädännön sallimalla riistolla halvin ja nopein toteutus. Kannatan tuulivoimaa, mutta jos ulkomainen siirtolinjan velkoja keräilee kohtuuttomia tuottoja ja vie Suomalaiselta metsänomistajalta tuota varten maapohjan puoli-ilmaiseksi, sitä en hyväksy. Tässä omistaja on kolhoosin hyväntekijä, uskon että moni tästä ilahtuu ja tuo kateus lienee syy, miksi tulovirrat siirtyvät muihin maihin.

2 tykkäystä
9550

Tietääkös kukaan, mikä on business-logiikka sille, että tuulivoimayhtiöt säännönmukaisesti vuokraavat voimaloiden alla sijaitsevan maan eivätkä osta sitä?

Ainakaan kyse ei voi mitenkään olla investointikustannuksesta, sillä se maa ei taatusti maksa paljoa suhteessa koneistoon.

Olipa syy mikä hyvänsä, niin tämä on nähdäkseni aika riskialtista puuhaa maanomistajalle, jolle kaatuvat kaikki vastuut, jos tuulivoimayhtiö menee konkurssiin. Ja sehän on vain juridinen järjestelykysymys, jos taustalla vaikuttaville rahoittajille on tulossa yhtään ylimääräistä maksua. Miten tällaiset riskit on hoidettu?

4 tykkäystä
9551

Taisit vastata tässä jo itsellesi. Tuulivoimayhtiöt nimenomaan ajetaan konkurssiin tahallaan käyttöiän lopuksi, jotta purkuvastuu voidaan sälyttää maanomistajalle tai kunnalle omistajan ollessa varaton. Ja siksi yhtiöt eivät myöskään halua maata ostaa. Röyhkeydellä ei ole mitään rajoja tässä bisneksessä.

4 tykkäystä
9552

Miksei voida?

Edit. Tässä XhatGPT:n mielipide/arvio:

"Tuulivoimalan käyttöikä on yleensä noin 20-30 vuotta, mutta se voi vaihdella riippuen voimalan suunnittelusta, huollosta ja olosuhteista. Käytännössä monet tuulivoimalat voivat toimia hyvinkin pitkään, mutta niiden tehokkuus ja taloudellisuus saattavat heiketä ajan myötä.

Betoniperustuksen käyttöikä puolestaan voi olla pidempi kuin itse tuulivoimalan. Betoniperustukset on suunniteltu kestämään useita kymmeniä vuosia, ja ne voivat pysyä käyttökelpoisina pitkään jopa sen jälkeen, kun voimalan käyttöikä on tullut päätökseen. Perustuksen elinikä voi olla jopa 50–100 vuotta riippuen siitä, kuinka hyvin se on rakennettu ja miten se altistuu sääolosuhteille.

Jos tuulivoimala saavuttaa käyttöikänsä loppuun ennen perustuksen elinkaaren päättymistä, on mahdollista, että betoniperustus voidaan käyttää uuden tuulivoimalan perustamiseen. Tämä edellyttää kuitenkin, että perustus on riittävän vahva ja sopii uuden voimalan vaatimuksiin. Uuden voimalan paino, rakenne ja perustusvaatimukset voivat vaihdella, joten perustus saatetaan joutua tarkistamaan ja mahdollisesti vahvistamaan ennen uuden voimalan asentamista.

Jos uusi tuulivoimala on merkittävästi erikokoinen tai -tyyppinen kuin edellinen, on tärkeää arvioida, täyttääkö vanha perustus nämä uudet vaatimukset. Tässä prosessissa insinöörit tekevät perusteellisen tarkastelun ja mahdollisesti suorittavat lisämuutoksia perustukseen ennen sen käyttöä uudelle voimalalle."

Millä perusteella?

