Kaksoistantardit ovat selkeästi totta. Bush edellisenä sääntöjen mukaan pelaavan republikaanien presidenttinä sai selkeästi enemmän kuraa niskaansa kuin Biden tai Obama.
Mielestäni Biden on kuitenkin tähän tilanteeseen huomattavasti parempi presidentti kuin Trump. Hän viestii selkeästi, että rauhanomainen ja Ukrainan suvereniteettia kunnioittava ratkaisu on paras kaikille, vaikka se jonkin asteisen arvovaltatappion aiheuttaisikin.
Tuo sääntöjen mukaan pelaaminen on mielestäni se tärkeä asia. Biden etenee sovittuja diplomaattisia reittejä ja toivoo kriisin ratkaevan niillä työkaluilla. Näyttäähän se munattomalta toiminnalta, mutta jos kriisi oikeasti saadaan taputeltua sivistyneesti niin vakaa liiketoimintaympäristö varmasti kiittää.
Talebanin kanssa Biden sääti ihan omiaan. Hylkäsi sen Trumpin diilin, eli jossa sovittiin joukot pois maasta sovitussa aikataulussa vastineeksi siitä, että talebaanit eivät hyökkää amerikkalaisia vastaan. No Biden ei vetänytkään joukkoja pois sovitusti ja Taleban nousi aseisiin. Ja koko maa meni sekasortoon ja valta vaihtui muutamassa viikossa
Putinin ja muiden rosvojen kannalta pelottava hullu on paljon pahempi vastus kuin seniili vanhus.
Taleban tokikaan ei noudattanut tuota Dohan tulitaukoa vaan jatkoi systemaattista hyökkäilyä USA:ne joukkoja vastaan koko tuon vetäytymisprosessin ajan. Lakiteknisesti USA:lla olisi mielestäni ollut oikeutus palata täysimittaiseen sotaan Talebania vastaan, jos se niin olisi tahtonut.
Vaarallinen hullu on toki parempi johtamaan pelolla kuin rauhanomainen vanhus, mutta kyllä kai meidän ja muiden länsimaisten yhteiskuntien perus ajatus on olla johtamatta pelolla.
Toisaalta Biden on äärimmäisen kokenut poliitikko, eikä minusta vaikuta lainkaan seniililtä, saatika vanhukselta. Tosin en ole geriatrian asiantuntija.
Mitä infosotaan tulee, olemme selkeästi saaneet joukkoomme informaatiovaikuttamisen operaattoreita myös tänne sijoitusfoorumille. On melko sakeaa hakea oikeutusta Putinin ryöstöretkille Yhdysvaltain väitetystä pahuudesta.
Näinä aikoina on äärimmäisen tärkeää ensin arvioida lukemaansa kriittisesti, sitten peilata näkemystään viestin kirjoittajan taustoihin ja sen jälkeen ajatella, miksi teksti herättää sellaisia ajatuksia kuin herättää. Monella meillä nimittäin vaikuttaa taustalla ilmiö nimeltä vahvistusharha.
Tulemme erittäin todennäköisesti lähiaikoina näkemään aikamoisia infosotavyörytyksiä, todennäköisesti aallot niistä iskevät myös Suomeen. Parempi siis olla hereillä ja harjoitella edelleen medialukutaitoa.
Trumpin politiikka oli kaikin puolin täysin opportunistista, eikä millään sopimuksilla ollut mitään väliä. Hän kiinnitti ainoastaan huomiota miltä joku asia kuullosti, ei siihen mitä pantiin toimeen.
Ehkä noi amerikka pohdinnat olisi syytä laittaa kokonaan toiseen ketjuun niin ei ole pietarin trollitehtaalla mahdollisuuksia lähteä oikeuttamaan venäjän agressioita naapureita kohtaan amerikan presidentillä
Todennäköisesti kasvattaa länsimaisten energiayhtiöiden arvostusta, samalla pudottaen kaikkien Venäjälle panostaneiden yhtiöiden arvostusta. Ei niiden tuotantolaitosten arvo silloin ole nolla, mutta lähempänä sitä,kuin sijoitettu pääoma,
Tässä on hyvä kuva siitä että minkä löysin kuvaamaan skenaarioita mitä on vielä edessä. Nyt ollaan vielä ns harmaalla alueella, ja odotettavissa olisi lisää sabotaasia, cybervaikuttamista ja informaatio-operaatioita.
Lähinnähän tässä viime aikoina on nähty diplomatiaa ja agressiivista informaatiovaikuttamista. Usa sanoo hyökkäyksen tulevan, venäjä kertoo löytäneensä joukkohautoja itä-ukrainasta, venäjän media sanoo anglo-saksien haluavan sotaa jne. Mielenkiintoista nähdä että tuleeko vielä harmaan vaiheen eskalaatio ja mitä kikkoja vielä löytyy koska nythän näitä harmaan vaiheen operaatioita on jo tehty kuukausi. Toinen vaihtoehto on että otetaan yritetään säilyttää yllätyksellisyys ettei luodakkaan laukaisevaa tapahtuvaa, joka selittää hyökkäykseen vaan siirrytään suoraan eskalaation jotta saadaan pieni ajallinen yllätyksen etu.
Aika paljonhan on spekulaatiota että Venäjän strategisena tavoitteena on “installation of pro-kremlin government” eli tavoitteena tehdä ukrainasta poliittisesti kuin valko-venäjä.
