Täyttä mutua. Tarkoitus oli viestilläni ilmaista että se kytkin on erittäin yleinen. Ei ihan kirjaimellisesti kaikilla siis.
Minä taas en tiedä montaakaan ns. vanhempaa taloa sähkölämmityksellä jossa ko. kytkintä ei olisi jo alusta asti ollut.
Mutta korjaan nyt senverran väittämääni (edelleen mutulla mutta vahvalla sellaisella) että kytkin on yleisempi vanhemmassa kuin uudessa (karkeasti n. 2010–>) talossa jossa vesi lämpiää sähköllä tai on varaava sähkölämmitys. Väite perustuu siihen että aiemmin on ollut enemmän hintaeroa yö- ja päiväsähkön välillä, ja on ollut selvästi kannattavaa lämmittää vesi yöllä tai varata lattiaa. Silloin on jo taloa rakennettaessa laitettu mahdollisuus yösähköohjaukseen. Nykyään tuo aikasähkö ei enää ole yhtä kannattavaa hintaeron kavennuttua yö/päivä hinnoissa, ja on tullut kaikenlaisia muita lämmityksen ohjausmahdollisuuksia.
Päväite pysyy kuitenkin samana: se kytkin on ihan hiton yleinen
Huom. yleissiirto ei sekään estä yösähkön kytkentäsignaalin käyttämistä laitteiden ohjaukseen.
Hinnan puolesta mun taas oli edullisempi vaihtaa myös siirto yksiaikahinnoitteluun. Siitä huolimatta se yösähkön kytkentäsignaali tulee läpi ja varaaja alkaa lämmittää vasta 22-23 jälkeen. Lattialämmityksessä mulla on erillinen kytkin jolla voin vaihtaa sen jatkuvatoimiseksi tai yösähkön kytkentsignaalilla ohjautuvaksi. Ja tietty kosteiden tilojen piiri pysyy aina jatkuvatoimisena vaikka muut tilat laittaisi yösähköohjaukseen.
Leppäkosken sähköllä ero on 14,7 €/kk perusmaksussa. Laskeskelin, että meidän kulutusprofiililla pitäisi keskimääräisen kuukausikulutuksen olla reilu 1700 kWh, että halvemmalla siirtohinnalla kuittaisi tuon korkeamman kk-maksun. Pitäisi siis saada kulutettua 500 kWh/kk enemmän, että kausi- tai kaksiaikasiirto alkaisi kannattamaan
Realisoitunut säästö on luokkaa 30-50 €/vuosi, eli ei tuolla Kuuhun mennä, mutta en viitsi turhastakaan maksaa.
Oletko miettinyt mahdollisuutta itse suorittaa hintojen tasausta?
Eli siis vaikka varaat joka kuukausi tietyn summan sivuun sähköä varten. Kun sähkö on halpaa rahaa kerääntyy tilille, jolta voi sitten korkean hinnan aikaan tasata alijäämää. Pidemmällä ajanjaksolla tuosta hyvin suunniteltuna kertyy ylijäämää, jota voi purkaa muihin käyttötarkoituksiin.
Tuossa mallissa se ylijäämä jää omaan taskuun eikä sähköyhtiön. Tutkimalla futuureja ja omaa sähkönkulutusta voi arvioida mikä voisi olla oma vuoden keskihinta.
Toki vielä tuleva talvi voi tarjota yllätyksiä, mutta uskoisin silti kaiken menevän paremmin kuin viime vuonna vaikka tulisikin kylmempi talvi (kylmä talvi vaikuttaa tässä vaiheessa epätodennäköiseltä, koska merivesi on hyvin lämmintä).
Juuri tällä hetkellä sähkönhinta heiluun kuin hullun…
-OL2 tuotantokatkossa (ens viikolla 28.8 aikataulun mukaan jatketaan)
-Loviisassa huoltoa
-tyyntä (tätä kirjoittaessa tuotantoteho Suomessa 56 MW !)
-siirtojohtoja Ruotsiin huollossa ja korjauksessa, yms.
-Kaukolämmön yhteistuotannosta talveen nähden joku 1000 MW puuttuu, )
-toki talveen nähden aurinkotehoa on 300MW extraa, näin tänään päivällä
Onneksi lämmityskausi ei ole vielä alkanut ainakaan täällä etelärannikolla
Toki talvella voi ongelmia esiintyä silloinkin kuten hyvin tiedetään
Futuurit kertovat odotuksista, ja linkattu sivusto ymppää päälle alv:n 24%.
Jos kuvaa tarkastelee ja vaikka kulutuksesta on talvella (sähkölämmitys) 4Q/1Q luokkaa 70% niin en itse elokuun spesiaalipiikkien johdosta ole huolissani.
