Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Näissä tulevissa tuulivoimapuistoissa sijaitsevia maa-alueita on myynnissä pilvin pimein. Mikä estää ostamasta/sijoittamasta moiseen kultakaivokseen?

Vaan onko parempi poissa silmistä poissa vastuusta?

1 tykkäys

Laitatko linkin missä näitä myydään? Ei kait mikään estä näiden alueiden ostamista? Tosin kaikki hankkeet eivät välttämättä toteudu.

1 tykkäys

Olipa miten oli, mutta taitaa tuulivoima tällä hetkellä pelastaa Suomen patongin. Eli nyt ne tuottaa kun ydinvoima on kanveesissa.

Ei me täällä ryssän naapurissa voida turvautua kovin vahvasti ydinvoimaan, että senkin takia joudutaan uhraamaan vähän asioita tuulivoiman eteen. Se on hyväksyttävä vaihtokauppa.

4 tykkäystä

No otolliseen kohtaan osuus tuulinen päivä, mutta en nyt laskisi sitä ihan kauhean suureksi voitoksi tuulivoimalle, että silloin kun kaksi ydinreaktoria sattuu olemaan yhtä aikaa seis niin sattuu tulemaan tuulinen päivä. Jos olisi yksikin iso reaktori lisää eikä tuulivoimaa ollenkaan niin suomessahan kärsisi nykykulutuksella olla jatkuvasti yksi reaktori seis ja sähkö silti hyvin kohtuullisissa hinnoissa.

Minun mielestä Ukrainan sota on osoittanut että ydinvoimalat näyttävät tuovan enemmänkin turvaa kuin lisäriskejä sodan aikana. Niihin iskeminen on lähes sama kuin ydinaseen käyttö joten sitä vältetään ankarasti. Eikä se potentiaalinen oman kansan niskaan satava ydinlaskeumakaan lisää intoa. Kaikenlaiseen muuhun energiantuotantoon taas näytetään iskevän surutta.

Pinta-ala keskusteluun sanon vain että pitää tosiaa laskea teiden ja siirtolinjojen pinta-alat mukaan myös.

2 tykkäystä

Tie vie puilta kasvutilaa noin 10m leveydeltä. Yksi kilometri vie tilaa noin hehtaarin. Mikäli rakennetaan 1 000km teitä, vähentää se metsäpinta- alaa 1 000ha. Kokonaisvähennys Suomen metsäpinta-alaan on noin 0,004%. Tämä laskelma tosin on ennemmin yläkanttiin, tiet kulkevat varmasti osin vanhoja uria pitkin tai joutomailla. Vähennys metsäpinta-alaan on siis pyöristyssäönnöillä käytännössä nolla. Linjojen suhteen voidaan tehdä samanlainen laskelma.

Metsää Suomessa on lähes ääretön määrä. Laskelmat voidaan tehdä ideologialla tai käyttämällä taskulaskinta.

Muissa maissa laskelmat perustuvat numeroihin, oman maan etu edellä.

6 tykkäystä

Sitä sähkönsiirtoa ei varmaankaan hoideta pelkillä maakaapeleilla?

Kyllähän nämä tuulivoimalat on tyypillinen NIMBY case. Itsekin hyödyn siitä että jossainpäin suomea tälläkin hetkellä joidenkin kotona kuuluu tuulimyllyn lapojen ääni. Hyödyn myös siitä kun useilta metsänomistajilta on pakkolunastettu maita alihintaan.

Onneksi näitä ei kuitenkaan naapuripelloille tai metsiin olla rakentamassa. Muuten pitäisi alkaa selvitellä mihin hintaan tällaisesta paikasta talon saisi myytyä.

Jos tuulimyllyn sijaan parin sadan metrin päähän joku päättäisi rakentaa aurinkopaneelipellon niin sen olemassa olosta en tietäisi mitään ainakaan niin kauan kun pysyisin omalla pihalla.

