Yle on julkaissut aamulla tuttuun tapaan illan ja yön tärkeitä käänteitä.
“Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan jatkuu kolmatta viikkoa ja hyökkääjä kiristää ruuvia erityisesti pääkaupunki Kiovan ja piiritetyn Mariupolin kohdilla. Lauantain aikana noin 13 000 ihmistä evakuoitiin hyökkäyksen kohteen olevista kaupungeista. Koostimme tähän juttuun edellisillan ja yön tärkeimmät käänteet.”
Tykistötulen moukaroiman Mariupolin tuho näkyy satelliittikuvissa
Venäjän turvallisuuspalvelun ja Putinin välien uskotaan rakoilevan
IAEA: Ukrainan mukaan Venäjä aikoo ottaa Zaporizhzhjan ydinvoimalan “kokonaan ja pysyvästi” haltuunsa
BBC: Venäläisjoukot nimittäneet Melitopoliin uuden pormestarin
Tämä Kauppalehden juttu ei ole maksumuurin takana ja on muutamassa minuutissa luettava.
“Bronk muistuttaa, että jos Venäjän ilmavoimat kykenisi monimutkaisiin operaatioihin, ilmaherruuden saavuttamisen Ukrainan yllä pitäisi olla suhteellisen helppo rasti. Venäläisillä on lukumääräinen ja tekninen ylivoima suhteessa ukrainalaisiin hävittäjiin, ja suurella hävittäjäkoneiden suojaamalla rynnäkkökoneiden aallolla pystyttäisiin tuhoamaan ukrainalaiset it-patterit, olkoonkin että venäläisetkin kärsisivät siinä omiakin kalustotappioita.”
Olen samaa mieltä Suomen tämän hetkisestä asemasta Venäjän ja länsimaiden oikeiden johtajien pelinappulana, mutta eri mieltä siitä että tämä johtuisi Niinistön johtajuuden puutteesta. On selvää, että strateginen virhe Naton suhteen tehtiin demaripresidenttien kausilla, kun emme liittyneet Natoon hyvän sään aikana. Sen sijaan Niinistö nousi presidentiksi vuonna 2012 eli vuosia Georgian sodan jälkeen. Oli tiedossa, että Natoon ei enää niin helposti pääsekään sisään. Natosta ääneen huutelu taas olisi voinut johtaa Venäjän nopeaan interventioon, kun Suomi ja länsimaat olivat vuosien ruususen unen turruttamina täysin valmistautumattomia. Mitä Niinistö voi siis tehdä?
Krimin miehityksen jälkeen Suomi on systemaattisesti pyrkinyt parantamaan Nato-valmiuttaan, jotta mahdollinen Nato-prosessi olisi mahdollisimman nopea. Tämä käy hyvin ilmi Puolustusministeriön kansainvälisistä sopimuksista. Puolustusministeriön “tärkeimmiksi” kutsumia sopimuksia Suomella on 11 kpl ja nämä kaikki on tehty vuoden 2014 jälkeen ja kaikki (Ruotsia lukuun ottamatta) on tehty Nato-maiden kanssa joko kahden- tai monenvälisenä. Vaikka nämä ovat lähinnä aie- tai puitesopimuksia eivätkä tietenkään anna Suomelle mitään turvatakuita, ne kuvaavat sitä, että Niinistön kaudella Suomen Nato-valmiutta on systemaattisesti pyritty parantamaan. Minkä Niinistö sille mahtoi, että hänen noustessaan presidentiksi Nato-jäsenyyttä kannatti ainoastaan17 % suomalaisista? Olisi poliittinen itsemurha nousta julkisesti kansan ylivoimaista enemmistöä vastaan, ja ottaen huomioon Georgian tapahtumat vuonna 2008, Niinistö olisi voinut ajaa Suomen aikamoiseen loukkuun.
Mitä Niinistö on sitten tehnyt? Niinistön johdolla Suomi on 1) systemaattisesti kehittänyt Nato-valmiuttaan (jopa piilossa eduskunnalta), 2) teettänyt perusteellisen selvityksen Nato-jäsenyyden vaikutuksista ja tämän pohjalta on varmasti tehty 3) hieman salaisempi tiekartta kohti Natoa.Ja huom. Kaikki tämä on tehty “vastoin kansan tahtoa” eli suurin osa kansasta on ollut Natoa vastaan. Vuoden 2016 Nato-selvityksessä todetaan Suomen liittymisestä:
Jos Suomi hakisi jäsenyyttä lähitulevaisuudessa, sen lisäksi, että Naton välitön raja
Venäjän kanssa kaksinkertaistuisi, tämä tapahtuisi todennäköisesti kireässä kansainvälisessä tilanteessa.
