Faron Pharmaceuticals - Innovatiivisia lääketieteen ratkaisuja

[_TeemuHinkula]

Tervehdys ketjuun!

Ajauduin tutkimaan tätä yhtiötä ja huh mikä urakka! Tietoa on valtavasti omaksuttavaksi enkä edes yritä ymmärtää kaikkea. Olisi varmasti helpompaa perehtyä johonki yksinkertaisempaan bisnekseen.

Oma triggeri yhtiöön perehtymiseen oli kaverin vinkki sekä Mr. Pätsin liittyminen hallitukseen.

Kiitos jo tässä vaiheessa ketjun guruille huikean asiantuntevista kommenteista! Ymmärrän niistä ehkä 1%:n verran, mutta välillä näkyy mukavia tiivistelmiä. Jonkinlainen käsitys beksmarilimabin mekanismeista on kuitenkin ehtinyt syntyä. Oma tutkimukseni sisältää tällä hetkellä foorumin viimeiset n. 250 viestiä, Inden seurannan aloituksen aikaiset viestit, Inden videot(jotka on pitänyt katsella/kuunnella useampaan kertaan tiedon kertyessä), yhtiön viimeisin webcast, Inden matskut sekä muutama uutinen tai artikkeli. Olen myös yrittänyt valjastaa alaa tuntevan verkostoni opponoimaan näkemyksiäni.

Ketjussa on keskitytty aika paljon tieteellisiin asioihin, mutta itse arvonmääritys on jäänyt ainakin viime aikoina vähemmälle huomiolle.

Jos olen oikein käsittänyt, niin johtuen keissin binäärisestä luonteesta Inderesin arvonmääritys perustuu pääasiassa DCF-malliin, jossa riski eli parhaan skenaarion toteutumisen todennäköisyys huomioidaan tulosluvuissa eikä tuotto-odotuksessa. DCF:n käyttö on käsittääkseni yleinen tapa tällaisissa yhtiöissä. Tällä hetkellä olen pohdinnoissani siinä vaiheessa, jossa yritän ymmärtää tulevaisuuden kassavirtojen potentiaalia sekä niiden toteutumisen todennäköisyyttä.

Laajassa raportissa kerrotaan mahdollisista tulevista tuotoista ja niiden todennäköisyyksistä seuraavasti:
Kuva 1:

Kuva 2:

En ole aivan varma ymmärränkö nuo oikein, mutta yritän avata ajatteluani hieman:
Käsitän siis niin, että kaiken mennessä putkeen, vuonna 2030 liikevoittoa voisi tulla 240meuria (kuva 2).

En aivan ymmärrä miten tuo suhteutuu kuvan 1 alemman taulukon lukuun 109meuria? Onko niissä siis otettu kuvan 1 ylemmän taulukon todennäköisyydet huomioon?

Aloitusraportti oli tehty elokuussa 2022 ja sen DCF näytti tältä:

Huhtikuun yhtiöraportissa oli DCF esitetty näin:

Aloituksessa DCF-arvo oli siis 153meuria ja viimeisimmässä raportissa se on 232 meuria.

Käsitän niin, että nämä erot perustuvat noiden todennäköisyyksien muutoksiin.

Analyytikko mainitsi aloitusraportin julkaisemisen yhteydessä, ettei halua julkaista yksityiskohtaisesti käyttämäänsä mallia todennäköisyyksistä. Ymmärrän sen hyvin, koska kyse lienee ammattisalaisuudesta.

Mietin kuitenkin, että olisiko mahdollista esittää kaino pyyntö analyytkiloille @Antti_Siltanen ja @Antti_Luiro julkistaa esimerkiksi DCF-malli tilanteesta, missä kaikki menisi putkeen tai ainakin kuvan 1 ensimmäinen taulukko päivitettynä aina yhtiöraportin yhteydessä? Tällöin tällainen retail-sijoittaja saisi hieman lisää tartuntapintaa pohdintoihinsa.

Toivottavasti kysymykseni ja ehdotukseni olivat edes jossain määrin relevantteja. Pahoittelut, jos meni täysin ohi. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että nämä tällaiset pohdinnat olisi tämän foorumin ja sitä ylläpitävän yhtiön tarkoitus.

Edit: yritetty vähentää kirotusvireitä.