Vastaavasti tälle on motiivina puhuttu paljon sekä perinteisempää imperialismia, jossa ajatellaan että Ukrainan pitää olla taloudellisessa ja sotilaallisesta vaikutuspiirissä. Ts kauppa virtaamassa ja geopoliittisesti naton tankit poissa ukrainan aroilta.
Monitahoisempana ja pidempänä motiivina olen nähnyt myös analyysiä että Ukrainan länsimielistyminen ja oikeusvaltiokehitys on jotain mitä venäjä ei voi sietää ja se nähdään eksistentialistisena uhka a Venäjälle. Syyt tälle on että demokratiakehitys venäjän kaltaisessa maassa kyseenalaistaisi venäläisen hallinto- ja yhteiskuntamallin - korruption, autoritäärisen johtajan ja oligarkkien kleptokratian - pitkässä juoksussa. Toisin sanoen luomalla onnistuneempi valtio lähelle alueelle jossa on paljon yhteyksiä molempiin suuntiin luodaan samalla vaihtoehto nykyiselle hallintomallille, joka on eksistentialistinen uhka koko nykyiselle hallinnolle.
Tätä taustaa vasten uskon että strategiseen tavoitteeseen, eli hallinnon vaihtamiseen, yritetään päästä yrittämällä nopeasti vallata Kiova ja nostaa sinne uusi hallitsija, ja pakottaa ukraina takaisin vasalliksi.
Tästä sitten seuraa ne pakotteet ja vastapakotteet. Valitettavasti vielä en ole nähnyt hirveän konkreettisia ehdotuksia että mitä ne pakotteet ja vastapakotteet on mutta jos lännestä teknologia ja idästä luonnonvarat ovat tulilinjalla. Elektroniikan vientikiellostahan on puhuttu ja varmasti löytyy niche-tuotteita raaka-aine sektorilta (jossain näin Neonin esimerkkinä) jossa venäjällä on mahdollista painostaa energian lisäksi. Saksan maakaasuvarathan olivat jo valmiiksi hälyttävän alhaalla. Mistähän tästä pakotekierteestä löytyisi analyysiä?
Yksi asia mikä on jäänyt hyvin pienelle huomiolle on Ukrainan kyberkyvykkyys. Kyberrikollisuuden mahtimaita ovat Kiinan ja Pohjois-Korean ohella, Venäjä ja Ukraina. Venäjä toki on tehnyt suuren määrän kyberoperaatioita Ukrainassa, joista osa on levinnyt ilmeisesti vahingossa ympäri maailmaa. Ukrainan verkkorikollisten saama huomio on vähäisempää. Kuitenkin ukrainalaisten kyvykkyys kyberoperaatioihin on aika lailla kiistämätön. Mikäli Venäjä hyökkää sinne, niin odotan erittäin suuria ongelmia Venäjän tietojärjestelmille toimialasta riippumatta.
Tää kyber tosi hyvä nosto muutenkin! Näillä “aseilla” on tosiaan valitettava tapa levitä vahingossa ympäri maalimaa niin kuin sanoit. Se ei ole riski ainoastaan valtioille jotka on suoraan osallisena konfliktissa, eikä rajoitu myöskään toimialoihin jotka ovat jotenkin riskialttiita geopoliittisessa konfliktissa tai kauppasodassa. Jännitteiden nousu näyttää myös vaikuttavan tähänkin.
Kuka muistaa vielä A.P. Møller - Mærsk ja NotPetya? Vastaavia uhreja voi nousta esille taas, mutta tää on yritystasolla tietenkin täysin asymmetrinen riski ja mahdotonta ennustaa. Hyötyjät sen sijaan voi tietää ja se kyberkonsultointitoimiala
Törmäsin tänään historiantutkija Jussi Jalosen pitkään kirjoitukseen konfliktista ja siihen johtaneista syistä. Itse opin/sain uusia näkökantoja jutusta, joten ehkäpä sen jakaminen voi tarjota jollekin muullekin lisäarvoa: Helmikuun tykit | Historiantutkijan näkötorni
Tässä amerikkalaisen proffan kommentteja CNN:n jutussa. Eli hänen mukaansa vain ja ainoastaan Putin päättää mitä tapahtuu, poislukien se, että jenkit toisivat joukkoja Ukrainaan, jota tuskin tapahtuu. WHAT MATTERS:President JoeBiden has promised that US troops will not become directly involved in a Russia-Ukraine war. Does the US have enough leverage to keep Russia out of Ukraine?
KIMMAGE: No. What would change the dynamic would be the provision of air power and of US troops to Ukraine. That could stop Putin. The threat of economic sanctions is something that Putin has to take very seriously, but he must have anticipated this before his military buildup.
And the diplomatic leverage that the US has, the leverage that might keep Russia out of Ukraine, entails giving in to Russia, which is absolutely not what Biden wants to do or what Biden will do.
If Putin does not widen the war in Ukraine, it will be because he never intended to do so in the first place; because he sees some cracks in the edifice of the transatlantic relationship; or because he can start getting concessions from the Ukrainian government.
With the exception of keeping up transatlantic unity, which the Biden administration has shown that it knows how to do, the US is not the decisive factor here. The decisive factor is the cost-benefit analysis that Putin will bring to his decision to invade or not to invade. The ball is truly in his court – for the time being.
Lievasti offtopicia, poikani on väitöskirjatutkijana alanaan just tuo, niin pikkaisen kuvittelen ymmärtäväni tuosta. Toimialan ensisijainen bisnes on estää uhkien toteutuminen, ei niinkään jälkien siivoaminen. Kun uhka toteutuu, niin on epäonnistuttu.
