Hävitty?
En ole katsonut uutisia hetkeen. Ovatko Venäjän joukot Kiovassa?
Ja ennen kuin aletaan rauhasta puhua, pitäisi saada aikaan aselepo. Usein aseiden vaiettua alkavat rauhanneuvottelut.
Ja kannattaa vielä muistaa se (venäläinen) neuvottelutaktiikka, jossa isketään pöytään täysin epärealistiset ehdot ja ehtojen esittelyjen jälkeen uhriudutaan, kun vastapuoli ei suostukaan rauhaan.
Isoja alueluovutuksia tulee väistämättä eteen kun Trump vetää tuen Ukrainalta.
Yhdysvaltojen presidentinvaaleja ei ole vielä käyty. Ja jokaisen nyt tulisi ymmärtää, että mittavat alueluovutuksetkaan eivät takaa Ukrainalle turvaa Venäjän hirmuteoilta. Ukrainan vaihtoehdot siis ovat alistua Venäjän hirmuhallinnon alle tai voittaa sota ja puolustaa itsenäisyyttään.
Aselepo- ja rauhaneneuvotteluiden tärkeimmät ja vaikeimmat kohdat eivät käsittele alueluovutuksia, vaan Ukrainan asevoimien kohtaloa ja Ukrainan länsi-integraation syvyyttä.
Tämä on aivan mahdollinen skenaario, “torjuntavoitto” alueluovutuksin, jollaisesta meilläkin on kokemusta. Tuossakin skenaariossa on kuitenkin monta muuttujaa. Tuleeko Ukrainasta EU:n ja erityisesti NATO:n jäsenmaa vaiko Venäjän alusmaa? Olen itsekin skeptinen sen suhteen, että Ukraina saisi kaikki alueensa vallattua takaisin, mutta onneksi on muutakin voitettavaa.
Tuossa edellä sama jo tulikin paremmin tiivistettynä:
Helpommin sanottu kuin tehty. mm. Saksa on jo ilmoittanut puolittavansa Ukrainan avun ensi vuonna ja se on euroopan suurin tukija. Ukrainalla jatkuvasti vaikeuksia saada värvättyä uusia miehiä riveihinsä. Venäjä vyöryttää kylän sieltä, toisen täältä viikottain ja jos tässä jappastaan jenkkien vaaleihin asti niin Ukrainassa ei tule yhdestäkään pistorasiasta virtaa ensi talvena.
SIinä Trumpin listassa, jota voinee pitää todennäköisenä tavoitteena, jota Trumpin mahdollisen voiton jälkeen ajettaisiin, oli Ukrainalle jäämässä helmikuun 2022 rajat (eli Krim jäisi Trumpin toivomana Venäjälle), ja Ukrainalle luvattaisiin EU- ja NATO-jäsenyys jollain aikataululla. Trumpin ehtona oli, että ukrainalaiset sotilaat korvaisivat 70 000 kpl Yhdysvaltain sotilasta EU-alueen tukikohdissa. Se nyt on ihan kohtuullinen vaatimus sinänsä.
Krimissähän ei taida olla mitään erityistä, mutta mitenhän sitten Asovanmeren öljy- ja kaasukentät, kummalle ne jäisi. Toki sodan myötähän Eurooppa on vähentänyt riippuvuuttaan erityisesti kaasuun.
E:
Kyselin tekoälyltä, joten tää pitää ottaa hyvin vahvalla suolalla, mutta ilmeisesti 1000 sotilasta maksaa vuositasolla noin 0,5 - 1 miljardia dollaria kaikkineen sivukustannuksineen, vakuutuksineen ja tukijoukkoineen. “Yksi” varsinanen sotilashan tarvitsee myös erikseen kokit, lääkärit, huoltojoukot, jne.
Eli tuo 70k olisi ihan merkittävä rahamäärä Yhdysvalloille. Puhtaalla matikalla 35 - 70 miljardia per vuosi, mutta käytännössä varmaan hitusen vähemmän.