Tuossa linkittämässäsi jutussa puhutaan kolmesta tuulivoimalasta :grin: Tuulivoimaloita on Suomessa tällä hetkellä ehkä n. 1600. Hieman sama kun sanoisi, ettei yrityksiä kannata perustaa, koska niistä osa menee kuitenkin konkurssiin :slightly_smiling_face:

6 tykkäystä
9553

Fortum omistaa tuon viimeisen puiston, josta saamme vuokratuloja. Pitääköhän myydä Fortumin osakkeet, ettei ole liian suuri osuus kiinni yhdessä firmassa :slightly_smiling_face:. Kehitys sikäli hyvä, että isommat firmat ovat noista puistoista kiinnostuneet, kun likaisen työn on joku tehnyt.

9554

Siksi, että Tuulivoimayhdistys itsekin on todennut, ettei vanhoihin perustuksiin rakenneta uutta tuulivoimalaa.

Yksinkertaisesti tietysti siitä syystä, että purkaminen on paljon kalliimpi vaihtoehto kuin maisemoiminen. Tuosta taulukosta voi jokainen arvioida, kuinka paljon etujärjestön itsensä tekemä arviointi osuu oikeaan ja kuinka paljon metsään.

Kustannukset
Kustannukset696×256 76.2 KB

Et hahmottanut, että kyse olikin vain yhdestä esimerkistä? Esimerkkinä siitä, että kaikki ei aina mene ideaalisti. Jos kaipaat lisää, niin internetistä kyllä löydät.

Ongelma purkamisen suhteen koskeekin sitten ihan noita kaikkia 1600:aa tuulivoimalaa.

Aistin, että sinun kanssa ei keskustelu tulisi menemään faktojen ohjaamana, joten ei tähän sen enempää.

6 tykkäystä
9555

Jospa tämäkin sijoitus toisi jossain vaiheessa mahdollisuuden tehdä noiden tuulivoimaloiden perustuksista kierrätyskelpoista kamaa taloudellisesti järkevällä tavalla,viimeistään silloin kun tulee enemmän ajankohtaiseksi nuo purkutyöt,edelläkävijöitä tarvitaan ja kehitys kehittyy.

2 tykkäystä
9556

On varmasti. Tuon taulukon perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, että lähtökohtaisesti aina maisemoitaisiin. Tuon perusteella ei voida päätellä myöskään sitä, onko maisemointi tai purkaminen ajateltu tapahtuvan 20v, 30v, 50v vai 100v päästä. Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää miltä vuodelta tuo taulukko on? Eli lähde?

Ymmärrän ja uskon kyllä, että niitä on jonkin verran. “Jonkin verran” on ongelmia myös ydinvoimaloissa ja mikä reaktori se nyt olikaan (OL2?), johon ei ole enää vararoottoria, eli jos hajoaa, niin ei tuota yhtään mitään vuosikausiin. Eli en näkisi tätä mainitsemaasi ongelmaa (varaosien saatavuus) tuulivoiman osalta yhtään isompana kuin ydinvoiman.

A: Niitä ei tulla tulevaisuudessa purkamaan suuressa mittakaavassa, vaan kunnostamaan ja uudelleenkäyttämään (oma arvio, tulevaisuudesta emme voi tietää).

B: Purkamisongelma tulee siis vastaan 20-30v päästä, jolloin itse tuulivoimalan käyttöikä alkaa olemaan päätöksessä. Siihen mennessä puretun betonin ja raudoitusten kierrätys ja uudelleensijoituskin kehittynyt varmaan aika hurjasti.

C: Purkamisen tai maisemoinnin yhteydessä ympäristöhaitat ja riskit ovat paljon pienemmät kuin ydinvoimalan ja ydinjätteen riskit.

5 tykkäystä
9557

Olen tätä samaa miettinyt aurinkovoimalapuistojen osalta.

Asennuspaikathan ovat pääosin joko peltoja joiden hehtaarihinnat lienee muutamasta tonnista kymppitonniin tms ja metsäpohjia jollaisen arvo voi olla luokkaa tonnin.

Sen sijaan että aurinkosähköfirma ostaisi näitä maita vaikka tuplahintaan ne tekee pitkiä vuokrasopimuksia missä parin kolmen vuoden vuokra voi olla metsäpohjan arvo.