Ps. Viesti on kirjoitettu Saariselän O’Porossa ja sen kirjoittamiseen kului yksi Polaris IPA.

[jerej]

Periaatteessahan nuo DCF:stä saatavat yhtiön arvonmääritykseen liittyvät luvut tulee diskontata kunkin lääkeaihion onnistumistodennäköisyydellä. Tämä todennäköisyys riippuu lääkekehityksen vaiheesta, eli minkä faasin kokeissa kukin lääke on. Ideana tässä on se, että jos systemaattisesti sijoittaisi vain lääkekehitysyhtiöihin, tulisi keskimääräisesti saamaan tuottoa noiden todennäköisyyksien mukaan. Yksittäinen lääke tulee periaatteesa aina joko onnistumaan tai epäonnistumaan.

Tuon todennäköisyyden arviointiin on olemassa paljon historiallista dataa johon arviot voi perustaa. Jos tähän halutaan saada jonkinnäköinen back of the hand arvio missä luokassa nuo todennäköisyydet pyörivät, niin sanoisin, että ne ovat faaseittain jotakuinkin faasi III 50%, faasi II 25% ja faasi I 50%. Näistä saadaan markkinoille pääsyn todennäköisyyksiksi eri vaiheissa arviot faasi III 50%, faasi II 12,5% ja faasi I 6,25%.

Inderesin arviot näille todennäköisyyksille ovat korkeammat kuin mitä tuossa esimerkissäni. Tämä kuvastanee jo Bexille olemassa olevaa turvallisuus- ja tehokkuusdataa. Esimerkiksi Bexmabin ensimmäinen faasi vaikuttaa käytännössä jo varmalta ja faasin II onnistumistodennäköisyys pitäisi olla korkeampi kuin oletusarvo jo näytetyn alustavan tehokkuuden perusteella. Lisäksi näihin arvioihin vaikuttaa muun muassa mahdolliset biomarkkerit, kuten Matinsissa, joilla potilasjoukkoa saadaan tarkennettua ja lääkkeen tehokkuutta sillä lisättyä.

Lähitulevaisuudessa seuraavia odotettavissa olevia muutoksia yhtiön fundapohjaiseen arvostukseen tulevat todennäköisesti tuottamaan Bexmabin break through designation (BTD), joka mielestäni on vain ajan kysymys, sekä Bexcombon aloitus suoraan faasista II. Tuo BTD mahdollistaisi Bexin myyntilupahakemuksen jätön verisyövän hoitoon jo faasin II datan perusteella, mikä vähentäisi riskiä ja nopeuttaisi myyntiluvan ajoitusta mahdolisesti 1-2 vuodella. Bexcombon aloitus faasista II olisi mahdollista jo olemassa olevan turvallisuus- ja annosteludatan perusteella. Tämä poistaisi faasin I riskin ja nopeuttaisi kehitystä about vuodella.

[_TeemuHinkula]

@jerej

Inderesin arviot näille todennäköisyyksille ovat korkeammat kuin mitä tuossa esimerkissäni.

Kiitos @jerej selventävästä vastauksesta. Näin olen itsekin käsittänyt, että todennäköisyydet tulevat lääkkeiden kehitysvaiheista kuvaamallasi tavalla. Siksi penäsinkin analyytikoilta, josko he voisivat yhtiöraporteissaan julkaista omat arvionsa todennäköisyyksistä. Eli käsittääkseni tuon aloitusraportin taulukon joka on edellisen kirjoituksen kuvaasa 1.

[Vino_Pino]

BEXMAB update 19.7.23 webcast on katsottavissa käyttämällä alkuperäistä ilmoittautumislinkkiä, kysyy email ja puh nro (ei väliä mitä ovat). Esityksiä EI ole kerätty muiden esitysten joukkoon Faronin Media Galleryyn, vaan niitä pitää osata hakea Investor-sivuilta, sieltä PAST ja em. BEXMAB update.

Event Calendar

M-L tarkentaa 6mg/kg potilaiden tilannetta, 2 ekaa siis SD eli stable, joita luonnehtii ”nice”. Kolmas ja neljäs täydellinen luuytimen vaste ja verisolulinjatkin paranemassa. Viides oli saanut aza ja magrolimabia (!), tauti eteni, sen jälkeen vielä aza+venetoklaksi, mutta sekin epäonnistui. Nyt aza +Bexillä täydellinen hoitovaste (!!).