1 tykkäys

Molemmat väärin. Lisäksi ongelma ei ole pelkkä pinta-ala, vaan yhtenäisten erämaa/metsäalueiden pirstoutuminen. Esimerkiksi liito-orava ei noita teitä tai linjoja ylitä.

Tässä referenssinä eräs YVA:

josta voidaan poimia esim. seuraavia tietoja:

  • teiden leveys 10-12m, mutkissa enemmän. Lisäksi puustoa raivataan tien reunoilta, arviolta +5m
  • 400kV johtolinjan leveys 42m + 10m suojavyöhyke → 62m

Tuosta voi ihan omalla silmällä tarkastella mitä mahtaa jäädä maastosta jäljelle kun joka myllylle vedetään 15m+ väylä.

Käytännössä myllyjen juurella odottaa tällainen kaunis maisema. Tästä on “puisto” aika hel…tin kaukana. Siinä loppusijoituspaikka 5 miljoonalle kilolle teräsbetonia. Kuva on Suomesta.

Suosittelen ihan lämpimästi kirjoittajia @eL_Loskake @Ziibra lukaisemaan pari tuulivoima-YVA:ta, sekä ELY-keskuksen perustellut päätelmät niistä kannesta kanteen, että keskustelun taso voisi nousta vähän mutua ylemmäs. Olen itse lukenut kymmeniä ja tehnyt lähes saman määrän lausuntoja.

Good for you. Itselläni ei ole käynyt ihan näin hyvin. Toki kyse on vain kesäpaikasta, mutta silti.

Hinnasta, full sample ~100,000 talokauppaa.

Lähde: The Socio-Economic Cost of Wind Turbines: A Swedish Case Study

7 tykkäystä

Kerrotko vielä @Alan_Cali tuon aiemman excelisi pohjalta, oliko tuossa lähteessä mitään mainintaa tuulivoimalan betoniperustuksen käyttöajasta? Sinun väitteessäsi se taisi olla 15-20v(?). Tälle väitteelle olisi mukava saada jotain dataa/todistetta.

Perusongelma on, että perustukset on tehty tiettyä voimalaa varten. Sen kantavuus ja muoto sopii vain sille. Ja nämä pirun myllyt tuppaa kasvamaan vuosi vuodelta, joten on selvää, että vanha perustus ei sovellu. Voidaanko vanhan perustuksen päälle valaa uusi perustus sitten, kyllä varmaan, mutta säästetäänkö siinä uuden perustuksen koossa jollain tavalla, en osaa sanoa. Tuo 15-20 vuotta tulee siis siitä, että mylly sen päällä ei kestä pidempään.

Tuulimyllyjen betonirakenteet myös kärsivät enemmän kuin normaalirakennusten alla, koska myllyihin kohdistuu koko ajan valtavia voimia ja ne itsekin tuottavat voimakasta tärinää (aina kun lapa ohittaa tornin). ELY:n tuulivoimaohjeessa viitataankin turvallisuussyihin.

https://www.ely-keskus.fi/documents/10191/57296/Tuulivoiman+yleisopas.pdf/9f0ed0a3-7df6-ee6c-81ed-e90279b264fe?t=1636093932871

Elinkaarensa lopussa voimalat yleensä puretaan. Purkamisesta vastaa voimaloiden omistaja (YM 2016a). Purkamisessa tulee huomioida mahdollisen purkamisluvan tarve (MRL 127 §) sekä rakennuspaikan ja sen ympäristön kunnostus MRL 170 §:n mukaisesti. Purettujen voimaloiden tilalle voidaan rakentaa uudet voimalat, tai alue voidaan poistaa tuulivoimakäytöstä ja maisemoida. Uusien voimaloiden rakentaminen vaatii aina vanhojen perustusten uusimisen turvallisuussyistä, mutta tuotannon päättyessä perustukset voidaan jättää maahan ja maisemoida. Purkukustannukset riippuvat voimaloiden määrästä ja purkutavasta. Tämän julkaisun kirjoitushetkellä yhden voimalan purkukustannus maisemoinnilla on 60 000–120 000 euroa.

