Erityisen kalliiksi se kävisi ukrainalaisille mutta jos ukrainalaiset ovat siihen valmiita niin siihen pitäisi välineet antaa. Ja ei ole täysin selvää että pakottaminen rauhaan voimalla olisi huonompi vaihtoehto kun nykyinen hitaasti käytävä sota. Siinä kun motivaatio saattaa loppua. Toivotaan että se loppuu venäläisiltä ensin. Kiusaajan kun lyö katuun niin on hyvin myös mahdollista ettei se uudestaan yritä. Itseasiassa Putinin kasvojen menetys voisi olla ratkaisu tähän sotaan koska venäläisethän ei välttämättä sellaista johtajaa katso kauaa.
On totta että on helppo vaatia kaikennäköistä täältä kotisohvalta. Sen takia en vaadikkaan vaan toivon ja kannustan ja antaisin nopeampaan voittoon ja venäjän täydelliseen lyömiseen avaimet jos pystyisin. Lännellä on varmasti eri tavoitteet maista riippuen eikä me niitä tiedetä kukaan. Tietysti toivottavaa on että venäjä tuosta muuttuisi jotenkin parempaan suuntaan mutta tähän ei kovin suurta todennäköisyyttä anna.
Isovanhempamme kävivät sotaa venäläisiä vastaan ja osa ei tosiaan elämänsä aikana antanut anteeksi venäläisille. Itse olin aikoinaan eri mieltä mutta nykyään ymmärrän asenteen hyvin. Toivon että tämä tunne ei ole ikuinen mutta pahalta näyttää tässä vaiheessa.
Nyt kun täällä on rauhansopimuksesta puhuttu, niin kertokaa rauhasta höpöttävät henkilöt vastauksen seuraaviin kysymyksiin:
Miten Ukraina ja Venäjä takaavat noudattavansa sopimusta? Miten varmistetaan, että rauha säilyy alueella? Muodostetaanko demilitarisoitu vyöhyke? Kuka valvoo sitä? Miten kumpikin osapuoli ja kansainvälinen yhteisö voi luottaa siihen, että valvoja on neutraali? Miten muuten varmistetaan sopimusteitse se, että rauha myös säilyy alueella?
Yllä olevaan kytkeytyy myös Ukrainan länsi-integraatio: miten Venäjä voisi hyväksyä Ukrainan siirtymisen länteen, jos se kerta on ollut yksi hyökkäyksen syistä? Miten syvän integraation Venäjä on sopimuksessa valmis hyväksymään?
Ukraina voidaan lännen ja erityisesti USAn toimesta todennäköisesti helposti pakottaa rauhaan. Näin tullaan myös hyvin todennäköisesti tekemään, jos Trump valitaan presidentiksi. Tästä seuraa myös muutama kysymys:
Minkä arvoinen USAn antama turvatakuu on tämän jälkeen? Jos ihmettelet tätä kysymystä, tutustu Budapestin sopimukseen 1990 -luvulta.
Jos ja kun USAn antama turvatakuu todetaan tyhjäksi, miten estetään ydinaseiden leviäminen uusiin valtioihin? Tällä hetkellähän Venäjä on erinomaisesti blokannut lännen isoimman tuen uhkaamalla ydinaseiden käytöllä. Vaikka iso osa tästä on osottautunut bluffiksi, on se kuitenkin lännessä vaikuttanut suuresti poliitikkojen toimintaan. Jos olisin MBS, Taiwanin/Vietnamin/Indonesian/Australian/Etelä-Korean/Japanin/Puolan yms. johtaja, ottaisin tästä konfliktista opiksi sen, että USAn turvatakuut ovat arvottomia, kun vastassa on ydinasevalta. Ydinaseet ovat sen sijaan osoittautuneet strategisen voimansa. Taktisesti ne ovat edelleen hyödyttömiä.