Tosin tässä artikkelissa vuodelta 2018, sattumoisin liittyen Trumpiin, sanotaan, että EU maksaa 2,5 miljardia vuodessa pitääkseen Yhdysvaltain joukkoja täällä ja niiden tuominen takaisin olisi kalliimpaa kuin täällä pitäminen. Mutta tuo 2,5 miljardia oli vuoden 2002 luku ja artikkelin mukaan kattaa vain kolmasosan Yhdysvaltain kustannuksista. Eli ainakin vuonna 2002 kustannus vaikuttaisi olevan 7,5 miljardia koko ylläpidolle. Kesällä 2022 eli sodan jo alettua oli 100 000 joukkoa Euroopassa, mutta se käsittääkseni on koko henkilköstö, eikä pelkkä sotilasmäärä.
Ei niitä varmaan missään tarkkaan lue, mutta näppituntumalta tuo 70k sotilasta voisi olla jotain 10 - 15 miljardin luokkaa ihan hatusta vetäen, peilaten 7,5 miljardiin vuonna 2002, jolloin joukkoja oli vähemmän.
Helppoa se tosiaankaan ei ole. Mutta vaihtoehtoja ei silti ole muita. Joko Ukraina puolustaa itsenäisyyttään ja alueitaan. Tai sitten se alistuu pienemmän valtion rooliin, josta tulee poliittisesti Valko-Venäjän kaltainen maa.
Mitä eri maiden tukeen tulee, niin aika moni taitaa haluta muuttaa tukia lainapainotteiseksi. Aika näyttää, millaiseksi kehitys muodostuu. Pääasia on, että apua virtaa joko tukena tai lainana Ukrainaan ja että Eurooppa ottaa asioissa ihan Yhdysvaltojen vaalituloksesta riippumatta suuremman roolin. Toiveiden ja todellisuuden välillä on kyllä jyrkkä ristiriita, sitä en kiistä.
Eli jatkuu kuin tähänkin asti. Venäjä hyökkää, Ukraina puolustaa ja länsi auttaa. Ukarina kansakuntana kärsii, leviää ympäri eurooppaa ja “isä ikäiset” miehet loppuu. Venäjä menettää sotilaallisen iskukykynsä ainakin vuosikymmeneksi, raunioittaa taloutensa ja häviää maailman politiikan ykösdivarista pari sarjatasoa alemmas.
Ainoa mikä tuota tapahtumien kulkua voi suuremmin muuttaa on Venäjän sisäisten ristiriitojen kasvu.
En tiedä minkä ikäisinä siellä perheitä perustetaan (veikkaisin nuorempana kuin Suomessa?), mutta Ukrainan armeijan keski-ikä oli 40-45, toukokuun 2024 ukrainalaisen artikkelin mukaan:
Eli ehkä tuo voisi mennä jo ukrainalaisittain “isoisäikäisiin” kastiin?
Syykin tuolle korkealle keski-iälle on selvä. Nuorempia miehiä on vähemmän ja heitä on haluttu säästää. Vasta tänä vuonna laskivat värväysikärajaa 26(?)vuoteen.
Kertauksena Ukrainan väestöpyramidi:
Alle 18vuotiaat ovat päässeet taas pakenemaan maasta vanhempiensa mukana ja tuskin ovat täysi-ikäiseksi tultuaan palaamassa(?)
Zelensky keskusteli 19. heinäkuuta entisen Donald Trumpin kanssa Ukrainan sodan päättämisestä. He sopivat jatkavansa keskusteluja oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttamisesta. Zelensky korosti, että Ukrainan on heikennettävä merkittävästi Venäjän asemaa taistelukentällä vahvemman neuvotteluaseman saamiseksi tulevissa rauhanneuvotteluissa.
Ukrainalaiset dronet iskivät 19.–20. heinäkuuta välisenä yönä Venäjän lentotukikohtaan Rostovin alueella. Venäläiset lähteet väittivät, että ukrainalaiset laukaisivat 30 dronea Millerovon lentotukikohtaan, aiheuttaen vahinkoa mm. infrastruktuurille ja polttoainesäiliölle.
ISW:n rapsasta poimittuja osin tuttuja ja pääosin suhteellisen tuoreita juttuja. Linkki ISW:n tuoreimpaan rapsaan löytyy tuolta alhaalta.
Venäjän puolustusministeri Belousov yrittää parantaa puolustusministeriön mainetta Kreml-mielisten bloggaajien keskuudessa. Belousov on tavannut venäläisiä bloggaajia ja sotilasasiantuntijoita kuullakseen heidän huolenaiheitaan sodan kulusta Ukrainassa ja puolustusministeriön byrokratiasta. Kuulostaa omasta mielestäni huvittavalta, mutta ehkä pakolliselta varsinkin siksi, kun ei mene hyvin.