Faktaa, ei mutua.

2 tykkäystä

Kaikki on suhteellista.

Me netsää raivataan, mutta vaikutus on paikallinen ja liittyy lähinnä maisemaan. Metsän kokonaismäärään vaikutus on mitätön.

Betonia menee 5 miljoonaa tonnia per pönttö, joka on saman verran kuin pieneen kerrostaloon. Pelkästään helsingissä on 10 000 kerrostaloa.

5 tykkäystä

Toivottavasti et tee lausuntoja viran puolesta.

Tien rakentamisaikainen leveys voi olla 12-14m mutta puut valtaavat kasvutilaa. Lopulta tiealue on 6-8 metriä leveä. Liito-orava pystyy helposti liitämään 20-30m, pitkistä puista jopa yli 40m.

Tuulivoimala vie noin hehtaarin alan kun se pystytetään. Kun rakennustyömaa on kesken, se ei välttämättä ole kaunis silmälle. Koskee aivan kaikkia työmaita joissa rakennetaan uutta. Kuvan kaltainen tilanne kestää hetken, eikä keskeneräisiä asioita yleensä arvostella.

Asioita voi katsoa niin, että näkee vain katselualueen maiseman. Silloin näkee korkeintaan muutaman hehtaarin alueen. Se ei kerro sitä, että koskematonta aluetta jää vielä 99,7%. Tuolla 99,7% alueella näkee hyvin, hyvin harvoin ihmisiä.

Ihan mielenkiinnosta, mitä ehdotat tilalle jos et halua täysin puhdasta sähköä tulevan teollisuuden käyttöön? Palkataanko kaikki julkiselle sektorille töihin siirtämään paperinippu paikasta A paikkaan B?

6 tykkäystä

Kaikki on suhteellista. Jos lasketaan että jokainen tuulivoimatuotantoalue haittaa asumista ja olemista 5kmˆ2 säteellä alueen keskipisteestä, voidaan todeta että jo yli 5% Suomen maa-pinta-alasta on haittojen piirissä.

Wikipedian mukaan Suomessa on 202 tuulivoimatuotantoaluetta. (202 * pi*5kmˆ2) / 303985 km2 = 5.2%.

1 tykkäys

Mitä et nyt ymmärtänyt? Tuulivoimayhtiön omassa ympäristövaikutustenarviointiohjelmassa sanotaan, että tien leveys on 10-12 metriä.

Olisit katsonut eilen TV-uutiset… Onneksi Suomi kopioi Yhdysvaltoja joka asiassa.

Hyvin sanottu:

Datakeskusten ja tekoälypalveluiden tarjoajien pitää voida luottaa siihen, että he saa täydellä teholla ja vakaalla hinnalla sähköä yötä päivää, satoi tai paistoi, tuuli tai oli tyyntä, oli kesä tai talvi, sanoo ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen Lappeenrannan teknillisen yliopistosta.

Tuurivoima ei tähän(kään) asiaan sovellu.

6 tykkäystä

Ydinvoima on hyvä vaihtoehto. Sitäkään ei kovin moni halunut 20-30 vuotta sitten, mutta mieli on muuttunut. Tuulivoimalle käynee samalla tavalla, kunhan hyödyt avautuvat tavalliselle kansalle.

Meillä on Euroopan parhaimmat alueet tuuli- ja aurinkovoimalle, miksemme hyödyntäisi tätä? Ydinvoiman rakentaminen vie valtavasti aikaa, sähköntarve tulee nopeammin. Pelkällä tulevaisuuden ydinvoimalla investoinnit menevät muihin maihin.

5 tykkäystä

Molemmat väitteet ovat jälleen mutuheittoja, ja ilmiselvästi väärin. Huoh.

