Näitä ulostuloja on helppoa lukea, sillä nämä ovat käytännössä peilikuva Venäjästä itsestään.
Venäjä on menettänyt menettänyt kosketuksen todellisuuteen ja tarvitsee aina vihollisen, koska se on menettänyt ”hegemonisen valtansa ”.”
27 tykkäystä
Niin Haavisto taitaa tosiaan olla sivari.
Mutta presidentin eli Puolustusvoimain ylipäällikön tehtävää on ennekin hoidettu ilman varusmiespalvelusta, eli Tarja Halonen…
Haavistolla on kyllä ollut paljon maanpuolustukseen sanottavaa pitkän kansanedustajauransa aikana, eli näkemystä on riittänyt.
12 tykkäystä
Nyt on melko erikoinen otsikko taas verkkouutisissa, kun tuo otsikon lainaus on näemmä Haaviston puheesta vuodelta 1992. En tuota aikaa nyt ensimmäisenä luonnehtisi sanoilla ”vielä taannoin”.
18 tykkäystä
Eiköhän putin tarkoita Natoa ja sen laajentumista eikä Ukrainaa, joka on taas yksi pelinappula suurvaltojen välisissä kahinoissa.
Tuolla on jonkinmoista pohdintaa aiheesta:
No kun nimenomaan en kirjoita, tämä on ihan Suomen ulkopolitiikan perusasioita. Ulkopolitiikassa puhutaan pitkistä linjoista, eli maiden kansainvälisiä suhteita hoidetaan vuosikymmeniä tiettyjen periaatteiden mukaan, eikä näistä periaatteista niin vain poiketa. Suomen ulkopolitiikan ja idänsuhteiden pitkän linjan on katsottu alkaneen J.K. Paasikiven määrittelemänä ja sittemmin se kehittyi Paasikivi-Kekkonen-linjaksi, joka kesti aina viime vuosiin saakka ja käytännöllisesti katsoen päättyi vasta Ukrainan sodan ja Nato-jäsenyyden myötä.
Lisää aiheesta:
10 tykkäystä
Mitenkä sitten ne suomen tilaamat neljä 120 metristä korvettia, meneekö hintalappu 1.3mrd täysin hukkaan. Upotetaanko ne heti kriisin ensi minuuteilla koska meillä ei ole lentotukialusta, tule kalliita muistomerkkejä Suomenlahden pohjaan. Onhan niissä ohjustentorjuntajärjestelmä joka tehoa vain nopeiden ohjusten torjuntaan, mutta ei hitaan dronen torjuntajärjestelmää lainkaan, eli satasen drone upottaa ne.
1 tykkäys
Laivue 2020:ssa on Saabin 4A ja 1X tutkat, jotka kyllä yhdessä havaitsevat lennokit/droonit. Lisäksi on päätykki keulassa ja 2 kpl Saabin Trackfire konekiväärejä. Oletan että asejärjestelmiin voi tulla vielä hienosäätöä Ukrainan sodan opetusten myötä.
Niin ei ole “comparable”, koska on kehittyneempi ja pitempi kantama. Niillä voisi esim. mätkiä siltaa nurin.
Tätä voisi kutsua köyhän miehen offensiiviksi, niin kauan kuin Venäjä suorittaa järjettömiä vastahyökkäyksiä, Ukrainan tilanne paranee.
9 tykkäystä
Meillä onneksi meri on tämmöinen lätäkkö johon lentokoneet ovat kantomatkan sisällä suojaamaan aluksia ihan maatukikohdista. Mutta ilman toimivia ilmavoimia suoraan sanoen nuo paatit olisivat vähemmän hyödyllisiä.
Mutta kun katsoo paljon meillä on rantaviivaa niin kaipa ne jonkinlaiset merivoimat silti pitää olla. Ja oletettavasti nämä ovat hitusen modernimpaa kalustoa kuin venäjän neukkujämät tältä osin, ts. parempi omasuojaus.
6 tykkäystä
Aiheeseen liittyen merivoimat julkaisi eilen tiedon, että tulevien Pohjanmaa-luokan taistelualusten ilmatorjuntaohjustyyppiä on päivitetty. ESSM-ohjuksesta valmistunut uusi ja paranneltu Block 2 -malli korvaa aiemman Block 1-ohjustyypin Laivue 2020 -hankkeen aluksissa.
- Pohjanmaa-luokan alusten ilmatorjuntakyky tulee tämän hankinnan myötä olemaan maailman kärkeä.