Itse aurinkovoimalan rakennuskustannuksia voi arvioida karkealla työkuvulla 500ke/ha jolloin puhutaan lillukanvarsista maksaisiko asennuspaikasta siihen päälle tonnin tai jopa parikymppiä hehtaarilta.

Aurinkovoimaloiden purkamiskustannuksetkaan ei ole suuria ja niistä saa terästä ja alumiinia paljon.

1 tykkäys
9558

Juuri näin. Meiltä puuttuvat taskulaskimet. Mikäli Suomen metsät olisi tuon mittakaava pellon kokoinen 100ha, olisi tuulivoimalan korkeus noin 0,1cm.

Tämä kuvaa kuinka valtava (lähes ääretön) alue meillä on hyödynnettävänä. Yhden tuulivoimalan napakorkeus on 200m ja tilaa tarvitaan yksi hehtaari. Aurinkovoimalan koot ovat 20-1000 ha. Verrattuna muihin Euroopan maihin tilanne on ylivoimainen, täällä astus ja muu infra on harvassa. Metsää jää vielä hyödyntämättä noin 99,5 -99,9%, vaikka jokaiseen kuntaan tehtäisi lukuisia voimaloita. Puhtaita vientituotteita syntyisi valtava määrä.

Alueet vuokrataan, näin säästytään tilojen pirstaloitumiselta ja uusien rajojen tekemiseltä. Lisäksi suunnitteluajat ovat pitkiä ja voimalaitosten paikat muuttuvat suunnittelun aikana. Osa jää regulaation ja hinnan suhteen rakentamatta, jolloin vuokrasopimuksen purku on rakentajille huomattavasti helpompaa.

Voimalaitosten purku on huomioitu sopimuksissa. Ne sisältävät myös arvokkaita elementtejä. En pitäisi tätä ongelmana, enemmän Essonbaarin pelkopuheena.

Mutta pelko siitä, että ihmiset, eläimet ja linnut kaikkovat, pitää paikkaansa. Samoin hilinielu ja metsät katoavat. Mutta vain voimalaitoksen rakennuspaikalla, ja pelkästään siihen tehdyllä valtavan tarkalla laskelmalla. Yritin tuolla peltoesimerkillä osoittaa, kuinka monen toimenpiteet vaikutus olisi nolla, mikäli laskelmien lähtöarvot olisivat oikeat.

Enemmän olen peloissani siitä, kuka jatkossa maksaa julkisen sektorin palkat? Velkarahalla niitä ei voi loputtomasti kuitata, jotain toimintaa pitää maahan syntyä.

4 tykkäystä
9559

Ydinvoiman on kaikinpuolin mahtava ratkaisu vähäpäästöiseen energiantuotantoon niin teknisesti kuin ympäristön kannalta. Mutta sillä on yksi valtava ongelma:

Raha, tarkemmin rahoitus. Pitkä rakennusaika ja iso rahoitus = ei hyvä.

Siinä missä aurinkotuotantoon pääsee mukaan lähes viikkorahoilla, ydinvoimassa pari miljardia kuluu jo alkupaloihin. Tämä jo yksin selittää miksi aurinkovoimaa nousee kuin sienia sateella ja ydinvoiman rakentamisesta lähinnä puhutaan.

Lisäksi poliittisten intohimojen ja sääntelyn epävarmuuden takia yksityistä rahaa on vaikea saada projekteihin. Eli joko projektit liikkuu valtiollisten toimijoiden toimesta tai ei ollenkaan.

Edellisten lisäksi (tai niiden takia) maailmassa, erityisesti länsimaissa, on myös lopulta aika niukasti tietoa, taitoa ja kokemusta voimaloiden rakentamisesta. Joo joitain voimalahankkeita on ollut käynnissä kokoajan, mutta kovan kasvun käynnistäminen ei tule onnistumaan ilman kasvukipuja. Jos panostukset aloitetaan nyt kovalla voimalla, niin itse näen että voimaloita alkaa nousemaan nopeaa tahtia joskus 40-luvulla.