Viidennen potilaan 9 kk Bexin aikana tulleen täydellisen hoitovasteen jälkeen MDS muuntui AML:ksi (tavanomainen kulku taudille) ja potilas lopetti tutkimuksessa eli siirtyi muihin hoitoihin.

Seitsemäs oli saanut kahdesti azaa, ekalla kerralla vuosi meni ok, tokalla nopeasti vaikutus ohi, mutta nyt Bexin kanssa lähes täydellinen vaste.

Q&A:ssa Markku kertoo myös BEXMABissa tutkittavan biomarkkereita, TNFalfa nousuja on nähty niillä, joilla on luuydin reagoinut hoitoon. Clever-1 pitoisuuttakin mitataan (luuytimestä? ja ks. onko sillä rikastettavissa potilaita hoitoryhmiin, toim.huom.) M-L kertoo, että yhdistelyrintamalla on paljon mielenkiintoista, magrolimabia katsellaan. Tavoitteena on saada tutkimuspotilaat pysymään hengissä keskimäärin 7-8 kk, kun ilman Bex odotusarvo r/r AML:ssä olisi noin 5 kk (tässä siis seurattava asia sijoittajalle). Pivotal-tutkimukseen tarvitaan 60 potilasta, hoitovasteita tarvitaan 20-25 %:lle, näillä saataisiin nopeutettu ehdollinen myyntilupa ja täysi markkinointilupa vaatisi tuon 2-3 kk:n eliniän pidennyksen ja lisäpotilaita.

[Tosipienisijoittaja]

Minen ymmärrä arvonmuodostuksesta enkä sijoittamisesta juuri mitään joten ehkä siksi tuo inderesin arvio / ennuste näyttää melko tylyltä.

Parhaimmassakin tapauksessa, eli “laaja markkinoille pääsy” merkittäväksi mainitulla syöpälääkkeella nostaisi osakkeen arvon vähän reilu nelinkertaiseksi nykyhinnasta. Ja jos menee muuten vaan suht hyvin niin hinnan pitäisi tuon arvion mukaan laskea n. 15%.

Missäs ne tenbaggeröinnit tai vielä reilummat tsäänssit nyt luuraavat? Kantsiiko tällaista ostaa lainkaan edes vedonlyöntimielessä

[Antti_Siltanen]

Kiitos hyvistä kysymyksistä! @jerej jo vastauksia tarjoilikin, mutta vastaan vielä osittain uudestaa omin sanoin ja pyrin selventämään meidän ajattelua.

@_TeemuHinkula

Jos olen oikein käsittänyt, niin johtuen keissin binäärisestä luonteesta Inderesin arvonmääritys perustuu pääasiassa DCF-malliin, jossa riski eli parhaan skenaarion toteutumisen todennäköisyys huomioidaan tulosluvuissa eikä tuotto-odotuksessa.

Mallinnus on tehty seuraavasti:
[käyttöaiheen potilasmäärä] * [lääkkeen oletettu myyntihinta] * [markkinaosuus] * [lisensointiprosentti] * [markkinoille pääsyn todennäköisyys]

Nämä sitten tehdään erikseen kullekkin käyttöaiheelle ja tutkimukselle. Ajan yli otetaan tietty huomioon potialsmäärän kasvu, lääkkenhinnan inflatorinen kehitys ja markkinaosuuden kehitys.

DCF on siis riskikorjattu kliinisen tutkimuksen epäonnistumisen riskillä mallinnusvaiheessa. Varsinaisessa DCF:n kassavirtojen diskontauksessa hinnoitellaan sitten liiketoiminnan “tavanomaista riskiä”. Esim sitä että emme tiedä lääkkeen saavuttamaa markkinaosuutta etukäteen.

Arvonmääritystä voi DCF:n ohella tehdä esim toteutuneisiin kaupallistamissopimuksiin ja M&A:n liittyen. Emme ole tätä analyysissä varsinaisesti käyttäneet mutta laajassa raportissa on dataa tarjolla nille jotka haluavat sitä hyödyntää. Lähiaikoina meiltä tulee taas katsaus bioteknologian rahoitustilanteen kehittymisestä, mikä osaltaan liittyy tähän diili/M&A-potetiaaliin.