19 tykkäystä
Tämä on muuten hyvä näkökohta. Korvetti on varustettu tuhoamaan kyllä kaikkea suurta sukellusveneistä hävittäjiin ja lentokoneisiin, mutta mikä on se pienen ja hitaan droonin tappokone? Keulatykki? Laivassa on Saabin konekiväärilavetit kyllä, mutta kuka tahansa joka on ampunut millään aseella, voi arvata kuinka tehokasta on ampua järeällä konekiväärillä 150m päässä olevaa puoli metriä halkaisijaltaan olevaa droonia, kun kumpikin liikkuu kolmessa dimensiossa. Osuminen drooniin on lottovoiton luokkaa.
Lisäksi, useimmiten droonit tulevat ryppäissä, joten yhden tai kymmenen alasampuminen ei riitä. Droonit ovat selvästi muuttaneet sodankäyntiä siten, että siinä missä suuri objekti ei pääse lähelle, pieni voi hyvin päästä. Ja tässä kannattaa huomioida vielä se, että droonin ei tarvitse upottaa laivaa. Riittää kun se saadaan telakalle muutamaksi kuukaudeksi. Toivon, että näiden laivojen puolustusjärjestelmäsuunnittelun kanssa on herätty myös droonien aiheuttamana uhkaan.
4 tykkäystä
Yritin siirtää keskustelua politiikkanurkkaukseen jo aiemmin. Kirjoitin sinne kritiikkisi alkuperäisestä aiheesta eli Tarja Halosesta.
Paasikivi-Kekkosen linja oli suomettumisen perusasioita. Kirjoittamastasi päätellen olen melko varma, että meistä vain toinen on ollut tiedostavassa olomuodossa silloin, kun tämä ulkopoliittinen linjaus oli Suomen idänpolitiikan suuntauksena.
En nyt kilju riemusta, että pääsen selittämään tätä historiaa tässä ketjussa. Besserwisseriksi solvaavia tai mahdollisesti oman isäsuhteensa kanssa painivia teinejä on foorumilla jo ihan tarpeeksi. J.K. Paasikiven pojanpojallakin voi olla lämpimiä muistoja isoisästään, mutta kyseessä on hieman erikoinen lähde perusteluna Paasikiven-Kekkosen linjan päättymisestä. 
Yksi Suomen tunnetuimpia historioitsijoita, Jukka Tarkka, tulkitsi jo kauan aikaa sitten Suomen eronneen Paasikiven-Kekkosen linjasta viimeistään vuonna 1992, jolloin Suomi oli USA:n kanssa hävittäjäkaupoilla (F-18 Hornet). Samoihin aikoihin loppui myös hirvitysten hirvitys, eli Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus, joka oli omalla tavallaan Paasikiven-Kekkosen linjan selkärankana. Suomettumisen sanastossa Suomen itäblokkiin liittävä sopimus oli “neutraali” ja “perustui kansojen väliseen ystävyyteen”. Tulkinta Suomen asemasta ulkomailla olikin sitten toinen, kuten Finlandizierung-sanastakin voi päätellä.
Ulkoministeriössä päädyttiin vuonna 1991 siihen, että YYA-sopimus oli vanhentunut ja naapurisuhteille Neuvostoliiton kaaduttua, Venäjän kanssa, täytyisi luoda uusi pohja. Tämä tarkoitti monella tavalla Paasikivi-Kekkosen aikakauden päättymistä ja siirtymistä uuteen aikaan.
Eihän Suomella ole koskaan ollut mitään syytä pyrkiä muihin kuin ystävällisiin suhteisiin naapuriensa kanssa Neuvostoliiton kaaduttuakaan, mutta Neuvostoliiton köysi kaulan ympärillä ja Suomen ulkopoliittisten päätösten peilaaminen aina ensimmäisenä siihen, mitä Neuvostoliitto näistä päätöksistä ajatteli, oli päättynyt. YYA-sopimuksen nähtiin olevan myös EY-jäsenyyden tiellä.
Muutama suomettujien kärkikaartilainen ja yksittäinen toimittaja on tainnut kirjoittaa Paasikiven-Kekkosen linjan päättymisestä Ukrainaan hyökkäykseen ja Krimin valtaukseen (2014). Tällaiset kommentit voi ylle kirjoittamieni perustelujen jälkeen unohtaa ja siirtyä tälle vuosituhannelle, jonka aloitti Tarja Halosen murheellinen presidenttikausi.
Venäjä hyökkäsi Tsetseniaan toistamiseen vuonna 1999. Koko julma sota käytiin Halosen presidenttiaikana, jolle osui myös Vladimir Putinin kuuluisaksi tullut puhe Münchenin turvallisuuskonferenssissa (2007), jonka jälkeen länsimaat eivät hetkeen ymmärtäneet, mitä juuri tapahtui. Putinin eilinen puhe oli oikeastaan sujuva jatke vuoden 2007 puheelle, joka ymmärrettiin vasta jälkikäteen. Tarja Halonen sivuutti täysin myös Venäjän ihmisoikeustilannetta arvostelleen Anna Politkovskajan murhan (2006) presidenttikautensa aikana. Putinin kanssa häntä kiinnosti heti presidenttikautensa jälkeen, hetki ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, enemmän “tällaiset kissa-asiat”.
