En jaksa uskoa hetkeäkään että Ukraina hyökkäisi Transnist.— johonkin. Se ei ole Ukrainan aluetta ja Ukraina ei ole oman alueen ulkopuolelle hyökkäämässä. Tämän spekuloiminen on sinällään ok, mutta vähän pelaa ehkä enemmän Venäjän pussiin tässä vaiheessa. Sieltä tämä huhumylly on lähtöisin (trollitehtaat) ja oletettavasti koittavat vain saada omalle kansalleen/maailmalle koko sodan näyttämään taas siltä että Ukraina olisi uhka Venäjälle.
Keskitytään nyt siihen että Ukraina puolustaa edelleen vain omaa maataan eikä ole lähtemässä erikseen puhdistamaan maailmaa venäläisistä. Venäjä sen sijaan on puhdistamassa maailmaa ukrainalaisista (samoin kuin Kiina maailmaa uiguureista) ja sumuttaa surutta minkä kerkeää että tilanne näyttäisi joltain muulta.
Huolettaa kyllä tämä Kiina jos se nyt alkaa aseistamaan Venäjää.
Kiinan näkökulmasta Venäjän aseistaminen on raadollisen järkevää. Länsi ei voi talousromahduksen pelossa vastata pakotteilla. Lisäksi Kiinalla on halua tehdä Venäjästä mukava vasallivaltio, josta saa halpaan hintaan raaka-aineita. Imagohitti heikolta länneltä, jota johtaa amerikkalainen vanhus, pelkuri saksalainen sekä Putinin kaveri Macron on pieni hinta siitä tosiasiasta, että Venäjältä saa raaka-aineita pilkkahintaan.
Tämä tarkoittaisi mannerlaattojen liikkeitä myös pörsseissä. Länsi vastaisi ilman muuta pakotteilla, mikä luonnollisesti johtaisi ongelmiin kaikille osapuolille. En kuitenkaan usko Kiinan aseelliseen tukeen, sillä lännen kaupan romahdus iskisi Kiinan sisäiseen vakauteen hyvin nopeasti. Kiina on hyvin samanlainen autokratia kuin Venäjäkin – sen suurin uhka on sisäinen uhka.
Mitä Venäjään tulee… osui tällainen silmiin hetki sitten.
Hieman yllättävää, että Putinin valheita vastaan otetaan näin näkyvästi kantaa. En herättele turhia toiveita, mutta kapinamieliala kytee selvästi venäläisissä. Samarastakin on lähetetty tuhansittain miehiä kuolemaan täysin turhaan sotaan – varmasti harmittaa.
Tämä ei minusta ole niin yksinkertaista. Kiinahan olisi voinut toimia näin jo kauan sitten, mutta ei ole toiminut.
Lienee totta, että Kiinan intressissä on konfliktin pitkittyminen, koska se mahdollistaa Venäjän ”vasallivaltioistamisen” ja lisää jakautuneisuutta lännessä. Mutta:
- Kiinan asettuminen näkyvästi Venäjän puolelle lisäisi EU:n pyrkimyksiä irroittautua Kiina-riippuvuudesta (toistaiseksi näitä toimia on tehnyt lähinnä USA)
- Lisäksi Kiinan vastustus on Yhdysvalloissa puoluerajat ylittävä teema, ja jos Kiina on Venäjän puolella, se todennäköisesti lisäisi amerikkalaisten intoa harata vastaan ja tukea Ukrainaa entistä vahvemmin.
- Kiina ei myöskään halunne auttaa Venäjää liikaa - jos Kiinan apu johtaisi Ukrainan kukistumiseen, seuraava etappi Neuvostoliiton palautusprojektissa olisivat Keski-Aasian tasavallat, joiden valuminen Venäjän vallan alle ei ole Kiinan intresseissä.
Jos Kiina näistä riskeistä huolimatta lähtee aseellisesti auttamaan Venäjää, se on huolestuttavaa. Se kielii siitä, että Kiinan pragmaattisille länsisuhteilleen antama arvostus on merkittävästi laskenut.
