Ilmatorjuntaopettaja ja kapteeni Vilho Rantanen kertoo pohdintojaan alla olevassa mielenkiintoisessa tviittiketjussa mm. siitä, miten se vaikuttaa, kun Venäjä on epäonnistunut Ukrainan ilmapuolustuksen lamaannuttamisessa.
Tässä jutussa puhutaan siitä, KUN Venäjä joutuu lähtemään Hersonin alueelta. Ei maksumuuria.
“”Venäjän vetäytyminen Hersonista olisi symbolisesti merkittävää”, Lidén sanoo. ”Enkä puhu enää siitä, ’jos Venäjä vetäytyy Hersonista’, vaan siitä, ’kun Venäjä vetäytyy Hersonista’."”
“”Uskon, että Venäjä voisi olla valmis neuvottelemaan jollain tasolla muista neljästä pakkoliittämästään alueesta, mutta se haluaa osoittaa Krimin todella kuuluvan itselleen”, Lidén sanoo.”
Mick Ryanin arviota, mitä Venäjän ilmoittama vetäytyminen tarkoittaa. Hänellä on useita erittäin hyviä pointteja, mutta kaikki kiteytyy tähän: Onko Venäjän joukoissa tarpeeksi kuria ja taitoa suorittaa vetäytyminen järjestelmällisesti siten, ettei se muutu pakokauhuksi? Venäjän joukot eivät ole loistaneet kurillaan tai ammattitaidollaan. Kun naapuriyksiköt vierestä vetäytyvät ja Ukraina painaa päälle, onko etulinjaan jätetyn yksikön sotilailla tai komentajilla tarpeeksi rohkeutta jäädä sinne pidättelemään vihollista ja luottaa siihen, että oma puoli tukee ja antaa heillekin mahdollisuuden vetäytyä ihan kohta?
Vastaavasti tämä avaa Ukrainalle arvokkaita mahdollisuuksia:
Löytääkö Ukraina etulinjaan jätetyt aukot ja saako tehtyä läpimurtoja?
Jättääkö Venäjä uudet mobilisoidut joukot uhriksi etulinjaan, kun vanhat joukot vetäytyvät?
Voiko Ukraina häiritä vetäytymistä (joen yli) niin pahasti, että vetäytyvät joukot panikoivat?
Jos paniikki tapahtuu, jääkö joen länsirannalle koskematonta kalustoa sotasaaliiksi?
Vetäytymisen aikana on kaikkein tärkeintä luottamus johtoa kohtaan. Onneksi Venäjä osaa ainakin sen.
Tässä on melkoisen pitkä essee Helsingin Sanomista, joka käsittelee pitkälti historiaa ja sijoittuu Pultavaan. Esseessä ei ole juuri mitään uutta kerrottavaa nykyisestä sodasta, mutta sisältää historiaa, mikä ehkä auttaa nykyisyyden ymmärtämisessä. Putinin kannattaisi ehkä lukea tämä juttu. Ei maksumuuria.
Ruotsi kärsi Pultavassa kirvelevän tappion eikä enää ollut Itämeren suurvalta. Suomikin kärsi, valtakunnan laiminlyöty osa, ja kärsi vielä mittaamattoman paljon enemmän kuin Ruotsin ydinalueet.
Mutta Ruotsi ja Suomi ovat jo kauan sitten oppineet hylkäämään sen johtoajatuksen, että sotiminen olisi jotain tavoiteltavaa. Ruotsi ja Suomi ovat menestyjiä rauhassa, historian onnistuneimpiin kuuluvia valtioita.
Venäjä on usein osannut voittaa sotia. Siitä on kuitenkin iloa vain rajallisesti, jos ei osaa voittaa rauhaa. Venäjä ei ole koskaan voittanut rauhaa.
Edelleen hyvin vähän todistusaineistoa Ukrainan etenemisestä, mutta ilmeisesti tilanne on muuttumassa Hersonin alueella.
Netissä Venäjän arvellaan jatkavan vetäytymistä Hersonista. Mistään massiivisista taisteluista ei ole tietoa.
“Miehitettyjen alueiden uudelleenintegroinnista” vastaava ministeri Iryna Vereshchuk lähetti jokin aikaa sitten TG:ssa viestin: “Hersonin alue! Lisää tulossa. Odottakaa.”