Suomen turvallisuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että seuraava presidenttimme ei ole vain miespuolinen Halonen.
27 tykkäystä
Nuo “satasen dronet” taitaa olla kyllä sellaisia että eivät osu liikkuvaan maaliin. Ne “lentävät ruohonleikkurit” menevät gps ohjatusti johonkin pisteeseen ja se siitä. Hyviä jos sattuu tietämään kartasta missä päiväkoti sijaitsee, mutta ei taida paljolti olla käytössä itse Ukrainan armeijaa vastaan, sikäli kun sen tarkkaa sijaintia ei kartasta näe.
Mutta on tämä sota kyllä sen tuonut esiin, että kaiken suhteen kyse ei ole pelkästään siitä pystyykö vaiko eikö pysty, vaan myös että kuinka pitkään pystyy. Jos meille tulee uudet korvetit ja niissä on edistyneet torjuntajärjestelmät, niin montako torjuntaohjusta niissä sitten on. Venäjä lähettää omia rakettejaan vuosia tulemaan. Kaikki varastot loppuu ennemmin tai myöhemmin.
1 tykkäys
Nuo “satasen droonit” toimivat useimmiten ohjaimilla ja ovat kaupallisia harrastekäyttöön alunperin tarkoitettuja. “lentäviin ruohonleikkureihin” varmasti jatkossa kehitetään uusia ominaisuuksia ja nekin tulevat huomattavasti kehittyneemmoiksi, esimerkiksi maalien optinen tunnistus, etäohjaus jne. ovat varsin todennäköisiä kehityskulkuja.
1 tykkäys
Kyllä. Noissa tykeissä on kehittyneet ammunnanhallintajärjestelmät ja saatavilla vaikka mitä ampumatarviketta eri tarkoituksiin. Kunhan maalinosoitus toimii niin kyllä niillä drone tippuu. Ohjustorjuntaanhan näitä tykkejä on käytetty jo aikapäivät.
3 tykkäystä
Ja sehän on nimenomaan Gepard joka on toiminut hyvällä prosentilla drooneja vastaan. Se on 1960-luvulla(!) kehitetty ase, johon on vain tehty modernisointeja. Ei siis tarvita mitään hightech-DEW-plasmakanuunaa päristimien torjuntaan 
7 tykkäystä
Tähän kiusalliseen vaivaan on olemassa lääke, tälläkertaa se ei ole Hirudoit forte eikä Perskindol vaan Phalanx Ciws.
Phalanxista lienee mahdollista saada joku kiväärikaliiberin pienempikin versio joka on optimaalisempi pieniä drooneja vastaan.
Lisäksi ei kannata unohtaa elektronista häirintää joka torjuu (sotkee ja estää) tehokkaasti droonien signaalitaajuudet. Sotalaivoihin tämmöiset järjestelmät asennetaan aivan varmasti kun niitä käytetään muutenkin pienemmissäkin värkeissä.
Myös suunnattavat viuhkapanokset kannattaa muistaa lähitorjunnassa, 1000-4500kpl teräskuulia 1200m/s nopeudella, 50m leveydellä ja 2m korkeudella torjuu hyvin drooneja.
Edit: Korjattu typoja
11 tykkäystä
Putinin puheista saa usein vihiä hänen hartaimmista toiveistaan.
4 tykkäystä
droonien, siirtäkää pilkunviilaukseen
4 tykkäystä
Noita wolframi hauleja käytetään nykyään haulikkoon tuotenimiä Tungsten,UnA ja tehokashan tuo on pitkälle matkalle suuren ominaispainonsa ja suoran lentoradan johdosta,metsästyksessä käytetään 2-3,25 mm hauleja.Kuvittelisin että kohtuullisen helppo on kehittää asejärjestelmä lähitorjuntaan droneja vastaan noihin perustuen vaikkapa 5-8 mm hauleilla luulen että 150-200 metriin kun alkaa losottamaan kohti niin ei drone kauan lennä,ei kyllä tietoa joko sellaisia kehitetty,normi haulikko ei tieten aivan riitä,mutta joku pienempi konetykki.
4 tykkäystä
Kannattais varmaan Patrian ottaa koppi jos ei vielä oo ehtinyt kehittämään,saattaisi ole nykyään markkinaa tarjolla,ihan jälkihuomautuksena.
1 tykkäys