@_TeemuHinkula

Käsitän siis niin, että kaiken mennessä putkeen, vuonna 2030 liikevoittoa voisi tulla 240meuria (kuva 2).

Kyllä. Tämä siis siinä tapauksessa, että tuo yllä mainittu tutkimusriski jätetään kokonaan huomiotta (ei viisasta).

@_TeemuHinkula

En aivan ymmärrä miten tuo suhteutuu kuvan 1 alemman taulukon lukuun 109meuria? Onko niissä siis otettu kuvan 1 ylemmän taulukon todennäköisyydet huomioon?

109 MEUR on riskikorjattu lukema. Tämä olisi ollut hyvä raportissa vielä erikseen selventää. Tätä vastaa siis kuvan 2 keskimmäinen sarake.

@_TeemuHinkula

Käsitän niin, että nämä erot perustuvat noiden todennäköisyyksien muutoksiin.

Pääasiassa näin. Periaatteessa myös aikataulumuutokset vaikuttaa diskonttauksen kautta ja osakemäärän kehitys.

@_TeemuHinkula

Mietin kuitenkin, että olisiko mahdollista esittää kaino pyyntö analyytkiloille @Antti_Siltanen ja @Antti_Luiro julkistaa esimerkiksi DCF-malli tilanteesta, missä kaikki menisi putkeen tai ainakin kuvan 1 ensimmäinen taulukko päivitettynä aina yhtiöraportin yhteydessä? Tällöin tällainen retail-sijoittaja saisi hieman lisää tartuntapintaa pohdintoihinsa.

Ajatus on ollut että se on oleellisilta osin siinä kuvan 2 oikeassa sarakkeeessa. EBIT kasvaa samalla aikakäyrällä, mutta vaan korkeampiin lukemiin. Voisi kai sellaisen vaikka foorumille jossain vaiheessa väkertää. Todennäköisyystalukon liittäminen on hyvä idea. Tuosta seurannan aloituksesta vain BEXMAB:n kertoimet on oleellisesti muuttuneet (nyt 46 %). Nuo todennäköisyydet muuttuu hitaasti ja arvioin niitä perusteellisemmin pari kertaa vuodessa. Faronista on tarkoitus tehdä syksyn aikana laajn päivitys ja silloin varmasti seuraavan arvion paikka.

[Antti_Siltanen]

@jerej

Periaatteessahan nuo DCF:stä saatavat yhtiön arvonmääritykseen liittyvät luvut tulee diskontata kunkin lääkeaihion onnistumistodennäköisyydellä.

Onnistumistodennäköisyydet huomioidaan jo ennustevaiheessa. Jos se diskontattaisiin DCF:ssä, niin WACC olisi jotain 2:lla alkavaa.

@jerej

Jos tähän halutaan saada jonkinnäköinen back of the hand arvio missä luokassa nuo todennäköisyydet pyörivät, niin sanoisin, että ne ovat faaseittain jotakuinkin faasi III 50%, faasi II 25% ja faasi I 50%. Näistä saadaan markkinoille pääsyn todennäköisyyksiksi eri vaiheissa arviot faasi III 50%, faasi II 12,5% ja faasi I 6,25%

Juuri näin. Lisäksi eri lääketieteen aloille voidaan määrittää täsmällisemmät todennäköisyydet (minkä Jere tietysti jo hyvin tiedätkin). Huomautan vielä lukijoille, että nämä todennäköisyydet vaihtelevat tutkimuksittain ja luultavasti muuttuvat vielä ajan yli. Nämä eivät siis ole kovin eksakteja todennäköisyyksiä, joita voi määrittää desimaalin tarkkuudella vaan virhe lienee useita prosenttiyksikköjä molempiin suuntiin näistä parhaista arvioista.

@jerej

Tämä kuvastanee jo Bexille olemassa olevaa turvallisuus- ja tehokkuusdataa.

Joo. Painotamme erityisesti MATINS:sta kertynyttä turvallisuusdataa joka vaikuttaa hyvältä ja jota on kertynyt jo isommasta potilasjoukosta. Tämä on meidän arvion mukaan relevanttia kaikkien BEX-tutkimusten suhteen.