Mutta se olisi hieno tulevaisuus, niin en yhtään laittaisi pahakseni jos teknojätitkin AI-kiimassaan rahoittaisivat ydinvoimaa miljardien edestä. Luulisi myös Muskia kiinnostavan, sillä kuulemma Marssista ei ilman ydinvoimaa takaisin pääse.

3 tykkäystä
9560

Tähän oli ihan asiantuntijankin mielipide:

image
image1320×1616 271 KB

2 tykkäystä
9561

Lukaisepa se linkkaamani Luken tutkimus. Eläimiltä viedään säteeltään 5 km:n ympyrä elinaluetta joka myllyn kohdalla. Se on muuten 7854 hehtaaria. Ei yksi.

Linkkaamani kiinalaisen tutkimuksen mukaan “Forest carbon sinks decrease by 12,034 tons within a 0–20 km radius, causing an average economic loss of $1.81 million per wind farm.”. Eli metsän kasvu hidastuu peräti 20 km:n ympyrän alueella. Tämä on 125 664 hehtaaria, ei yksi.

Ja tiedoksi, että laskin taskulaskimella, käyttäen piin likiarvoa neljän desimaalin tarkkuudella.

9562

Ymmärränkö nyt oikein?

Asiantuntijan lausunto on siis

Sitaatti
Maanomistaja on jätelain nojalla vastuussa purkamisesta, jos muita maksajia ei ole.
-Jos tuulivoimalan toiminta päättyisi lopullisesti konkurssiin ja voimala olisi purettava eikä konkurssipesä kykenisi hoitamanaa tätä, kiinteistönomistajan toissijainen vastuu purkamisesta ja siitä syntyvästä jätteestä voisi tulla kyseeseen.

Jonka olet tulkinnut muotoon

Toivottavasti “faktoillesi” on jotain muitakin lähteitä.

2 tykkäystä
9563

Tuulimyllyn alta menee noin hehtaarin ala metsää. Tilaa tarvitaan näinkin paljon jotta rakennelma saadaan pystyyn. Huoltotiet vievät puiden latvoilta kasvutilaa 6-8 metrin leveydeltä.

Puiden kasvu perustuu yhteyttämiseen. Vaikea kuvitella, että olosuhteet muuttuvat niin että vaikutus ympäröiviin metsiin olisi millään lailla merkittävä. Huoltotiet tehostavat metsätaloutta ja sitä kautta metsien kunto ja hiilinielut paranevat. Vaikutukset eläimiin ja nisäkkäisiin tulee eteen kaikessa mihin rakennetaan, mutta voidaanko pieni osa alueista heikentää edes vähän?

Noilla valtavilla 5km suojavyöhykkeillä saadaan toiminta varmuudella loppumaan. Yhtäkään uutta voimalaan ei saada mahtumaan mihinkään. Mutta mikä olisi vaihtoehto julkisen sektorin 13 miljardin alijäämän kattamiseen? Matkailu? Ainakin metsissä näkee ihmisiä hyvin harvoin, tilaa olisi.

3 tykkäystä
9564

Näin se lapojenkin kierrätys kehittyy:

Ping: @Alan_Cali

3 tykkäystä
9565

Tokihan firmat menevät jo nurin ennen käyttöiän loppuakin.

Kuulostaako tutulta ilmiöltä ihan koti-Suomessakin?

“Prices go from being very high at times to being unusually low at times. Negative prices have become increasingly common in 2023,” the wind-power company said.

“Attention has also been drawn to a higher correlation between strong winds and low market prices, which in turn means that prices are generally lower during the hours when wind power produces the most electricity. This affects the company’s revenue streams in a negative sense.”

Ei tarvitse olla kovin suuri ennustaja nähdäkseen mihin suuntaan hommat menee kun tuulivoimaa lisätään entisestään pahentamaan tilannetta.

1 tykkäys