Venäjän viranomaiset pyrkivät vahvistamaan kaikenlaisia painostustoimia, joiden avulla karkotettavia maahanmuuttajia värvätään armeijaan. Venäjän uutistoimisto TASS raportoi, että duuma harkitsee lakimuutoksia, joiden avulla viranomaiset voisivat pidättää karkotettavia ulkomaalaisia enintään pariksi päiväksi ennen karkotusta. Tavoitteena on lisätä painostusta maahanmuuttajille liittyä armeijaan karkotuksen sijaan.
Espanja kolme henkilöä, joita syytetään kyberhyökkäysten suorittamisesta osana Venäjämielistä hakkeriryhmää. Espanjan siviilikaarti ilmoitti pidätyksistä 20. heinäkuuta, ja pidätetyt henkilöt kuuluivat ryhmään nimeltä “NoName057(16)”, joka on kohdistanut hyökkäyksiä Ukrainan ja NATO-maiden laitoksiin.
Ei tietenkään Ukraina voi sotaa voittaa ja on vain ajan kysymys kuinka huonoja vaihtoehtoja on luvassa. Sodalla on aina hinta ja tämä on suuri etu Venäjälle jonka kansa on tottunut kurjuuteen ja antamaan henkensä johtajalle. Uskon että sota alkaa siinä vaiheessa olemaan aika loppusuoralla kun Kiova on jauhettu raunioiksi.
Ei venäläisillä ole kykyä tuhoa Kiovaa konventionaalisilla aseilla mikäli Länsimaat jatkavat ilmapuolustuksen tarvikkeiden toimituksia tai mitään erityistä kykyä kestää kurjuutta verrattuna ukrainalaisiin. Afghanistanissa ja Tsetseniassa venäläinen selkäranka murtui varsin nopeasti tappioiden kasaantuessa, samoin kuin Japania vastaan sotiessa ja ensimmäisessä maailmansodassa. Toinen maailmansotakin käytiin pitkälti Valko-Venäjän ja Ukrainan alueella ja osoitti nimenomaan näiden kansojen valtavan resilienssin Natsi-Saksan sotakoneiston jauhaessa paikalliset armeijat murskaksi. Kuten kaikki kiusaajat, myös Venäjä on aina ylikompensoinut haurasta itseluottamustaan valtavan aggressiivisella käytöksellä, mutta heti kun näyttää että tulee turpaan, niin ääni muuttuu kellossa.
Italian kokoisella taloudella ei ole mahdollista voittaa kulutussotaa maailman mahtavimpia talouksia vastaan, ei vaikka Putin kuinka niin haluaisi ja käskisi tapahtumaan. Venäjän tuotantokyky on jo nyt huipussaan, mutta se ei vaan mitenkään riitä sodan tarpeisiin ja nyt jo joudutaan käymään kerjuuretkellä Pohjois-Koreassa, kun omat pitkälti Neuvostoliitolta perityt lähes lopputomattomalta tuntuneet asevarastot ovat vihdoin loppumassa. Ilman näitä varastoja Venäjä olisi jo hävinnyt sodan, koska Venäjän oma tuotanto on varsin säälittävää ja toimii pitkälti käsipelillä, kun heiltä puuttuu kokonaan Länsimainen tuotantoteknologia.
Länsimaiden tuotanto kasvaa vuosi vuodelta, kun taas Venäjän sotatalous on jo ylikuumentunut ja kärsii pahenevasta inflaatiosta ja työvoimapulasta. Me ei yksinkertaisesti voida hävitä tätä sotaa ellemme luovuta henkisesti. Eurooppa ei ole edes varsinaisesti panostanut tähän sotaan ja silti ohitamme Venäjän sotatalouden tykistön ammustuotannossa vuoden sisällä. Ei sotaa voiteta sillä että laitetaan valtavia määriä ihmisiä kuolemaan tykistökeskitykseen tai valloittamalla pieniä kyliä kävelyvauhtia Itä-Ukrainassa. Sota voitetaan asejärjestelmien tuotannolla ja siltä osin meidän kapitalistiset yhteiskunnat ovat täysin ylivertaisia.
