Kirjoittelen itse täysin oman pienehkön osaston (engineering solutions alla) kantilta kokemuksia, joten näistä ei voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Omalla linjalla osaajat ovat kyllä jossain määrin liukkaita, ja tekijät kyllä liikkuvat parempien palkkojen ja muiden etujen perässä hyvin. Omalla osastolla virta on ollut selkeästi Etteplanilta poispäin, mutta eläköitymisiä ei ole juuri ollut. Useilla lähtijöillä palkkaus ei tietenkään ole ollut ainoa syy, ja tyytymättömyys on ollut myös monessa tapauksessa osasyynä. Tällaiset kokemukset riippuvat toki täysin siitä tiimiistä missä työskentelee, joten tästä ei voi päätellä hirveästi yrityksen tasolla. Itseäni yrityksessä näkemäni toimintakulttuuri ei kuitenkaan vakuuta.
Markkina on kyllä viileä tällä hetkellä, mutta silti hyvistä tekijöistä olisi syytä pitää kiinni. Kuten ylempänä @Archer sanoikin, on huomattavasti hankalampaa saada houkuteltua jo kerran lähtenyt tekijä takaisin, kun markkina on hyvässä vedossa ja osaajista on pulaa.
Tässä on Salkunrakentajan kirjoitus Etteplanista, jossa on lainattu Evlin analyytikkoa Atte Jortikkaa.
Pitemmällä aikavälillä yhtiön tilanne ei ole Jortikan mukaan niin synkkä kuin miltä lähiaikoina näyttää.
”Lyhyen aikavälin markkinavetoisesta heikkoudesta huolimatta näemme pitkän aikavälin näkymät edelleen houkuttelevina nykyarvostuksella”, analyytikko uskoo.
Juhan kommentit Etteplanin uudistetusta strategiasta ja päivitetyistä taloudellisista tavoitteista.
Etteplanin hallitus on hyväksynyt yhtiön uudistetun strategian ja päivitetyt taloudelliset tavoitteet vuosille 2025-2027. Strategiakauden 2025-2027 nimi on “Transformation with AI” ja sen kolme keskeistä kulmakiveä ovat 1) Trusted Partner, 2) AI and Technology-Empowered Service Solutions ja 3) Success with People. Mielenkiinto kohdistuu erityisesti tekoälyyn, joka on noussut strategiassa keskeiseen rooliin ja tulee muokkaamaan toimialaa. Näemme strategian ajankohtaisena jatkeena yhtiön pitkään kehityskaareen, jossa yhtiö on jatkuvasti siirtynyt ”resurssivuokrauksesta” ratkaisujen toimittajaksi. Strategiapäivityksellä ei ole ainakaan toistaiseksi vaikutuksia ennusteisiimme tai näkemykseemme yhtiöstä.
Etteplan julkaisee tuloksensa ensi viikon keskiviikkona ja tässä olisi Sotkamon Juhan ennakkokommentit siihen liittyen.
Odotamme liikevaihdon supistuneen lievästi siitä huolimatta, että kasvu on saanut pientä tukea yritysostoista. Myös tulos tulee olemaan heikko, kun kannattavuus on oletettavasti heikentynyt selvästi vertailukaudesta. Markkinatilanne on ollut vielä loppuvuonna synkkä, mutta katseet pitää mielestämme siirtää tulevaan ja erityisesti vuoden 2025 ohjeistukseen. Lyhyen aikavälin orgaaninen kasvunäkymä on arviomme mukaan edelleen heikko, mutta tehostamistoimien avulla tuloksen pitäisi kuitenkin elpyä tänä vuonna. Näkymien lisäksi kiinnostuksen kohteena ovat yhtiön kommentit uuteen päivitettyyn strategiaan liittyen.
Jaanpas kanssa omia kokemuksiani kyseisestä firmasta, aikanaan tuli siellä jokusen vuotta työskenneltyä suunnittelupuolella.
Omat henkilökohtaiset kokemukset olivat positiivisia, vastuuta sai, etenemismahdollisuuksia oli jonkin verran, ja myös aika vapaat kädet oli kunhan vain osoitti oman arvonsa yhtiölle. Palkkaus oli kohtuullinen, mutta kyllähän Etteplania yleisesti pidetään ns. läpikulkupaikkana ainakin suunnittelupuolella (Suomessa), varsinkin tuoreempien insinöörien ja diplomi-insinöörien mielestä.