Viime talveen nähden on kuitenkin periaatteessa extraa:
-OL3 - 1600 MW. Teho on isompi kuin tuonti oli aikoinaan Venäjältä (teho 1300 MW, loppui ennen viime talvea eli 5/2022)
-lisääntynyt tuulivoimakapasiteetti
-parempi tilanne Euroopan päässä / kaasuvarastojen täyttöaste ja LNG-terminaalit. Sieltähän hintataso leviää kiitos markkinamekanismin jossa kaikkein kallein taso muitta mutkitta leviää kaiken tuotannon hintoihin
Sivusto myös arvioi futuurien pohjalta paljonko 12kk ja 24kkk kiinteähintainen sopimus “pitäisi” futuurien pohjalta maksaa. Vajaat 7c/kWh siis. Vasta 2025 olisi oletusten pohjalta mahdollisuus perinteiseen hintatasoon eli 5c/kWh kiinteälle sopparille.
EDIT: sivusto ajoittaa arviossaa 65% kulutuksesta 4Q & 1Q -kausille. Itsellä nuo kaudet 77% kiitos aurinkopaneelien tuotannon 2Q&3Q. 81% jos putsaa polttopuun käytön pois.
Referenssinä mitä futuurit kertoivat kiinteille sopimuksille hinnaksi 11/2022… Aika hurjia lukuja.
Media vielä kiitettävästi korosti korkeimpia hintahetkiä, ja sähköyhtiöt ahneuksissaan säestivät.
Eli nykyiset 8.5 sentin hujakoilla partioivat kiinteät sopparit ovat melkein OK jos niissä ei olisi kuukausimaksua tai jos kulutus on niin suurta että kuukausimaksun osuus kokonaisuudesta painuu marginaaliin.
Yksin asuvan kerrostalokämpän sähköissä 4 euroa kuussa boonusta sähkönmyyjälle on turhan tukeva lisä tuon per kwh marginaalin päälle edelleen.
Eli… alle 8c/kwh pitäisi päästä tai sitten löytää vastaava soppari ilman tuota kuukausimaksua.
Eihän tossa vielä ole edes lämmitystarvetta vaikka ulkona -13. Kennosta lämmöntalteenoton jälkeen tuloilma 17 astetta.
No ei se pitkään tuota hyötysuhdetta pidä kun alkaa sulatus. Hetken pystyy pitää poiston pakkasenpuolella. Eli alkaa olla jo liiankin hyviä nuo hyötysuhteet kun suht paljon joutuu sulattelee just tuon kylmän poiston takia…
Itse tasaan kulutusta läppärin akulla ja AGM-akulla, viimeksi mainittu syöttää ulkoista näyttöä ja USB-lisävirtaa. Näitä taas latailen halvempina hetkinä. Tämä kaikki siis kovin manuaalisesti, esim. siniaalto-virtalähteen maadoitus on hyppylangalla kiinni pistorasian maadoitusliuskassa. Tälläinen akustolla toimiva tasausjärjestelmä olisi mahdollista rakentaa suoraan talon sähköjärjestelmään ja äly siihen kiinni.
Tiskikoneen ja pyykinpesukoneen syöttövesi tulee lämpövaihtimen läpi, joka on kytkettynä talon vesipatteristoon voin siis imeä huonelämpöä kesällä näihin laitteisiin.
Olisiko jollain tietoa, että kuinka monta kertaa vuodessa voin vaihtaa sähkönmyyjää ilman, että sähkönsiirtoyhtiöni (Caruna) laskuttaa minulta ylimääräistä mittarinluvusta? Luonnollisestikaan en löytänyt tätä tieto Carunan sivuilta.
Viitaten useammasta paikasta löytyvään kirjaukseen:
”Voit kilpailuttaa sähkön niin usein kuin haluat, ellet ole tehnyt määräaikaista sähkösopimusta** . Jos vaihdat myyjää useammin kuin kerran vuodessa, voi paikallinen jakeluverkkoyhtiösi laskuttaa oman hinnastonsa mukaisen maksun myyjän vaihtumisen vuoksi tehtävästä sähkömittarin lukemisesta.”