Viimeistään nyt länsimaisen pitäisi lopullisesti herätä ja pistää asetuotantoon vauhtia - jos kukaan ei tämän jälkeen 2020-luvulla enää hulinoi ja kasvanutta tuotantoa ei lopulta tarvita kuin varastojen täyttöön, ketään ei varmaan liiemmälti harmita? Skenaario, jossa aseita tarvittaisiin mutta niitä ei ole on aika paljon epämiellyttävämpi.
Kiinalla on paljon enemmän menetettävää kuin Lännellä jos talouspakotekisaan lähdetään. Kiina on maailman suurin maataloustuotteiden ja öljyn tuoja. Nämä resurssit liikkuvat meriä pitkin ja esimerkiksi öljy kahden strategisesti merkittävän ja kapean salmen kautta (hormuz + malacca).
Kiinalta puuttuu blue water laivasto jolla he pystyisivät turvaamaan öljyn ja maataloustuotteiden tuonnin. Pahimmassa tapauksessa kun rattaat pysähtyvät tullaan Kiinassa kokemaan kymmenien ellei satojen miljoonien ihmisten nälänhätä. Lännellä ei ole näiden perustason resurssien kanssa ongelmaa.
Kuten tiedossa oli niin ei Suomi voi vielä Natoon kuulumattomana paljon antaa. Käsittääkseni nuo raivausvaunut ei sovellu hyvin Suomen metsäiseen maastoon.
Pääasia että symbolisesti ollaan mukana ja annetaan mitä voidaan, huomioiden se että olemme myös ns. etulinjassa vaikka juuri nyt Venäjä ei tämän suunnan rajan suhteen ole tehnyt mitään typeryyksiä.
Tottahan toki. Mielestäni Suomi on toiminut hyvinkin järkevästi ensinnäkin pitämällä kiinni puolustuskyvystään. Toiseksi kokoamalla apupaketit siten etteivät ne vaaranna omaa puolustuskykyä ja kolmanneksi jättämällä sisällön kertomatta tarkasti. Ensimmäinen ja toinen erä sekä nyt tämä raivausvaunut ovat poikkeuksia sisällöstä kertomisessa.
Kyllä Ukrainassa on merkittäviä luonnonvaroja ja onhan se vilja-aitta.
Ukrainan aluevesillä on myös isot, pääosin vielä hyödyntämättömät öljy- ja kaasuvarat. Laivastotukikohdan lisäksi Krimi lähti juuri tästä syystä. Siinä meni myös 80% todennetuista öljy- ja kaasuvaroista mitä Ukrainalla oli. Venäjälle kelpaisi ne loputkin mitkä ovat mustanmeren pohjoisosissa.
Tässä 2019 juttu aiheesta:
Öljyn ja kaasun vuoksi sotiminen ei ole Jenkkien yksinoikeus, kyllä tämä invaasio on pohjimmiltaan luonnonvarojen ryöstöretki.
Ei nuo kolme panssaria symbolista apua ole vaan vastaus Ukrainan spesifiin pyyntöön, siellä on valtavat miinakentät ja Ukrainan panssarit eivät yksinkertaisesti pysty etenemään ilman noita raivaajia, eli ne on elintärkeitä.
Mitä Kiinaan tulee, niin Venäjä on tätä menoa häviämässä sodan kun Ukraina saa yhä uusia asejärjestelmiä, voi olla että Kiinassa ei haluta Venäjän romahtavan ja ajautuvan sisäiseen kaaokseen. USA voisi rauhassa valmistautua Taiwanin sotaan jos Venäjän asevoimat on lyöty
Kyllä juuri luonnonvarat ovat useimpien sotien syy ja tavoite. Niiden hyödyntämiseen ei tarvita rajojen siirtämistä, vaan vasallivaltio uskollisella diktaattorilla tyyliin valkovenäjän likasanko. Vasallivaltio on vielä hyödyllinen kun lait ja politiikka voidaan säädellä erikseen omasta maasta.
Britannian apulaispuolustusministeri on valoittanut omia ja Britannian ajatuksia Ylelle. Hän mm. kommentoi jutussa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, mutta tässä jutussa oli paljon muutakin asiaa, niin laitoin linkin tähän ketjuun. 