@jerej

Lisäksi näihin arvioihin vaikuttaa muun muassa mahdolliset biomarkkerit, kuten Matinsissa, joilla potilasjoukkoa saadaan tarkennettua ja lääkkeen tehokkuutta sillä lisättyä.

Yleisesti kyllä, mutta meidän mallinnuksessa ei tätä huomioida ennen kuin FDA sanoo ‘go’.

[Vino_Pino]

Vielä esityksistä

Canaccord sijoittajatapaamisessa 10.8.23 (sama paikka Faronin sivuilla kuin em. BEXMAB update) kerrataan kliiniset asiat. Lopuksi haastattelussa M-L toteaa, että on biasoitunut, mutta orphan drug pitäisi mennä läpi lähiviikkoina FDA:ssa. BEXMABissa valitaan parhaalta vaikuttanut annostus (puhuu, että nyt on vähän potilaita ja 10 tarvitaan nykyisen 5:n sijaan per annoskohortti?) ja siitä yksi taso alaspäin ja näillä kahdella mennään satunnaistetusti, kummassakin ryhmässä 15 potilasta. Lopuksi katsotaan, kumpi oli parempi ja se on virallinen faasi 2 annostus. Uskovat voivansa jatkaa käynnissä olevaa BEXMABia lisäyksillä, jotka tähtäävät ehdolliseen ja lopulta lopulliseen myyntilupaan. Ei tarvitsisi siten aloittaa ihan alusta.

Markku mainitsee, kun kerran kysytään, että kiinnostaa syövät, joissa PD-1:t eivät toimi hyvin tai ollenkaan eli (vaikeahoitoisiksi osoittautuneet )sarkoomat ja (mahdottomiksi osoittautuneet) aivosyövät, glioomat. Jos PD-1 teho ( joka on tällä hetkellä yleisesti huono) saataisiin edes kaksinkertaistettua, olisi se ”bingo”. Humongous opportunity mainitaan . Kaikki olisi valmista esim. pään-ja kaulanalueen syöpiin BEXCOMBO, haluaisivat edetä…

Ongelmahan tässä edelleen on, että ei ole vielä rahaa aloittaa merkittävän laajoja muita trialeita. Mitä enemmän trialeja, sitä suurempi mahdollinen käyttöaihekenttä ja isommat massit. Samalla kuitenkin rahastusikkuna, joka tosin on auki vuoteen 2037, on vähemmän aikaa auki, mitä pitempään aikaa kuluu. Jotakin tässä tapahtuu jossakin välissä. Olisiko joku osannut ytimekkäämmin todeta? En usko

[jerej]

Minusta tuntuu, että rajoittavana tekijänä ei niinkään ole näiden tutkimusten toteuttaminen, vaan se puuttuva 150 M jolla nämä tutkimukset tulisi kustantaa. Leveämpiä hartioita tullaan kuitenkin tarvitseman viimeistään siinä vaiheessa, kun tuota Bexin tuotantoa ja jakelua pitää ryhtyä skaalaamaan globaalia kysyntää silmällä pitäen.

Faronin onglemana on ollut se, että nyt parhaat tulokset ovat tulleet markkinatilanteessa, jossa biotekkien valuaatiot ovat valuneet viemäriin. Tällöin näiden toivottujen 2-5 jaardin kauppoejn sopiminen voi olla haastavaa, jos kilpailijat treidaavat alle käteisvarojensa. Biotekkien markkina vaikuttaa kuitenkin jo alkavan piristyä, mutta kuinka pitkään tähän menee en osaa sanoa.

@Antti_Siltanen

Lähiaikoina meiltä tulee taas katsaus bioteknologian rahoitustilanteen kehittymisestä, mikä osaltaan liittyy tähän diili/M&A-potetiaaliin.

Tosi hyvä että tällainen on tulossa.

[Vino_Pino]

En juo teetä, joten teenlehdistä ennustamisen sijaan ajan merkkejä täytyy etsiä lääketieteen lehdistä.