Jos sitten USAn turvatakuut ja niiden ympärille rakennettu liittolaiskudelma alkaa murtua, niin mitä käy dollarihegemonialle ja sitä myöten jenkkikansalaisten elintasolle? Eli onko USAlla varaa olla jatkamatta tukemista?
Kannattaa muistaa, että aiemmin suuri syy, minkä takia jenkit taistelivat Vietnamissa ja menettivät kymmeniä tuhansia sotilaita kaatuneina sekä vielä suuremman määrän mieleltään ja/tai ruumiillisesti haavoittuneina, oli se, että he halusivat osoittaa yhdysvaltalaisten turvatakuiden arvon liittolaisilleen. Näitähän esim. De Gaulle kyseenalaisti. Hyvät ovat kaiut nykyhetkeen.
Yllä oleva tajunnanvirta osoittaa ainakin mielestäni sen, että rauha on tällä hetkellä todella vaikea kysymys. Itse pidän kaikkein todennäköisimpänä sitä, että aktiiviset sotatoimet jatkuvat vielä vuodesta kahteen tai kolmeen, jonka jälkeen tulee aselepo. Varsinaisen rauhansopimuksen tiellä on niin isoja kysymyksiä, että näiden ratkaiseminen on vaikeata varsinkin siksi, koska lännen ja Venäjän yhteydet ovat heikentyneet huomattavasti ihan muutamassa vuodessa.
Maailmalla puhutaan mahdollisesti syksyllä tapahtuvasta rauhan neuvottelusta.
Kokous on kaukana vielä rauhansopimukseta.
Tuskimpa vähään aikaan kuullaan onnistuneesta rauhan neuvottelusta.
Olisiko Venäjän aika olla se katuun lyöty bully, joka on mittavan historiansa aikana ollut se kuka lyö jatkuvasti pienempiään? En usko, että Venäjästä saadaan toisenlaista Venäjää lähitulevaisuudessa, vaan se vaatisi kokonaan uuden sukupolven, uudet päättäjät ja uuden maailmankatsomuksen.
Olisihan se hieno nähdä, kun katsottaisiin yhdessä koko maapallo samaan suuntaan ja sovussa.
Hyvin lyhyt juttu, jota en kehtaa referoida, jos pääsee Venäjän “epäystävällisten maiden” -listalle, niin se on varmasti jonkinlainen “kunninaosoitus”. Ei maksumuuria.
Ensinnäkin kiitos mielenkiintoisista pointeista molemmin puolin. Mielestäni tämä on melko laadukasta keskustelua lopulta vastaan tulevasta aiheesta.
Tämä ei todellakaan ole aivan yksinkertainen asia. Jotenkin maallikkona tuntuu tuon eteläisen alueen menetys Ukrainalle melko mahdottomana ajatuksena. Mielikuvitustasavallat lienee keskusteltavissa, koska nehän on aivan totaalisesti tuhottuja ja taitaa asukkaitakin olla kovin vähän jäljellä (tässä viittaan siis jälleenrakennuksen kustannuksiin väestöltään kutistuvassa maassa - huom. tämä pätee sekä venäjään että Ukrainaan).
Ja sitten on Krimi. Krimin niemi nykyisen venäjän hallinnon käsissä tekee rauhasta käytännössä korkeintaan jonkinasteisen aselevon. Vähintään tulisi vaatia tuon alueen demilitarisointia, muuten hyvin vaikea nähdä kestävää ratkaisua.
Aika vaikea yhtälö ja uskoisin pakotteiden olevan osa neuvottelupaketia, eli mitä enemmän venäjä joustamatn, sitä enemmän tullaan pitämään eristyksissä. Eli venäjän talous ei tulisi kokemaan mitään nopeaa nousua ja näin hitaasta alkaisi hallinnon tuki mahdollisesti kadota.
Ja sitten on kaikki ne muut venäjän nykyisen hallinnon tekoset, jotka eivät ole osa tätä sotaa, mutta ovat kivenä kengässä. Tällä tarkoitan nettihakkerointia, murhat muissa maissa, Afrikka&Wagner jne. Voisin kuvitella että nämäkin ovat keskusteluissa pöydällä tai ainakin painavat vaakakupissa.