Tämähän on päinvastoin vahvin mahdollinen perustelu pörssisähkön puolesta. Määräaikaisen sopimuksen hinnan määrittelevät voittoa tavoittelevat ammattilaiset ja ellet osaa kikkailla tai ottaa vahvaa näkemystä sähköfutuurien tulevaisuudesta, niin tulet automaattisesti häviämään määräaikaisessa sopimuksessa muuten kuin satunnaisesti puhtaalla tuurilla. Ihan rahoitusteorian perusteisiin kuuluu, että kaikenlainen suojaaminen lähtökohtaisesti maksaa. Eivät sähköyhtiöt noita määräaikaisia tarjoa puhtaasti hyvää hyvyyttään, vaan heillä on aina isot euron kuvat silmissä kun yrittävät saada huijattua kuluttajia, että pörssisähkön käyttö vaatisi erityisen paljon kikkailua ja asiakkaalle kalliimpi määräaikainen olisi asiakkaan kannalta parempi diili
Tuo taitaa koskea vain niitä kohteita, missä ei ole etäluettavaa mittaria. Mahtaako sellaisia enää edes olla vai onko kaikissa jo etäluettavat mittarit? Veikkaisin, että moiset klausuulit ovat siis aikaa ennen etäluettavia sähkömittareita, jolloin kaiketi jonkun piti fyysisesti käydä lukemassa mittari ja siksi ymmärrettävää, että sitä ei kovin usein maksutta tehdä. Tuskin etäluettavan mittarin lukeminen enää yhtään mitään maksaa verkkoyhtiölle.
Löytyi tälläinen maininta:
“Sähköyhtiön vaihtaminen on ilmaista. Lain mukaan sähkönmyyjän vaihdosta ei saa periä maksua. Kun asiakas vaihtaa myyjää, siirtoyhtiö ei myöskään saa enää veloittaa ylimääräistä mittarinluvusta. Myyjää saa vaihtaa kuinka usein tahansa.”
En kyllä löytänyt mitään lakia, jossa tämä olisi selkeästi sanottu, eli vähän mutulla mennään. Luulisin lain olevan sähkömarkkinalaki, mutta en ainakaan itse sieltä mitään tähän liittyvää löytänyt: Sähkömarkkinalaki 588/2013 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Itse ainakin olen siinä uskossa, että sähkönmyyjää voisi halutessaan vaihtaa vaikka joka kuukausi. Ei-määräaikaisissa soppareissa kaiketi on perus 14 vrk irtisanomisaika. Tätähän voisi kyllä koeponnistaa, että vaihtaisi muutaman kerran vaikka kuukauden välein. Eri asia sitten, onko hommassa mitään järkeä vaihtaa niin usein - ehkä silloin voisi olla järkeä, jos on juuri tehnyt jonkun pörssisähkösopparin ja parin viikon päästä huomaakin, että joltain muulta saakin pörssisähköä ilman kuukausimaksua ja pienemmällä marginaalilla.
Samaa mieltä. Tosin ymmärrän sen, että jos suurin osa omasta kulutuksesta osuu melkein satavarmasti kalleimpiin tunteihin niin pörssisähkö ei välttämättä silloin ole hyvä valinta (esim. sähkölämmitteinen iso omakotitalo, jonka lämmitystä käytetään eniten talvella silloin kun on ulkona kylmä, eli todennäköisesti juuri kalleimpien tuntien aikaan). Itselläni kaukolämmitteisessä kerrostaloasunnossa vähän eri tilanne ja siksi pörssisähkö käytössä. Saunan kiukaan lisäksi jääkaappi/pakastin vie minulla vuodessa eniten sähköä ja sen kulutus jakautuu aika tasaisesti ympärin päivän eli myös halvat yötunnit käytössä.
Sijoitusfoorumilla kun ollaan niin itse olen hieman mielessäni verrannut pörssisähköä siihen, että valitsenko käteiselle parhaaksi riskittömäksi tuotoksi vuoden määräaikaistalletuksen kiinteällä korolla (vrt. määräaikainen sähkösoppari kiinteällä c/kWh hinnalla) vai laitanko rahat rahamarkkinarahastoon (vrt. pörssisähkö), jonka tuotto seurailee markkinaehtoista euriboria, joka vaihtelee hieman päivästä toiseen. Molemmat käytännössä riskitöntä tuottoa. Vuoden määräaikaisista voi ehkä joskus yksittäisinä vuosina saada hetkellisesti parempaa tuottoa kuin rahamarkkinarahastosta riippuen korkosyklin vaiheesta, mutta pitkällä aikavälillä paremman tuoton saa kyllä todennäköisesti rahamarkkinarahastosta ja silti suomalaiset valitsevat yleensä määräaikaistalletukset. Rahamarkkinarahaston kanssa minun ei tarvitse joka ikinen vuosi etsiä juuri sitä parhaan tuoton antavaa pankkia 1v määräaikaistalletukselle (vrt. määräaikaisen sähkösopparin kilpailuttaminen joka vuosi). Voin siis melko huoletta unohtaa rahat rahamarkkinarahastoon ja saan todennäköisesti parhaan riskittömän koron sille. Samoin pörssisähkön kanssakin voin periaatteessa sopimuksen teon jälkeen huoletta unohtaa sen ja maksan todennäköisesti pitkällä aikavälillä sen halvimman hinnan sähköstä. Näin siis vähän yksinkertaistaen - itse kyllä vaihdan pörssisähkön toimittajaa, jos jollain toisella myyjällä on paljon halvemmat kuukausihinnat/marginaalit.