Venäjällä on sodassa jäljellä vain kolme etua. Ohjustuotanto, liitopommit ja lennokkituotanto. Taistelupanssarivaunuissa, rynnäkköpanssarivaunuissa, kuljetuspanssarivaunuissa, tykistössä (erityisesti telatykit) ja miehistössä aletaan raapia tynnyrin pohjia. Kyllä, myös miehistössä. Kaikki meemeilevät että Venäjältä eivät miehet lopu, mutta 2024 Venäjän värväystoiminta on hädintuskin riittänyt ylläpitämään nykyisen vahvuuden, vaikka värväyspalkkioita on korotettu valtavasti ja Ukraina on kärsinyt ammuspulassa. Minkäänlaista strategista reserviä ei olla onnistuttu värväämään, koska Venäjällä on jo nyt 5 miljoonan ihmisen työvoimapula. 2025 loppupuolella häämöttää tarve uudelle epäsuositulle kansakunnan laajuiselle mobilisaatiolle, mikäli Länsimaat jatkavat Ukrainan tukemista ja Yhdysvallat saa seuraavan apupaketin lävitse ajoissa. Tämä sota on hyvin epäsuosittu Venäjällä ja vaikka Putin on diktaattori, niin täysin kansan tahtoa ei hänkään voi ohittaa.
Koko Venäjän strategia nojaa siihen että Länsimaat luovuttavat ja rintamat jäädytetään, tai että Ukrainan yhteiskunta romahtaa vuosien jauhamisen jälkeen ennen Venäjän yhteiskuntaa. Sotilaallista tietä voittoon ei Venäjällä varsinaisesti ole, kun hyökkäysaseet meinaavat loppua kesken ja niitä jalkaväen ensimmäisen maailmansodan kävelyhyökkäyksiä on todella kurjaa tehdä siinä vaiheessa kun vastustajalla on modernia tykistöä käytössänsä.
Jos venäjän talous on Italian luokkaa niin sillä tarkoitetaan varmaan ennen sotaa? Osa länsimaisista yrityksistä nostan kytkintä ja moni miettii kahteen kertaan ennen kun pistää tehtaat pystyyn sinne. Eli ei ole ollut mikään halpa sotaretki.
Italian kokoinen talous bruttokansantuotteeltansa:
Paitsi että toisin kuin Italiassa, niin Venäjällä on valtavat etäisyydet, kallis ydinaseohjelma ja avaruusohjelma, ydinsukellusveneitä ja ihan toisen luokan mafiakorruptio, jotka kaikki syövät Venäjältä taloudellisia voimavaroja mitä tarvittaisiin Ukrainassa.
Venäjän talous on tällä hetkellä poikkeuksellisen herkässä tilassa. Venäjällä on käynnissä valtava valtion elvytysohjelma sotatuotannon ja värväyspalkkioiden helikopterirahan muodossa, mikä kyllä kasvattaa bruttokansantuotetta, mutta virallinen inflaatio kiihtyy 16%(!!!) keskuspankkikorosta huolimatta:
Mikäli Venäjä siirtää lisää miehiä pois työvoimasta ja kuolemaan Ukrainaan ja jatkaa talouden ulkopuolisten rahastojen rahojen pumppausta talouteen, niin on ihan aitona riskinä että inflaatio riistäytyy käsistä ja Venäjän talous heittää kuperkeikan. Venäjän ikiaikainen heikkous on ollut että talous ei kestä johdon valtavia ambitioita ja nyt päästään näkemään oikein aitiopaikoilta, että toistaako historia itseään.
Sodan pitkittyminen ei todellakaan suosi Venäjää, jonka vuoksi he nyt niin epätoivoisesti haluavat Trumpin valtaan ja sodan jäädytettyä nykyisille rintamalinjoille. Mikäli Venäjän talous pettää, niin Venäjän kyky käydä sotaa loppuu.
Minkä kokoinen on Ukrainan talous, miten Ukrainan taloudella menee ja miten he hyötyvät sodan jatkumisesta?