Lopulta päätökset monesti ovat jonkinlaisia kompromisseja ja täydellistä ratkaisua ei saada. Kysymys on enemmänkin onko mahdollinen rauha vain uuden konfliktin siemen? Ja jos syksyllä jokin rauha tulisi, uskon sen vain olevan tauko uudelleenryhmittymiselle ja varustautumiselle.
Onneksi ei tarvitse olla itse päättämässä näistä asioista. Aika ikäviä asioita vaakakupin molemmin puolin.
Ei oikein mikään alueluovutus ole järkevä tulevaisuutta ajatellen. Mikäli Venäjä saa mitään, niin se on sille peruste seuraavalle ryöstöretkelle, kunhan ovat saaneet armeijansa uudelleen rakennettua. Transnistria, Tsetsenia, Georgian ja Ukrainan alueita on miehitetty ja osittain julistettu Venäjään kuuluviksi. Jäisi vain nähtäväksi minne ja milloin Venäjä seuraavaksi hyökkäisi.
En ole mikään rauhanpuhuja tai muu sen enempää, mutta mutuilla tietty aina voi.
Venäjällä on selkeä tahto lopettaa sota tai ainakin jäädyttää konflikti näille sijoilleen. Siitä kielii miinoitukset, puolustuslinja sekä vain yksittäiset vastahyökkäykset syvyyteen. Lopputulemana Putin varmasti haluaisi samanlaisen tilan mitä oli vuonna 2014 jotta voisi aloittaa uudestaan sotavoimiensa kokoamisen ja konfliktin jatkamisen lopulliseen päämäärään eli Ukrainan valloitukseen. Ei Venäjällä koskaan asioita hoideta parissa vuodessa vaan maali on kauempana. Joskus jopa 20 vuoden päässä.
Mitä taas Ukraina ja länsivallat voivat tehdä. No, Natoon Ukraina tietysti voidaan ottaa. Tosin Venäjä voi pitää myllyä yllä ampumalla ohjuksia edelöeen syvyyteen jolloin aina voidaan miettiä voiko sotaa käyvä maa tulla jäseneksi. Päälle tietysti USA ja ensi vuoden pressanvaalit. Jos i nyt järisyttävää niin ainakin jännää on!
Tavaraa ja aseistusta Ukrainaan voidaan aina laittaa. Siellä se pääsee siihen oikeaan tarkoitukseensa eli vihollisen eli venäläisten tappamiseen. Tosin Venäjä on jo näyttänyt ettei mikään määrä ihmisuhreja omalta puolelta ole enempää kuin hyttysen paska maailmankaikkeudessa. Vain lopputulos merkitsee. Päälle liekitys mallista Venäjä vs. Länsi.
Kyllä. Länsi on kylmässä sodassa Venäjän kanssa ollut jo yli vuoden. Jälkikäteen sitten voi historijoitsijat tehdä päätelmät kuinka kylmä ajanjakso on ollut. Se tulee kyllä jatkumaan vaikka Putin vaihtaisi hiippakuntaa.
Putin itse tarvitsee kansaivälistä hoitoa ja osaamista henkiselle hyvinvoinnille.
Koko laaja Venäjän maa tarvitsee osaamista ja tekijöitä erillaisten murheitten korjaamiseen ja pysäyttämiseen. Myös Venäjän kansa tarvitsee kaikkea muuta kuin tälläistä päätöntä hyökkäyssotaa.
Mielestäni Venäjällä ei näytä olevan minkäänlaista tahtoa sodan lopettamiseen. Ei Kremlillä eikä keskimäärin kansalaisillakaan. Sota tarvitaan ihan sisäpoliittisistakin syistä. On se sitten tämä tai joku muu sota.Venäjä voisi haluta hengähdystauon eli konfliktin jäädyttämisen määräajaksi.