Auringon tilanteesta tuskin tarvitsee lähdettä. Mitä lähempänä päiväntasaajaa, sen parempi. En ehkä mainostaisi Suomea miksikään ykkösvaihtoehdoksi.

Mutua vai faktaa? Tuulivoimala-alueen rakentaminen vie aikaa noin 8 vuotta (tämän olen kuullut suoraan tuulivoimakonsulttiyhtiöltä) kaikkine luvituksineen ja valituskierroksineen. Että ihan saman se ottaa kuin ydinvoimakin. OL3:n naurettava kesto on poikkeus, ei sääntö. Kiinassa ydinvoimalan rakentamisen keskikesto on 7 vuotta.

10 tykkäystä

Ei hyvä tuulivoimalan sijainti tarkoita ainoastaan tuulen määrää.

Faktaa.

Dataa/todisteita, kiitos?

Vertaat siis Suomeen rakennettua tuulivoimaa “kaikkine luvituksineen” tässä Kiinaan rakennettavaan ydinvoimalaan. Sanojasi lainaten; huoh. (Kiinassa saadaan tuulivoimala pystyyn “kaikkine luvituksinnen” varmaan vuodessa :grin:)

3 tykkäystä

Aurinkovoima tarvitsee asumatonta tasaista tilaa, sitä ei esimerkiksi Saksasta enää helpolla löydy. Säteilyarvot Suomen eteläosissa ovat Saksan pohjoisosien tasolla, ei ongelmaa. Suomen etu on myös viileä ilmasto, jolloin kennojen teho on parempi. Suomessa maanvuokraus on huomattavasti edullisempaa kuin Euroopassa, käytännössä ilmaista, jälleen plussa. Päälle vielä tehokas sähköverkko.

Aurinkovoimalle hyviä alueita löytyy koko Suomesta. Ei ole mitään syytä jarruttaa kehitystä. Metsäkatoa tulee 0.02% - 0,2%, uskoisin että kestämme sen.

4 tykkäystä

Tui tieto, joka varmisti huhut. Northvolt on hakenut USA:sta konkurssilain Chapter 11 mukaista suojaa velkajärjestelyilleen. Toimitusjohtaja erosi samoin tein.
Alkuviikosta tuli huhuja,että Norhvolt keskustelee USA:n viranomaisten kanssa pääsyä mahdollisuudesta päästä Chapter 11 suojaan.

5 tykkäystä

Onhan näitä myynnissä tämän tästä ainakin kotiseudullani. Tällähetkellä ei näy olevan tarjolla yhtään. Vaan jos olet tarkkana niin voit löytää mieluisan kohteen.

Siihen voi tarttua kuin sika limppuun.

Maata ja metsää on suomessa. Sen kun ostat pois?

Minusta olet sosialisoimassa yksityisen ihmisen omaisuutta.

Minusta olet sosialisoimassa yksityisen ihmisen omaisuutta.

? Niin, maanomistaja päättää vuokraako maitaan voimalaitoksille vai ei. Kukaan ei pakolla näin tee. Maanomistajalle maksetaan sopimuksen mukaista vuokraa. Olen pitänyt sosialisoinnin määritelmää vähän erilaisena.

Nähdäksi sosialisointia harrastavat tahot, jotka eivät omista maata eivätkä ole rahoittamassa investointeja. Nämä tahot vastustavat hankkeita. Tässä maassa maksetaan satanen jotta naapuri ei saa viittäkymppiä, pikkuhiljaa pitäisi nähdä yhteinen hyvä. Kansallinen regulaatio valtion suunnasta on perinteisempää sosialisointia. Jos rinnakkain on iso petolinnun pesäpuu ja 100 miljoonan tuulivoimahanke, niin hanke väistää. Parhaillaan valmistellaan moniin kohteisiin eri levyisiä suojavyöhykkeitä, joissa maanomistajalta kielletään lähes kaikki toiminta, korvauksia tästäkään sosialisoinnista ei makseta.

1 tykkäys