Kokonaisuutena Ukrainan talous on samaan tapaan kuin armeijakin täysin Länsimaiden tuen varassa. Onneksi kyseessä on Euroopan köyhimpiä talouksia, joten sen ylläpitäminen ei ole meille temppu eikä mikään, varsinkin kun sodan jälkeen Ukrainan talous voi viisinkertaistua ilman mitään ongelmia, jolloin maan korkea velkaantuneisuusaste laskee. Viennin osalta Ukraina on jo ylittänyt sotaa edeltävän tason:
Köyhänä kansana ukrainalaiset ovat tottuneet omavaraisuuteen ja pärjäävät vähällä, joten kotimainen kulutus on meidän näkökulmasta pientä ja suuntautuu ihan elämän perustarpeiden täyttämiseen. Suurin käytännön haaste on sähköjärjestelmän pettäminen talvella:
Tämä on se todellinen testi että murtuuko Ukraina eikä niinkään talous. Mikäli sähkö loppuu ja Eurooppaan suuntautuu miljoonien ukrainalaisten pakolaisaalto, niin poliittinen paine sodan päättämiseksi kasvaa valtavaksi. Tähän ei ole mitään patenttiratkaisua saatavalla, muuten kuin ilmapuolustusjärjestelmien lisätoimitukset. Ukrainalaisten on vain kestettävä ja hyväksyttävä ettei sähköä ole jatkuvasti saatavilla.
Sodan jatkumisesta hyötyminen on abstraktimpi keskustelu. Ukrainalle kokonaisvaltaisesti hyödyllisintä on voittaa sellainen rauha missä he pääsevät osaksi Länsimaista järjestelmää EU:n jäseneksi hyötymään valtavasta talouskasvupotentiaalista niin ettei Venäjä kykene heitä aseellisesti enää uhkaamaan ja tie tähän näyttää tällä hetkellä kulkevan sotimisen jatkamisen kautta. Jotkut ukrainalaiset varmasti kokevat myös Venäjän hallussa olevien maa-alueiden vapauttamisen olevan tärkeätä, vaikka kylmän viileästi ajatellen Itä-Ukrainan tuhottu maa ei taloudellisessa mielessä ole kovinkaan arvokasta verrattuna sodan jatkamisen kustannuksiin. Länsimailla on tietenkin oma agendansa. Suomalaisena asevelvollisena jonka rooli sodassa on joutua Karjalan metsiin Venäjän hyökkäyksen keihäänkärkeä kuluttamaan, koen tärkeänä että Venäjälle annetaan tässä sodassa sellainen selkäsauna, ettei maalla ole voimavaroja aloittaa uutta sotaa seuraavaan 30 vuoteen.
Sen selkäsaunan oleellinen osa tulisi olla Venäjän energiantuotantokyvyn tuhoaminen.
Se nostaisi tietysti öljyn, kaasun ja sähkön hintaa lännessä, mutta olisi venäläisille omakohtainen kokemus sodasta, jota he eivät oikeastaan saa tällaisessa kuitenkin lopunperin suhteellisen hitaassa kulutussodassa, missä pehmeät maalit toimitetaan rintamalle lähinnä syrjäkyliltä. Tarkoitan, että tämän hetken sodankäynnissä perusongelma on, ettei tavallinen venäläinen kärsi omakohtaisesti, mikä olisi oleellinen edellytys edes vallankumousmilialalle. Tilanne tulisi saattaa niin pahaksi, että myös Venäjän sisäiset nyrkit eli OMON ja vastaavat joukot alkaisivat ajatella, että nykyinen johto on kerta kaikkiaan vaihdettava.
Venäläiset kärsivät tällä hetkellä sodasta valtavasti, toki alueellisesti ja sosioekonomista asemasta riippuen eri tavoilla. Kulkuyhteydet länsimaihin ovat poikki, kulutustuotteiden sekä energian hinta on noussut valtavasti, samaan aikaan kun terveydenhuoltojärjestelmä rapistuu ja sosiaalietuuksien ostovoima laskee. Tähän päälle kuolemat ja vammautumiset Ukrainan sodassa, jotka eivät aivan vielä ole yhtä suuria kuin ensimmäisessa maailmansodassa, mutta mikäli sota jatkuu vielä pari kolme vuotta niin vertailukelpoisiin lukuihin on ihan mahdollista päästä. Toki joillekin syrjäseudun ja tehdaskaupunkien asukkaille sota on valtava taloudellinen menestys, mutta ajatus siitä etteivät venäläiset kärsisi sodasta on pitkälti Putinin propagandaa.