Uusimmassa Duodecim-lehdessä, jossa oli tuo aiemmin ketjussa ollut Maijan ja Miron katsaus-artikkeli makrofageista syövän hoidossa, on myös katsaus MDS:stä tautina, hoidoista ja näkymistä. https://www.duodecimlehti.fi/duo17777 Kannattaa lukea, miten huonoennusteinen tauti on. Yksi artikkeliin kontribuoineista on BEXMABin päätutkija Mika Kontro. Miten Bex tuodaan artikkelissa esille?

Ei mitenkään. Sen sijaan tehtiin uutisankka kertomalla, että magrolimabi on osoittautunut tehokkaaksi azakombona. Faasi 3 lopetettiin sittemmin tehottomana. Kentällä tapahtuu nopeasti ja toimituksellinen viive voi vanhentaa tiedot nopeasti.

Bexin tutkimusaiheet eli aiemmassa hoidossa epäonnistuneet tapaukset MDS-HMA ja r/r AML vaikuttavat yhä viisaammilta valinnoilta, kun muut esittelevät ensilinjan azakomboja, jolloin ei tiedä mikä vaikutti, mutta hyvältä vaikutti. Kunnes tuli faasi 3…

Sijoittajalle seurattavaksi nostetaan sen sijaan sabatolimabi, TIM-3-estäjä, FDA:n fast track status jo pari vuotta, faasi 2 menossa STIMULUS MDS-US, sillä myös magrokombo aiemmin hoidossa epäonnistuneisiinkin tapauksiin. Faasi 3 STIMULUS MDS2 on ollut CT:ssä vuodesta 2020, nyt ”Active, not recruiting”. Faronillakin varmaan seurataan jännityksellä, miten käy ja toivotaan…no parasta tietenkin🙃

Lisäksi lehdessä on katsaus sytokiinimyrskystä https://www.duodecimlehti.fi/duo17722,joka on faronilaisittain Traumakinen käyttöaihe. Miten T. tuodaan artikkelissa esille?

Ei mitenkään. Interferonivasta-aineiden mittaamisesta mainitaan, ne myös kuuluvat jo Huslabin valikoimiin, kuten IL-6, IL-8 ja TNF (joka on Bexin tehoa ennustelevan kylmän kasvaimen biomarkkeri, toim. sivuhuom.). Artikkelin johtopäätös on, että hoitoon liittyviä päätelmiä ei katsauksen mukaan voi tehdä. Tekoälyä peräänkuulutetaan .

Sytokiinimyrskyn lääkehoitoa ei siis ole mitenkään lopullisesti ratkaistu, siksi Faronkin on pääsemässä Fred Hutch cancer centerin kanssa trialia tekemään Traumakinella.

Lehden artikkelit vahvistavat ainakin sen, että Faron työskentelee ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseksi. Kilpajuoksu on kovaa, kaikki muutkin haluaisivat ratkaista nämä epäilemättä taloudellisestikin merkittävät ongelmat. Trendi on yksilöllinen hoito ja mitä tarkemmin pystytään määrittämään, mikä on juuri tietyn potilaan ongelma merkkiainetasolla, sitä varmemmin löytyy juuri tietystä lääkkeestä hyötyvä tapaus. Toivo®taan, että Bexistä kehkeytyy enemmän yleisavain/kaikkien kombinaatiokaveri kuin nicheavain.

[jerej]

@Vino_Pino

Toivo®taan, että Bexistä kehkeytyy enemmän yleisavain/kaikkien kombinaatiokaveri kuin nicheavain.

Siis Bexihän tavallaan on juuri nicheavain. Bexin toiminta vaatii sen, että syöpäkasvaimen immuunivasteen välttely johtuu kasvaimeen kertyvistä Clever-1 positiivisista immunosupressiivisista makrofageista. Tämä joukko potilaita on kai sen noin viidesosan tapauksista. Toinen vaihtoehto on myeloidilinjasta lähtöisin olevat syöpäsolut, jotka ovat valmiiksi Clever-1 positiivisia, ja siis itsessään immunosupressiivisia. Faronilla pitäisi kuitenkin olla tulossa hyvät markkerit näiden niche keissien tunnistamiseen, jolloin hoidot saadaan kohdennettua oikeille potilaille. Bexin toimintamekanismi on kuitenkin aika uniikki, joten kyllä tälle vielä kombinaatiokavereita löytyy. Ja se 2028 häämöttävä Keytrudan patentin päättyminen luo vielä sopivasti painetta partnerointiin.

edit: typo

[Vino_Pino]

Elokuun corporate deckissä https://www.faron.com/sites/faron-corp/files/Faron%20Corporate%20Deck%20August%202023.pdf (laajempi kuin BEXMABin update presis) BEXCOMBOssa annettaisiin kaikille ensilinjan hoitona Bex primerina herättämään immuniteetti ja viikon päästä alkaa varsinainen Bex+PD-1.