Niinistöllä oli melko varmasti selvä suunnitelma miten toimitaan, jos kansainvälinen tilanne kiristyy. Naton tai Yhdysvaltain kanssa oli ehkä valmiiksi keskusteltu hakemuksen nopeasta käsittelyajasta sekä turvatakuista prosessin ajaksi (tällaiseen valmisteluun ovat viitanneet mm. UPI:n tutkijat sekä Martti J. Kari). Venäjän hyökätessä Ukrainaan, kansan tuki Natolle varmistettiin Ylen kyselyn avulla sekä parin kansalaisaloitteen turvin, ja näiden pohjalta Niinistö lähti toteuttamaan suunnitelmaa. Parissa päivässä Valkoiseen taloon Bidenin vieraaksi ja… iso pettymys. Niinistö Valkoisessa talossa oli kuin heprealaisen kansantarinan Jaakob Laabanin talossa. Vuosien uskollisesta palveluksesta palkaksi luvattu puoliso paljastuu hääyönä joksikin aivan muuksi kuin mitä oli luvattu. Täytyy palvella kiltisti uudet seitsemän vuotta, jotta saa sitten sen oikean kumppanin… Sääliksi käy, mutta niillä korteilla on pelattava mitä on.
Tähän on vaikea uskoa, vaikka valmistelut NATO-jäsenyyteen ovatkin olleet käynnissä vuosikausia. Kuten aiemmin viittasin, pidän todennäköisempänä sitä, että konkreettiset valmistelut ovat käynnissä ja ulkomaisten päämiesten ja ministeritapaamisten olevan osa tätä prosessia. Lakki kädessä NATO-jäsenhakemusta ei olla jättämässä.
Käynnissä oleva sota NATO:n naapurissa ei varmasti edesauta prosessin etenemistä nopeasti. Jos tilanteesta kehkeytyisi konflikti NATOn ja Venäjän välille olisi tilanne toinen. On tosiasia, että liittoumat ovat historian saatossa syntyneet erittäin nopeasti kriisien käynnistyessä. Suomi on puskuri Venäjälle, halusimme tai emme, joten siinä tilanteessa liittouma löytyisi varmasti nopeasti.
Tämä pitää paikkansa! Jatkosodassa liittolaisemme (Saksa) ei ehkä ollut se, jonka kanssa ensisijaisesti olisimme halunneet tehdä yhteistyötä. Vaihtoehtoja oli kuitenkin vähän, koska Itämeri oli Saksan hallussa ja “liittoutumattomat” skandinaaviset kumppanimme olivat ajautuneet Saksan vaikutuspiiriin. Näen asian niin, että Suomi on pyrkinyt vahvistamaan yhteistyötä Nato-maiden kanssa, jotta kriisitilanteen tullen liittoutuminen olisi mahdollisimman luontevaa. Tähän viittasi myöskin Sauli Niinistö useaan kertaan edellisten presidentinvaalien aikaan. Olen kuitenkin melko varma, että Suomi oli valmistautunut kohtaamaan kriisin turvatakuiden kanssa, eli että Natolta tai suurilta Nato-mailta saataisiin nopeasti turvatakuut kriisin myötä käynnistyvän Nato-prosessin ajaksi. Monet asiantuntijat ovat viitanneet tähän, että Natossa on Georgian ja Krimin kokemusten pohjalta valmisteltu ns. Fast Trackia, jossa hakijamaa saisi suurten Nato-maiden turvatakuut jo prosessin ajaksi. Kuten @Pohjolan_Eka totesi, tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että Suomelle ja Niinistölle on kaavailtu jonkinlaista rajamaan roolia mahdollisena rauhanvälittäjänä, eikä tämä rooli ole selväsikään Niinistölle mieleen (korosti tiedotustilaisuudessa, että häntä on vaadittu [Edit: tarkka sanamuoto: “Macronilta suorastaan kuullut velvollisuudeksi”] soittamaan Putinille jne.) Tällöin turvatakuita ei voi julkisesti paaluttaa etukäteen, jolloin on suuri vaara, että Suomi itse asiassa ajautuu kriisissä kauppatavaraksi.
Olemmekohan me katsoneet eri tiedotustilaisuutta? Missä hän on näin sanonut?
Lisäksi Niinistö korosti vastausta kysymykseen, jossa kysyttiin olisiko esim. yhdysvallat nimenomaan toppuuttaneet Suomea ja korostanut ettei nyt olisi oikea aika hakea natojäsenyyttä. Ei kuulemma ole mitään tällaista viestiä ollut pöydällä Suomen tai Ruotsin osalta.