Yksi perusongelma liiketoiminnassa (ainakin suunnittelupuolella) mielestäni on vähän kuin pallon päällä seisominen: Liiketoiminta suorastaan huutaa tekijöitä ja tekijöille projekteja, jotta saadaan laskutettua tekijän tunteja asiakkaalta. Näille koville tekijöille pitäisi tietenkin maksaa riittävää palkkaa, jotta myös pysyisivät talossa. Samalla pitäisi saada viivan alle jäämään jotain, mutta kilpailukykyiset palkat taas tuhoavat tätä puolta. Kasvua taas ei todellakaan saada, jollei väen määrä talossa lisäänny. Tähän kun lisätään heikko suhdanne teollisuudessa, niin yhtälö vaikuttaa jokseenkin haastavalta > Pallo meinaa pyörähtää aina johonkin jalkojen alta.
Esimerkki: palkkakustannukset Kiinan itärannikolla tuntuvat karkaavan jo turhan korkealle, osaajat karkaavat sielläkin. Myöskään firmalle ei jää viivan alle riittävästi > uusia aluevaltauksia esim. Bangladeshista. Tässä on taas se dilemma, että joudutaan uudelleenrakentamaan toimiva palvelukonsepti ja hankkimaan/kouluttamaan osaajat (esim. sinne Bangladeshiin), jotta vanhat asiakkaat sitten tyytyväisenä jatkavat palvelujen ostamista edelleen kilpailukykyiseen hintaan. Riskinsä siinäkin.
Eroaako Etteplan mielestäsi tässä merkittävästi muista isoista kilpailijoistaan? Oma käsitys on, että kaikki isommat talot ovat hieman vastaavassa asemassa. Firmat tarvitsevat paljon perustekijöitä eli “tykinruokaa”, mutta palkoilla on vaikea kilpailla, kun sisäänpäin tuleva raha ei juuri ylöspäin jousta eikä kovin monesta ei voi tehdä tiimin vetäjää tai yksikön päällikköä ym. Osaavat ja kunnianhimoiset käyvät hakemassa oppia ja hyvän CV-merkinnän ja jatkavat pienempiin toimistoihin, yrittäjiksi, tilaajapuolelle tms. Osa tietysti jatkaa talossa etenemällä ja toisaalta talot pääsevät valitsemaan sopivimmat isompiin rooleihin varsin isosta massasta, kun tuota vaihtuvuutta on paljon.
Ala on etäisesti tuttu töiden kautta, mutta en väitä tuntevani dynamiikkaa hyvin.
Omiin empiirisiin havaintoihin ja kokemuksiin perustuen varmasti osittain samankaltainen tilanne/maine Altenilla, Rejlerssillä, HULDlla, jne. (myös itse esim skippasin Altenin aikanaan).
Oma otanta on kuitenkin myös erittäin rajallinen, vaikka tunnenkin sekä pääkaupunkiseudun, että kaakonkulman insinöörismaailmaa jonkin verran. Tyypillinen urapolku näistä suunnittelutoimistoista on monesti siirtyä asiakkaan, entisen asiakkaan tai asiakkaan kilpailijan leipiin, tekemään joko pykälää vastuullisempaa, tai jopa lähes samaa duunia suurinpiirtein samoilla vastuilla, mutta hieman paremmalla palkalla. Maakunnassa monesti myös työnantajavalikoimakin on huomattavasti rajatumpi kuin pääkaupunkiseudulla tai vaikka Tampereella. Toki ei pidä yleistää liikaa.
Juha on tehnyt tuoreen yhtiöraportin Etteplanista heti Q4:n jälkeen.
Toistamme Etteplanille osta-suosituksen 12,5 euron tavoitehinnan. Q4-tulos oli odotetun heikko ja ohjeistus vuodelle 2025 oli odotuksiimme nähden varsin neutraali, mitä kautta ennustemuutokset jäivät pieniksi. Olemme luottavaisia Etteplanin merkittävästä tulosparannuksesta tänä vuonna, vaikka markkinakäänteestä ei ole vielä konkreettisia merkkejä. Ajallaan kysyntätilanne normalisoituu, minkä jälkeen kannattavuus normalisoituu ja osakkeen houkutteleva arvostustaso (2025e EV/EBITA 10x) tulee nousemaan.