Jos® tällä protokollallla saadaan esim. tuplattua PD-1 hoitovasteet/pidennettyä elossa olemista, ei pitäisi olla enää mahdollista käyttää PD-1-lääkkeitä ilman Bexia. PD-1 ja CTLA-hoitojen jälkeen CLEVER-1-pitoisuudet nousevat eli biomarkkeristatus on dynaaminen ja siten vaikka CLEVER-pitoisuus ei olisi ennen hoitoa koholla, ei se ole syy olla antamatta Bexia juuri em. syystä. Vaatinee ehkä, että kasvain on kylmä, jolloin Bexin tutkimuksissa havaittu IFNg-pitoisuuden nousu laittaisi PD-1:n toimimaan. Tätä tarkoitan yleisavaimella/kaikkien kombokaverilla. Jos em. riittävä teho tulee esiin vain biomarkkereiden (CLEVER-1, IFNg, TNFalfa, PD-L1, IL-6 jne.) erottelemana pienissä alaryhmissä, siinä tapauksessa ehkä siirrytään niche-osastolle.

Interferonisignalointia/upregulointia korostetaan nyt deckissä. Ilmeisesti uuden löydöksen vuoksi, BEXMABissakin luuytimen IFNg nousi Bexin jälkeen.

Miksi sitten ei kaikkia mahdollisia lääkkeitä sitten anneta kaikille? Siksi, että immunologisillakin lääkkeillä on haittavaikutuksensa, mikä kombinaatioina sitten korostuu ja ovat huonosti siedettyjä. Bexillä toistaiseksi vain vähäisiä, siksi Bex olisi hyvä kombokaveri, aloituskynnys on matala. Taudin vakavuuden mukaan lääkkeitä kyllä kombinoidaan yhtä aikaa/peräkkäin esim. lymfoomassa vaikka 6 kpl (R-CHOEP).

Em. deckissä on myös slide BEXMABin tulosseurannasta, siinä sijoittajalle seurattava asiana success bar, saavuttaako Bex vaaditun tason. Jatkossa keskitytään näyttöön MDS-HMA ja r/r AML. Tavoite olisi tuplata hoitovasteet verrattuna standardihoitoon eli päästä vastaavasti 20 % ja 28 % ja siten ehdolliseen myyntilupaan. Nyt on kasassa 100 % ja 22 % vastaavasti.

Hengissä selviäminen on toinen seurattava, sliden mukaan ilman Bexia vastaavasti 5-6 kk ja 9 kk. M-L taisi sanoa Canaccordissa, että r/r AML:ssä 5 kk, mutta sekaannuksen vaara on olemassa. Haetaan 2-3 kk:n pidennyksiä elinaikaan isommalla aineistolla lopulliseen Bexin myyntilupaan.

[Koodinikkari]

Tuossa elokuun corparate deckissä kiinnitin huomiota näihin:
“Additional US sites Yale, UNC and Fred Hutch to open 4Q 2023” … nyt siis 3 bexmab saittia tulossa lisää, jokin aikaa sitten (jos muistan oikein) oli tulossa 2 saittia jenkkeihin lisää.

“…we still need to move the bar in those patient populations, increase response rates while
maintaining safety… I think this will be something to really look at with the bexmarilimab drug… if
we don’t see cumulative myelosuppression, thrombocytopenia, neutropenia, other new or
unexpected toxicity, then of course, that makes the drug a very good potential combination partner
to add to aza venetoclax or aza magrolimab.”

