Artikkelissa mainittu vallan siirtymisen vaikeus on ollut kautta historian autoritääristen yhteiskuntien ongelma ja käytännössä se syy, miksi demokratiaan on lännessä vähitellen siirrytty. Vallan vaihtoon liittyvät vaikeudet ovat olleet usein myös syy autoritääristen järjestelmien kaatumiselle kun esimerkiksi jonkun kuninkaan tomppeli poika on päässyt valtaan. Vallanvaihtumiseen liittyvät ongelmathan periaatteessa ovat myös nyky-Venäjän tilanteen taustalla.
Vuoden 1917 vallankumous on tuntunut kuitenkin rikkoneen koko valtion lopullisesti. Eihän tuo itänaapuri koskaan ole ihan normaali ollut, mutta tsaarin kaaduttua maassa on ollut jatkuva valtatyhjiö ja kaaos. Mielestäni Venäjää pitäisi kehittää ja rakentaa sen historian sekä sen tilanteen pohjalta, mikä siellä nyt vallitsee, ja tästä syystä puhtaasta, länsimaisesta demokratiasta haaveilu on aika etäinen ajatus. Toki syntyihän se lopulta Ranskaankin “tyhjästä” kun ensin oli 100v riehuttu. Siellä kaatui ensin kuningas, sitten oltiin hetken aikaa tasavalta ja sitten keisarikunta. Napoleon I:n jälkeen mentiin ~40v erinäisinä kuningaskuntina kunnes lopulta toinen tasavalta muodostui. Se kuitenkin kaatui pian kun presidentiksi äänestetty Napoleonin veljenpoika teki vallankaappauksen ja Ranska oli taas keisarikunta. Vasta kun Napoleon II jäi sotavangiksi, saatiin maahan perustettua pysyvä tasavalta v. 1870. (Sekin tosin sitten kukistui kun natsit valtasivat Ranskan.)
Erona Venäjään on se, että Ranskassa kansa halusi muutosta koko tämän epävakaudenkin ajan. Napoleon II:n aikana esimerkiksi Marxilainen liikehdintä kyti koko ajan pinnan alla ja keisari kyykytti kansaa koska tämmöiset pellet eivät ole koskaan halunneet luopua vallastaan. Venäjällä tällaista kansalaisten halua muutokselle ei sen sijaan tunnu olevan tai ei ainakaan ole ollut sitten 1900-luvun alun. Lisäksi ongelmana Venäjällä on se, että siellä ei mitään tasavaltaa ole käytännössä koskaan ollutkaan, sillä Neuvostoliiton parlamentti / neuvosto oli alkuperäisistä ihanteistaan huolimatta käytännössä täysin puolueen kontrollissa eikä palvellut kansaa. Gorbatsov tosin yritti ajaa jonkinlaisia reformeja, että virkaa tekevät valittaisiin oikeasti alhaalta ylöspäin (eikä ylhäältä sanellen), mutta tilanne paskaloitui parissa vuodessa. Tältä pohjalta maahan tosin syntyi Duuma, että ehkä tätä Neuvostoliiton jälkeistä aikaa voisi jossain määrin rinnastaa Ranskan ensimmäisen tasavallan aikaan.
Siinä käytännössä koko demokratian historia Venäjällä, se on aika lyhyen puoleinen. Venäjällä on jälleen puikoissa yksinvaltias, eikä kukaan varmuudella tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Yksi asia kuitenkin on varmaa. Nimittäin se, että kun valta keskittyy niin sen siirtymiseen liittyy aina levottomuuksia ja ongelmia. Länsimainen, demokratiaan tottunut ihminen, joka on kasvanut omassa rauhaisassa kuplassaan, tuntuu jo unohtaneen tämän. Tuntuu myös unohtuneen, että yksinvaltiaat ovat lähes aina halunneet lisätä omaa valtaansa eikä heille riitä mikään.
Puhdasta demokratiaa Venäjälle tuskin tältä pohjalta ihan hetkeen tulee. En tiedä pitäisikö Venäjälle koittaa rakentaa jotain Britannian kaltaista järjestelmää, jossa on edelleen ikoninen kuningassuku, mutta valtion asioista kuitenkin päätetään demokraattisesti. Voisi olla fiksu veto länneltä ehdottaa, että jeesataan teitä sovittamaan moderni demokratia ja tsaarius yhteen, kunhan lopetatte maailmalla perseilyn ja saadaan valtiossa vellova 100 vuotinen kaaos loppumaan. Saisivat venäläiset elää oman kulttuurinsa renessanssia vahvaa (mutta vallatonta) johtajaansa palvoen ja samalla opetella globaalin maailman tavoille. Tämäkin tosin aika haihattelua kun tsaareja ei ole ollut sataan vuoteen. Putin varmastikin kyllä suostuisi tsaariksi, mutta ongelma on siinä että hän ei halua jakaa valtaa. Jos haluaisi, olisi Jeltsinin jälkeen jatkettu Duuman vahvistamista ja valtion reformointia. Sen sijaan jokainen miehen liike on tehty sillä periaatteella, että se tehdään, mikä vahvistaa hänen omaa asemaansa.
Rehellisesti sanottuna kenellekään ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä, että Putin alkaa sotimaan kun kotimaassa on valta omissa hyppysissä. Jälkiviisaus on toki helppoa, mutta kyllä asioiden kehitystä pystyy hahmottelemaan jos vain kiinnittää huomiota siihen mistä on tultu ja missä ollaan.
PS. Lännessäkin demokratisoituminen on vielä käynnissä. Valtioissa ei ole enää yksinvaltiaita, mutta valitettavan moni yritys pyörii yksittäisten / harvojen herrojen pillin tahtiin (etenkin jenkeissä; caset Musk & Bezos). Yrityskulttuuri kun saataisiin korjattua, niin lännessä olisi asiat aika helkutin hyvin.