Ymmärrän kyllä sen että on tyhmää maksaa liikaa ja tietysti sähköyhtiöt pyrkii tekemään maksimaalista voittoa. En vain näe että omalle kohdalle pörssisähkö on paras vaihtoehto kunhan määräaikaiset hinnat menevät alle 8 sentin niin uusin nykyisen sopimuksen. Oma sähkönkulutus asettuu käytännössä aina kalliimpiin aikoihin ja siksi uskon että 7-8 sentin hinnat ovat ihan kilpailukykyisiä.
Täällä luotetaan pörssisähköön. Ja Ekahan on aivan oikeassa, ammattilaiset ovat kuluttajaa vastassa kun määräaikaisia solmitaan. Pörssisähkön pentele menee toteutuneen hinnan mukana ja määräaikainen futuurien mukaan. Sähköyhtiö ottaa määräaikaisen ajaksi suojauksen, joten heillä ei siinä riskiä ole. On toki tapauksia, missä nämä on “unohdettu” tehdä ja seurauksena yhtiöiden nurin menoja. Futuurin eivät kuitenkaan ole tae tulevasta hinnasta, joten on hyvinkin mahdollista, että määräaikainen voittaa pörssisähkön seuraavan kahden vuoden aikana. Taantuma, lisäkapasiteetti, tuotantohäiriöt jne. vaikuttavat hintaan. Eihän tämä todennäköistä ole, mutta ei sen pitänyt olla todennäköistä pari vuotta sitten. Niin vain kävi.
Mielestäni asia ei ole aivan noin yksioikoinen kuin mitä Eka tai muut sanovat pörssisähkön puolesta. Jos kulutusprofiili on sellainen, että ei ole mahdollista ajoittaa omaa kulutustaan niin pörssisähkö ei ole järkevä vaihtoehto. Mielestäni se, että ihminen saunoisi yöllä, lämmittäisi taloa vain “kesäöinä” tai pitäisi kodin sähkölaitteita pois päältä päivällä tai ajoittaisi muuten vuorokausirytmiään pörssisähkön mukaan, ole ollenkaan realismia vaan ääliömäinen ajatus.
Jos asumus on sähkölämmitteinen ja ilman varaavaa ominaisuutta sekä monihenkilöinen perhe esim. osittain etätöiskentelee niin vertaus osakemarkkinaan on lähinnä ostaako kokoajan indeksirahastoa 10 vuoden keskihintaan vai ostaako pakotettuna vain Quuttia 177€ hintaan suuria määriä silloin tällöin.
Kulutusprofiili ja pörssisähköhistoria vaan päällekäin niin siitä näkee miten ihania laskuja talvella tulee kun sähköä kuluu 5kW teholla ja hinta on esim. 30-60snt/kWh.
Tsense eco 16 on pörssisähkön optimoiva pistorasia plug. Tsense eco 16 kytkeytyy kiinteistön WiFi verkkoon ja automaattisesti valitsee vuorokauden halvimmat tunnit. Käyttäjä pystyy ilmaisella ecoControl apilla säätämään kuinka monta halvinta tuntia vuorokaudessa käytetään. Myös kalleimman mahdollisen tunnin hintaraja on säädettävä. WiFi verkkoon kytkeydytään automaattisesti WPS protokollalla tai syöttämällä tiedot ecoControl apilla.
Pörssisähkölle pitäisi kyetä laskemaan käyttökohdekohtainen painotettu keskiarvo jotta vertailu olisi tasapuolista. Jos sen hinta on kesällä 2c/kwh ja talvella 12c/kwh niin vuoden keskihinta ei sähkö-/lämpöpumppulämmitteisessä talossa ole 6c vaan hyvin paljon lähempänä tuota 12c hintaa koska kulutus painottuu talvelle.
Yksikin ydinvoimala seisokki lämmityskaudella voi tehdä kiinteähintaisesta paremman valinnan vaikka pörssisähkö olisi koko lämmityskauden ulkopuolisen ajan halvempaa.
Tähän on tehty laskureita. Liukuri - sähkön hinta laskuri / lista / kuvaaja Tuonne voi ladata fingridistä oman tuntikulutusprofiilinsa ja vertailla, miten historiassa eri sopimusmuodot olisivat toimineet.
Olin itse vähän yllättynyt, kun juokseva 12kk olisi tuon mukaan mennyt pörssisähköllä 13 snt/kwh, kun nyt olen ollut 11 snt/kwh sopparilla. Yllättävän pieni ero, kun ottaa huomioon miten korkeita hinnat paikoitellen viime talvena olivat. Ja asun siis suoralla sähköllä lämpeävässä omakotitalossa, joten sähköä palaa reipasta tahtia niin kalleina tunteina kuin muutenkin.