Minä allekirjoitan tämän täysin. En pysty ymmärtämään yleisesti Nato vastaisuutta. Suomettuneitahan me olemme edelleen ja Niinistön esiintyminen ei ainakaan lisännyt luottamustani siihen että tehdään muuta kuin pää pensaaseen. Toivon että Nato valmistelut toteutetaan ja asia päätetään pikana, mutta olen liian pessimistinen. Natoahan voidaan aina kampittaa ja kun sota ukrainassa päättyy vääjäämättä joskus, aloitetaan taas puhe optiosta ja tällä kertaa jopa ”vakavasta harkinnasta”. Se on vain meidän päässämme että olemme jotenkin nyt hyötyneet tästä liittoutumattomuudestamme ja siitä pitää pitää kiinni. Onkohan jotain diilejä ja etuja tullut meille juuri siksi että emme ole Natossa? Saatiinhan tänne Trump ja Putin tapaamiseen mutta jos tässä ne liittoutumattomuuden edut nyt oli niin aika kova hinta on puolustukselle että voidaan kestitä suurvaltojen johtajia maailmanpoliittisena messukeskuksena. Israel ja Palestiina sitten seuraavaksi. Yksi asia mistä olen PK seutulaisena huolissani on tuo aseenkäsittelytaitojen puutteellisuus. Suomessa on tehty ampumataitojen kehittäminen ja aselupien saaminen tolkuttoman vaikeaksi ja lisää esteitä kehitetään joka tasolla. Ei näitä korjata parissa viikossa kun kaveri on rajalla valmiina. Ukrainassa on kuitenkin koulutettu porukkaa aika pitkään ja tietoisena siitä että osassa maata jo soditaan. On tästäkin ollut etua kun on isompi sota edessä. Nyt vaan Suomeenkin enemmän ampumaratoja ja kursseja PK seudun lähelle. Tälläkin hetkellä olemassa olevat hädin tuskin riittävät aktiiviharrastajillekaan. Ei tässä pidä jokaisella mitään rynnäkkökivääriä olla sängyn alla valmiina eikä ampumataito ole missään nimessä se ainoa tekijä sodassa, mutta olisi aika tarkastella miten voimme kehittää ja edesauttaa maanpuolustusintoa ja ylläpitää sen kykyä. Nykyinen systeemi ei sitä tue.
Kyseessä oli tämä tiedotustilaisuus, jossa Niinistö kertoi soittavansa Putinille (kohdasta n. 2:50 eteenpäin). Alla oma litterointini
Olemme nähneet että kaikesta huolimatta on pidetty tärkeänä se, että Venäjään yritetään pitää yhteyttä. eurooppalaisista Macron… presidentti Macron, liittokansleri Scholtz ovat sitä tehneet… olen kummaltakin heiltä… Macronilta suorastaan kuullut velvollisuudeksi olla yhteydessä Putiniin, jos sellainen yhteys on. Tästä puhuimme myöskin Yhdysvalloissa.
Jep, ei missään sanota, että Niinistöä olisi vaadittu soittamaan Putinille, mutta sellainen vaikutelma syntyy.
Jokos tämä oli täällä? Pitkä teksti mutta erinomaista pohdintaa Kiinaan liittyen!
Edit. Referoidaan sen verran lyhyesti, että pitkää aikaväliä tarkastelemalla Kiinan olisi järkevintä kääntyä Putinia vastaan n. 1-2 viikon aikajänteellä, jotta omat vaikutusmahdollisuudet maailmassa eivät pienenisi.
Tässä toivoisin nyt tarkkuutta ettei minun ajatella omaavan sellaisia näkemyksiä joita en omaa. Kuten siteerauksessa sanoin, olen pettynyt Niinistön johtajuuden puutteeseen tässä kriisissä. Sitä edeltäviin toimiin en ottanut enkä ota tässä ketjussa kantaa.
Tässä kriisissä johtajuutta olisi ollut sanoa että muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi Suomen ulkopoliittinen tavoite on hakea Nato-jäsenyyttä Naton avoimien ovien periaatteiden mukaisesta. Tällainen Fait accompli -ilmoitus olisi kääntänyt Suomen puolueet ja kansan Naton puolelle ja pakottanut myös Ruotsin aloittamaan välittömät valmistelut Natoon liittymiselle. Yhdysvalloille olisi mahdotonta julkisesti sanoa meille ja Ruotsille ei, vaikka Nato-sopimuksen allekirjoittaminen ei aivan heti onnistuisikaan.