Tämä se jaksaa ihmisiä ihmetyttää, mutta kysyn että miksi sillä olisi?
Venäjän näkökulmasta nykyiset vallatut alueet on saatu haltuun, linnoitettua ja vastahyökkäyksen ensimmäinen vaihe torjuttua. Länsi on pehmeä ja epäyhtenäinen, pakotteet vuotavat, sotamateriaalia ei toimiteta tarpeeksi eikä edes valmisteta tarpeeksi ja kaikki kalusto mitä Ukraina saa on pois muilta sen tukijoilta. Esimerkiksi Viro ja Liettua ovat jakaneet varustustaan hyvinkin avokätisesti, jättäen puolustuksensa käytännössä puhtaasti Naton varaan. Suomella sentään ollut järki päässä, että omasta puollustuksesta ei ole tingitty. Sotateollisuutta pitäisi ylösajaa meillä ja Euroopassa helvetin kiireellä, mutta kaikki jumittaa. Pahinta on se, että päättäjät ja omistajat tyypilliseen länsimaiseen tapaan keskittyvät vain voitontekoon (esim. Valmet ja lukuisat muut tehtaat voisivat ryhtyä tuottamaan jotain sotavärkkiä, mutta “ei kannata” tai siinä on riskejä).
En ole aiemminkaan pitänyt länsiajattelua kovin pitkänäköisenä tai järkevänä, mutta nyt en usko likipitäen koko systeemiin. Keskiverto ihmistä olen aina pitänyt hieman tyhmänä ja vitsaillut että asiassa kuin asiassa pitää muistaa millainen keskiverto jantteri on ja sitten muistaa vielä että puolet on siitä typerämpia. Tämä sota on pakottanut havahtumaan siihen, että se keskiarvo kaveri on vielä paljon matalammalla tasolla kuin ajattelin. Onneksi sentään Suomessa menee kohtalaisesti (ei voi sanoa hyvin, koska täällä pitäisi pistää tehdasta suoltamaan Sisuja, putkiraivaimia ja murkuloita).
Kukaan ei tunnut tajuavan kuin puheissa, että Venäjän ei voi antaa voittaa. Teot kuitenkin puhuvat enemmän kuin sanat ja ne ovat täyttä paskaa. Paskanpuhujien henki haisee jos joutuu tämmöisen kanssa kasvokkain ja siksi kai todellisuutta vältetäänkin. Toki hienoa on, että koko Ukraina ei romahtanut, mutta Venäjä ei ole hävinnyt vielä yhtään mitään kuin muutaman perämetsien juoppolallin ja nyt viritellään uusia liikkeitä. Niinistö sanoi taannoin puheessaan, että kasakka ottaa sen mikä irti lähtee ja valitettavasti irti lähtee aika paljon. Katsotaan onko 2024 lopussa maayhteys Kaliningradiin palautettu. Täällä uhotaan että jos Naton rajoista joku yli tulee niin on helvetti irti, mutta omaan korvaan se kuulostaa samanlaiselta öyhötykseltä kuin Venäjän trollien ylimieliset kuvitelmat omasta paremmuudestaan. Etenkin kun huomioi että meillä on puheet yhtä ja teot toista. Jos sota tästä leviää, on fakta edelleen se että tuotanto ei pysy kulutuksen perässä ja niin kauan kunnes tuo saadaan korjattua on aina jotain vaarassa joutua voron kynsiin.
Ps. Venäjän trolliksi minua on kriittisestä sävystä huolimatta turha väittää, sillä olen koko ajan pyrkinyt herättämään ihmisiä todellisuuteen ja toimimaan ajoissa. Mua yksinkertaisesti vituttaa kun sen sijaan jengi pistää päivästä toiseen pään pensaaseen ja mitään ei tehdä kuin korkeintaan myöhässä. Vielä kun tuo Putler saa nukkehallitsija Trumpin valtaan ensi vuonna niin ai että <3 Tulee olemaan mukavat seuraavat neljä vuotta.