Euroopan pohjoispuolella sijaitsevalle Britannialle sotilasliiton vahvistuminen juuri pohjoisessa on hänen mukaansa erittäin merkittävää. Heappey näkee Suomella ja Ruotsilla tulevaisuudessa keskeisen roolin Naton pohjoisen alueen puolustussuunitelmassa.
– Meidän painopisteemme on pohjoisessa, ja niinpä kahden olutta juovan pohjoiseurooppalaisen valtion liittyminen Natoon on erittäin tervetullutta, Heappey sanoo Ylelle videohaastattelussa.
Alla on jutun alaotiskot:
- Britannia panttaa lupausta hävittäjistä
- Aseavun tavoitteena parantaa Ukrainan neuvotteluasemaa
“For two months now, the Russian groups operating in our country have been living in a mode of maximum ammunition saving. More or less normally, ammunition is now being used exclusively in Bakhmut and the Liman sector. They tried to storm Vuhledar several times and will continue to try, so we could add this location. In all other areas, ammunition is being saved.”
“They produce much less than they use.”
“In total, they sometimes produce 20 or 22 Kalibr missiles per month. These are the ones that are launched from the sea. About 15, sometimes up to 20, are X-101 missiles. That is why the number of missiles in each salvo is decreasing. The intensity of the shelling is decreasing. Initially, massive rocket attacks were on Mondays, then once every eight days, and now once every ten days, two weeks. They are reducing the number of missiles and increasing the time interval.”
“There is no capacity, it’s a bubble. If you have not done anything for 30 years, you cannot do what you want in one day, during the war and sanctions.”
Haastattelussa otetaan esiin varsin mahdollinen skenaario, että sota ei pääty vaikka vuoden 1991 rajat saavutetaan, tällöin Ukraina tarvitsee 40-100km puskurivyöhykkeet ja eläisi samaan tapaan kuin Israel, pysyvässä sotatilassa.
Onkohan tämä ollut jo täällä…mutta anyway hauska transponderikoodi
Financial Timesin artikkelissa on kerätty anekdootteja siitä, miten päätös invaasiosta Ukrainaan tehtiin hyvin pienen piirin kesken. Jutun perusteella käy myös ilmi, että päätös oli huomattavan epäsuosittu ja kauppasuhteensa menettäneet oligarkit olivat järkyttyneitä invaasiosta. Toki tässä tapauksessa järkytys liittyi oman aseman menetykseen, eikä niinkään ukranalaisten tai rintamalle joutuvien tavallisten venäläisten kohtaloon, joilla tuskin on paljon painoarvoa.
“After spending months building up a more than 100,000-strong invasion force on the border with Ukraine, Vladimir Putin had given the go-ahead to invade. The decision caught Lavrov completely by surprise. Just days earlier, the Russian president had polled his security council for their opinions on recognising two separatist statelets in the Donbas, an industrial border region in Ukraine, at an excruciatingly awkward televised session — but had left them none the wiser about his true intentions.”
“Stunned, the oligarch asked Lavrov how Putin could have planned such an enormous invasion in such a tiny circle — so much so that most of the senior officials at the Kremlin, Russia’s economic cabinet and its business elite had not believed it was even possible.”
“‘He has three advisers,’ Lavrov replied, according to the oligarch. ‘Ivan the Terrible. Peter the Great. And Catherine the Great.’”
Päivätappioissa huomio kiinnittyy isoihin psv-määriin.
En tunne yhdistystä tarkemmin, kaikki lahjoitukset omalla harkinnalla ja vastuulla:
“Sota on nyt kiinni länsimaiden avusta. Ukrainalla ei itsellään ole sotateollisuutta vaadittavassa mittakaavassa. Leopardeilla ja panssarivaunuilla tulee olemaan tosi iso merkitys. Kaikki vapaaehtoiset Ukrainassa ovat olleet jalkaväkeä. Suomen maastossa se suoriutuisi vahvasti, mutta Ukrainan olosuhteissa jalkaväellä jää orpo olo, koska hyviä etenemisreittejä ei ole. Jos on, niin ne ovat vihollisenkin tiedossa.”