Raportista lainattua:
Vaikka tulos oli heikko, liiketoiminnan rahavirta oli Q4:llä hyvällä 14,2 MEUR:n tasolla parantuen vertailukaudesta (Q4’23: 12,6 MEUR). Q4:llä myös rahavirta investointien jälkeen oli vahva 13,5 MEUR, kun oleellisia investointeja ei käytännössä tehty. Koko vuonna 2024 liiketoiminnan rahavirta oli tulokseen nähden hyvä 31,0 MEUR. Vuoden investoinnit olivat 29,2 MEUR, mistä valtaosa kohdistui yritysostoihin sekä BJIT:n vähemmistöosuuden hankintaan. Liiketoiminnan generoima raha pistettiin siis käytännössä takaisin kasvuun kuten yhtiöllä on historiassa ollut tapana. Yhtiö teki kohtuukokoisen Novacon -yritysoston heti vuoden 2025 alussa (kommentti), jonka olemme nyt ottaneet mukaan ennusteisiimme.
Ingmaneilla on tietysti varallisuutta pikkuisen enemmän kuin tavantallaajilla, mutta kyllä tämä minusta ainakin voidaan positiivisena signaalina ottaa vastaan
Hieman pisti silmään pitkän aikavälin kannustussysteemi, missä painotetaan liikevaihdon kasvua ja osakekohtaisen tuloksen kasvua. Noita kun periaatteessa voi hankkia ihan vain ostamalla yrityksiä velaksi, miettimättä pääoman tuottoa. Tätä riskiä kuitenkin mielestäni rajaa selkeästi kasvollinen pääomistaja ja yhtiön pitkän aikavälin hyvät näytöt arvonluonnista. Sen lisäksi firmoilla on yleensä velkaantumisen hyvän maun rajoille kriteerit.
“Toimitusjohtaja kuuluu Etteplan Oyj:n hallituksen 19.4.2023 perustamaan, yhtiön avainhenkilöille suunnattuun osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, jonka ansaintajakso kattaa kalenterivuodet 2023–2025. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi sekä sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyinen yhtiön osakkeiden omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmän ansaintakriteerit ovat Etteplan-konsernin liikevaihdon kasvu ja osakekohtaisen tuloksen kehitys.”
Hieman pisti silmään myös, miksi hallitukseen on valittu sellaista sakkia, ettei heillä ole varaa tai halua osakeomistuksiin (hallituspalkkioita ei makseta osakkeina eikä osakkeita velvoiteta ostamaan). Tämä laiha omistus on valitettavan yleistä Suomessa. Luulisi olevan kunnia-asia ostaa firman osakkeita, joiden toiminnasta on hallituksessa vastuussa.
Tietysti Etteplanilla on selkeä kasvollinen pääomistaja, ja toimarilla reilu vuoden liksaa vastaava määrä osakkeita, mikä on mielestäni hyvää sitoutumista.
Tämä varmaan voisi olla yksi hyötyjistä jos/kun Saksa alkaa finanzbazookaansa työstämään.
Kahta asiaa kuitenkin mietin: vola ja keskittynyt omistus. Onko tässä kauppaa niin paljon että hinnanmuodostus on kunnollista? Ja meneekö firman asioiden hoito pääomistajan ehdoilla?
@Yksinainen Tecnotreehen vertaaminen on kyllä lähinna loukkaus kun puhutaan Etteplanin kaltaisesta laatuyhtiöstä, jolla vuosikymmenien hyvin menestyksekkäät näytöt arvonluonnista. Ingmanit ovat Etteplanissa erittäin uskottava ja luotettava pääomistaja ja ymmärtävät kyllä omistaja-arvon luomisen päälle. Itse luotan vankasti Ingmaneihin ja istun mielelläni osakkeen kyydissä huonompienkin aikojen läpi. Etteplan on historiassa kyennyt keskimäärin 20% oman pääoman tuottoon ja maksanut syklin yli kasvavaa osinkoa ja kyennyt investoimaan osan tuloksestaan kasvuun sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta ja omistaja-arvoa luoden (josta kasvava osinko kertoo kuten on toivottavaakin).
Hinnanmuodostus välttämättä ei tehokasta kuten aavistatkin, heikon likviditeetin vuoksi. Toki heikko likviditeetti mahdollistaa erikoistilanteetkin ja ylilyönnit arvostuksessa (omasta mielestäni tällä hetkellä lyöty yli alaspäin).
Onhan tuo osakekohtainen tulos tuosta näkökulmasta jo huomattavasti parempi kuin ylemmät tuloslaskelman rivit, kun velan hinta tulee siinä mukaan. Pääoman tuotto ja kassavirta olisi tietysti ne omistaja ystävällisimmät, mutta niitä valitettavasti harvemmin näkee.