Eiköhän kohta kuulla, että Dnepr-joen länsiranta on kokonaan Ukrainan hallussa.
Tästä voisi löytyä kirjaimellisesti kaukaa haettu yhteys Turkin vastustukseen Ruotsin NATO-hakemukseen liittyen.
Hävittyään Pultavassa Kaarle XII jatkoi matkaansa Turkkiin sulttaani Ahmed III suojiin. Kuningas vietti esikuntineen sulttaanin suojeluksessa 5 vuotta ja suostutteli samalla Turkkia liittymään sotaan, siinä myös onnistuen.
Kun kuningas lähti lopulta kotimatkalle (kotiarestin ja Turkkilaisten kanssa otetun yhteenoton jälkeen), mukaan lähti saattamaan sulttaanin velanperijät. 5 vuotta ylläpitoa kuninkaalle ja n. 1000 ihmiselle ei ollut nimittäin ilmaista.
Kaarle/Ruotsi eivät saaneet maksettua velkojaan kuninkaan elinaikana. Jäiköhän tästä jotain hampaankoloon? No, ehkä liian kaukaa haettua…
Tämä meni hieman sivuraiteille. Itse aiheesta, Khersonin suunnalta lisää huhuja…
The Ukrainian General Staff reported that Russian forces have completely abandoned their positions in Charivne and Chkalove (both approximately 33km northwest of Nova Kakhovka), and Russian officers and medics have reportedly evacuated from Beryslav.
Tovereiden track recordia kun katsoo tämänkin sodan alkamisesta (jos tuo sanominen on oikeasti sanottu), niin tämä voi olla hieman pahaenteistä. Noooh katsellaan
“dirty nuclear bomb”, mitähän tällä käytännössä voitaisiin tarkoittaa… Jokainen ydinasehan on aina jossain määrin likainen pommi, mutta on paljon vaihtelua, toiset ovat likaisempia kuin toiset ja tätä laskeumaefektiä voidaan monin tavoin tehostaa kuten matalilla räjäytyksillä ja uraanikuorella, jos säteilyvaikutus on nimenomaisesti tavoitteena.
Itse kun ajattelin, että Venäjä voisi haluta tehdä EMP vaikutuksen aikaansaamiseksi hyvin korkeita räjäytyksiä, koska Ukrainan teknologiasta on heille riesaa eikä heillä itsellään sitä lajia ole enää jäljellä, tai räjäytyksiä perinteisillä koepaikoilla kaukana Ukrainasta, jopa Ukrainan läheisyydessä, tai ihan maksimissaan Mustalla merellä, johon olen suhtautunut skeptisesti. Nyt siis olisi kuitenkin puhe jostain ihan muusta.
Toivotaan, että kyse on pelkästä suunpieksennästä ja valehtelusta. Sitä lajia Venäjällä riittää niin paljon, että käsityskyvyn rajat ovat jo ylittyneet.
Likainen pommi on tavanomainen pommi, jonka kylkeen on laitettu paljon ydinmateriaalia, joka räjähdyksen seurauksena luo säteilevän ja laajalle levittyvän pilven, joka levittää säteileviä partikkeleita tuulen mukana. tarkoituksena saastuttaa suuria alueita, luoda pakoilaisaaltoja, epävakauttaa yhteiskuntaa ja terrorisoida väestöä ja kohdemaan hallintoa. Eli kyseessä ei ole ydinräjähdys, mutta välittömän räjähdysalueen ulkopuolella vaikutukset olisivat samankaltaisia, joskin heikompia. Huomattavasti helpompi valmistaa ja ei tarvitse puhtaaksi jalostettua uraania, vaan kylkiäisinä voidaan käyttää esim. tavan ydinvoimalasta saatavia käytettyjä polttoainesauvoja, jotka eivät itsessään voi toimia ydinräjähteenä, mutta varmasti luovat oivan likaisen pommin. On sinänsä pieni ihme, että terroristit eivät ole tällaista materiaalia saaneet haltuunsa ja räjäyttäneet sellaisia vielä tähän mennessä. Venäjällä ei ole ongelmaa valmistaa sellaista pommia, luultavasti hyvinkin nopeasti.