Aikalailla täydellisesti tiivistetty. Lisäisin itse vielä sen, että vaikka ns. rauhaa haluaisinkin niin ei sitä suoraan tarvitse sanoa. Se tekee sanojastaan heikon eikä Putin kuin Zelenskykään halua näyttää heikolta. Siksi on helpompaa esim. Putinin saada teoillaan vastapuoli pöytään ilman ehtoja. Keinoina nyt vaikka ensin yksittäiset ilmaiskut mitkä toimitavat erittäin psykologisesti, viljanvientisopimuksesta irrottautuminen.
Taustalla jotkut tahot keskustelevat rauhasta. Päälimmäisenä USA ja Venäjä. Lopputulema katsotaan sitten aikanaan ja jos vastahyökkäystä ja Ukrainan taistelutapaa katsoo niin ei hyvältä Ukrainan kannalta ainakaan nyt näytä.
Jos ei sitten ylläriä tule. Muualla kuin ihmisten puheissa.
Usa käytti 300 miljoonaa jokapäivä Afganistanissa 20 vuoden ajan. Ukrainaa on tuettu Usa toimesta noin 140 miljoonaa/päivä reilun 500 päivän ajan. Sotilaallinen tuki on ollut noin 2% armeija budjetista. Paljonkohan Suomi on satsannut?
Kotisohvilla ollaan hengessä mukana ja ostetaan kannatuslippis. Kotisohvilta ei siltä oltaisi valmiita antamaan edes 10% vuosituloista tukeen. Kotisohvilta ei oltaisi valmiita antamaan omia poikia juoksuhautaan. Sota on varmasti aika erinäköinen Ukrainalaisen silmin. Myös sen päättäminen on mielessä paljon enemmän kuin twitterin ääressä.
Niin mikä oli tässä pointti? Mun puolesta Eurooppa voi vaikka säätää erityisveron joka otetaan jokaiselta työssäkäyvältä Ukrainan hyväksi. Ukraina tässä verellä maksaa kalliisti joka tapauksessa ja he päättäköön kauanko puolustaa vai luovuttaa joitain alueitaan. Venäjä taas ansaitsee jokaisen tappion ja nöyryytyksen mikä tämän sodan takia tulee. Rintamalle lähdetään täältä siinä vaiheessa jos Venäjä nyt jostain syystä tänne Suomeen päin lähtisi vyörymään.
Moni suomalainen olisi myös valmis tältä seisomalta lähtemään “anekseeraajan torjuntaan” mukaan, mutta ei pääse, edes siihen reunalle hämääväksi aspektiksi, mutta kunniakkaaksi sellaiseksi…
Kenraaliluutnantti Ernst Linder otti 27.2.1940 komentoonsa koko Pohjois-Suomen puolustuksen. Hänelle alistettiin myös alueen suomalaiset joukot. Ruotsalaisten ansiosta Suomen sodanjohto saattoi siirtää Pohjois-Suomesta 5 pataljoonaa Kannakselle, jossa käytiin sodan ratkaisevia taisteluita…
…Ruotsalaisia vapaaehtoisia oli kaikkiaan 8 260 miestä…
(=kaikki sanoinkuvaamaton kunnia heille)
USA:n antaman tuen määrän arvo saattaa olla sitä luokkaa kuin 140miljoonaa euroa/päivä. (tämäkin on melko jätti summa).Mutta eivät ne anna 2.0. aseita, mutta hyvää tavaraa kuitenkin.
Suomi antaa sen minkä on kykenevä, meillä on oma raja mitä pitäisi olla valmis uskottavasti puolustamaan.
Kukaan ulkopuolinen valtio ei lähetä Ukrainaan omia joukkoja, hyvästä tahdosta sinne pääsee sotimaan, ei valtiot sitä kiellä.
Toivottavasti tuohut ei eskaloituisi.