Suomi ei missään nimessä tarvitse mitään turvatakuita ja turvatakuiden haikailu ennen päätöksiä on juuri sitä suomettumisen ydintä. Tämä ajatus että emme voi tehdä itsenäisenä valtiota päätöksiä, koska muuten Venäjä suuttuu ja sitten käy huonosti. Ajatus että tarvitsemme maailman mahtavimman sotilasvaltion suojamaan meitä Venäjän reaktiolta.
Tämähän on täyttä puppua! Ei Venäjä kykene tekemään mitään, jos me haemme Natoon. Tämä äidinmaidossa saatu Neuvostoliiton pelko on olemassa vain meidän alamaiskansan suomettuneessa päässämme. Kaikkein naurettavinta on että tätä pidetään suurena viisautena, kun ollaan varovaisia ja vältetään toimimasta niin että itänaapuri suuttuu.
Jos Venäjää harmittaa se että Suomi liittyy Natoon, niin heille riittää yksi vastaus: “No mitä sitten?”
Hyvää settiä @Pohjolan_Eka, mutta eikö Venäjä nimenomaan voisi yrittää blokata Nato-tiemme masinoimalla nopeasti kriisin Pohjolaan, jos nyt otettaisiin liian selviä askeleita siihen suuntaan? Ja Naton sääntöjen mukaan siinä kohtaa hakemusta ei enää voida hyväksyä.
Mutta heitän ilmaan - ehkä edesvastuuttoman - ajatuksen että voisiko se ollakin Suomelle eduksi jos kriisiä hieman eskaloitaisiin tässä vaiheessa? Hyssyttely nyt voi pelata Venäjän pussiin, koska eskaloiminen myöhemmin tapahtuu Venäjän ehdoilla.
Kyseessä on käsittäkseni yksi venäjän “vapaa” mielisimmistä lehdistä, eli vaikka kehitys on positiivista, en valitettavasti nää sitä suurena askeleena.
Kyseinen lehti on mm saanut BBC:ltä kehuja siitä että venäjän liberaalein lehti.
Tästä on valitettavasti valtamediaan vielä matkaa.
Meillä on hieman erilainen näkemys Niinistön toiminnasta. Mun käsittääkseni Niinistö käy jatkuvasti keskusteluita puoleiden johdon kanssa Natojäsenyydestä ja muistakin turvallisuuspoliittisista ratkaisuista. Uskoisin myös Natomaiden kanssa käytävän keskusteluita hakemuksen hyväksymisestä. Sitten yleisenä kommentina tuohon Niinistön esiintymiseen USAn reissulla, ensinnäkin Biden ja Niinistö olivat selvästi sopineet mitä puhutaan ja se vaikuttaa myös tapaamisen jälkeen annettuihin lausuntoihin. Toiseksi on varmasti joku syy, miksi ei haluta kertoa, ei tiedä mikä. Kolmanneksi Niinistö ei ole enää ihan nuori, kun on lennellyt mantereen yli ja käynyt huipputason neuvotteluita aamusta iltaan, niin ei tuokaan rasitus voi olla näkymättä haastatteluissa.
Ja tosiaan, hyvää settiä @Pohjolan_Eka ! Kysyn tätä nimenomaan puhtaasta mielenkiinnosta, en ollenkaan haastaen.
Tähän nimenomaiseen kysymykseen liittyen (voisiko venäjä keskeyttää hakuprosessin aloittamalla pienenkin konfliktin) toki tuntuu hassulta, että tämä nykyinen “salamyhkäinen” linjaus toimisi oikeastaan millään tavoin tai kun miettii, eiköhän ne siellä idässäkin tiedä mitä täällä tapahtuu jos ja kun tapahtuu.
Itse olen nimenomaan ollut siinä ajatuksessa, että tässä on parempi edetä hissukseen ja ketään provosoimatta - kuitenkin nopeasti. Näin Niinistökin on mielestäni ilmaissut, ja korostanut ettei ole viivyttelyn aika. Toisaalta en myöskään näe syytä julistaa suureen ääneen liittymishalujamme senkään takia, että propagandakoneisto saisi siitä rasvaa rattaisiinsa.
Itse olen nähnyt tämän nimenomaan niin, että varmistetaan mahdollisimman sujuva liittymisprosessi - ei sen takia, että pelättäisiin konfliktia itsessään, vaan sen takia ettei prosessit veny jne.
tai kun miettii, eiköhän ne siellä idässäkin tiedä mitä täällä tapahtuu jos ja kun tapahtuu.