Tässä on Aamulehden lyhyt juttu, joka ei ole maksumuurin takana. Uutinen kertoo siitä, miten iranilaisia taistelulennokkikouluttajia on nähty Valko-Venäjällä.
Lehti kertoo, että valkovenäläisten partisaanien mukaan koulutusjoukot olisivat koordinoineet Shahed-136 lennokeilla tehtyjä iskuja infrastruktuuriin Kiovan alueelle.
Kaksi vaihtoehtoa (ainakin). Venäjä valmistelee jonkinlaista eskalaatiota, ja pohjustaa sitä toimensa muka oikeuttavalla tarinalla likaisesta jostakin. Tai, Venäjä tietää, että lännessä toimitaan siinä mielessä rationaalisesti, että mitä Venäjä sanoo, pannaan lännessä merkille. Venäjällä puheella, tai uutisilla ei ole tällaista taikavaikutusta. Puhua voi mitä tahansa, ja mikä parasta, jos se pannaan merkille. En aivan heti muista tähän sotaan liittyvää ainottakaan Venäjän ilmoitusta, joka olisi tarkoittanut sitä, mitä sillä meinattiin. Jossain vaiheessa puhe Venäjällä menettää lopunkin merkityksestään, ja päädytään siihen, että puhe, tai sen puute voi tarkoittaa aivan mitä tahansa, mukaan lukien, että ei mitään. Vastassa on unta suurvalta-asemastaan nähnyt irrationaalinen vihollinen, jolla ei toivottavasti ole kohta enää muuta asetta, kuin sumu ympärillään. Haittaa näkyvyyttä, mutta ketä kiinnostaa.
Karua luettavaa. Syyskuun loppupuolella tehdyn laajan kyselytutkimuksen mukaan 72 prosenttia venäläisistä kannattaa maansa sotatoimia Ukrainassa. 44 prosenttia kannattaa sotaa ”ehdottomasti”.
“Ennen sotaa noin 60 prosenttia venäläisistä hyväksyi presidentti Vladimir Putinin toiminnan, nyt hyväksyntä on 80 prosentin tasolla. Vertailun vuoksi: Yhdysvaltojen äänestäjistä vain 42,5 prosenttia hyväksyy presidentti Joe Bidenin toiminnan.”
Olisin toivonut, että edes Putlerin kannatus olisi laskussa näin pahasti perseelleen menneen sodan takia. Ei voi kuin ihmetellä mistä tuo luottamus kumpuaa.
Kyllä tämmöisiä lukiessa ainakin itseltäni säälin rippeet kaikkoaa Venäjän kansaa kohtaan. Armottamampia pakoitteita vain kehiin.
Venäjä voisi saastuttaa radioaktiivisesti esim. Hersonin kaupungin, jotta siitä tulisi hyödytön autiokaupunki. Uhkapelissa laskettaisiin sen varaan, että USA ei reagoisi suoraan sotiaallisesti tähän. Ei olisi mitään näyttävää kirkasta tulipalloa, olisi vain uutisia, että säteilytasot ovat nousseet rajusti ja hiukkaset ovat matkalla jonnekin.
Toki puhe radioaktiivisesta pommista voi olla harhautus, jolla peitetään tulevaa padon räjäytystä, länsi voisi “huokaista helpotuksesta”, kun säteilypommin sijaan pato tuhottiin ja reagointi olisi tätä myöten vaisumpi.
Ensinnäkin, Venäjän kansasta se sotaa ei-kannattava osa on saatu karkotettua aika tehokkaasti pois maasta. Tällöin ei ole väliä kuinka luotettava taho tutkii, kun ei niitä mielipiteitä ulkomailta asti kuitenkaan kysellä.
Toiseksi, ne jotka ovat jääneet, uskovat aika suoraan valtion median väitteet, eikä sota… ei kun erikoisoperaatio, ole näiden perusteella edelleenkään menossa “perseelleen”. Tai vaikkeivät täysin usko sitä tuubaa, niin ainakin sujuvasti toistavat sitä kaikille ympärille oleville kyselijöille. Sotahan vaikuttaa samalla myös kyselijöiden luotettavuuteen, kun totta uskalletaan puhua koko ajan vähemmän ja vähemmän.