• Dr. Naval G. Daver, Department of Leukemia, MD Anderson Cancer Center

[Koodinikkari]

FDA Places Second Partial Clinical Hold on AML Enrollment for Magrolimab Trials

Toivottavasti bexmabin polku ei ole noin töyssyinen

[Vino_Pino]

Aika jännä. Ensin FDA pausetti 2022 magro+azan MDS:ssä ja AML:ssä odottamattoman suuren vakavien haittavaikutusten määrän vuoksi. Sitten antoi jatkaa. Sen jälkeen 7/2023 todettiin, että magro on faasi 3:ssa hyödytön azakombona suuren riskin MDS:ssä ja tutkimus lopetettiin. Nyt FDA pausettaa faasi 3 potilasrekryt AML:ssä 2 eri tutkimuksessa, toisessa ensilinjan p53- mutaatiossa (5-10 % kaikista AML:stä) azakombona ja toisessa ensilinjan ”tavallisessa” AML:ssä vene+azakombona.

Suoraan Faronin laariin tämä ei vielä sada paitsi ehkä tuo aiempi MDS epäonnistuminen. Faron ei keskity ensilinjan AML:ään, koska juuri tehtiin ratkaisu siirtyä aiemmassa hoidossa epäonnistuneisiin, joten edes nuo tutkimuspotilaat eivät ohjaudu magrotutkimuksesta Faronille. Ellei draama muuta käsikirjoitusta kokonaan, varsinkin jos magro-keskeytys jääkin pysyväksi.

Magrostahan piti tulla kombokaveri ”Macrophages supercharged” Bexille, kuten Dr. Naval hahmotteli Bexmarilimab for Hematological Malignancies KOL Event <br>with <br>Naval Daver, MD, Associate Professor at the Department of Leukemia at the University of Texas MD Anderson Cancer Center; Mika Kontro, MD, PhD, Associate Professor at the Helsinki University Hospital Comprehensive Cancer Center; and Faron management

@Koodinikkari

that makes the drug a very good potential combination partner

to add to aza venetoclax or aza magrolimab.”

• Dr. Naval G. Daver, Department of Leukemia, MD Anderson Cancer Center

Erityisesti hän painotti tuota vaikeaa TP53 alalajia.

Näyttää, että töyssyt voisivat suistaa kokonaan tieltä tuon miljardibiljardimagron ainakin verisyövissä. Tiedossahan on ollut jo pitkään, että sillä on haittavaikutuksia.

BMS:lle, joka omistaa azan, lienee se ja sama, mikä azan kombona on. Jos yksi suistuu tielä, radalle jää vielä muitakin ja on paremmin tilaa ajella.

[jerej]

Mielenkiintoista, että tuo Magrolimab on nyt ruvennut toimimaan noi huonosti näissä kokeista. Kaivoin tuolta Fortysevenin IR sivuilta nämä aiemmat tulokset 2020 alkupuolelta ja ei tuo Magrolimab ainakaan noiden perusteella ole huonosti toiminut vielä ensimmäisten faasien kokeissa, https://ir.fortyseveninc.com/static-files/0f037510-1313-4bfc-bb28-7dc844dd3084.

Magrolimabin aiemmissa kokeissa on nähty hyvä response rate, TP53 mutanttisolujen väheneminen ja T-solujen kertyminen luuytimeen. Missä siis vika? Noiden slidejen mukaan ensisijainen end point noille faasin III kokeille olisi CR ja vasteen kesto 180 potilaan kohdalla. Voisiko siis olla, että tuo Magrolimabin hyvä vaste ei kestä enää alun jälkeen? Tietenkin, jos esimerkiksi luuydin on täynnä immunosupressiivista Clever-1:tä yli-ilmentäviä syöpäsoluja, voi olla, että nuo T-solut eivät pääse toimimaan ja vaste katoaa alun jälkeen.

[Kayttajatili]

Magrolimabin aiemmat kokeet tehtiin kombinaatiohoitona mm. Aza:n kanssa ensimmäisessä linjassa. Nähtävästi vasteet tulivat Azasta pääosin.

Faronin BEX on aivan eri asemassa, koska siinä on mukana potilaita, jotka ovat epäonnistuneet Azassa, joten hyvän vasteen antaa tällöin nähtävästi Bex eikä Aza ainoastaan. Ainakin näin minä asiaa tulkitsen.

Tämä on hyvä uutinen. Magrolimabin kohtalo on verisyövissä erittäin kyseenalainen ja potentiaalinen markkinoiden häiritsijä ehkä poissa kuvioista pysyvästi.

Jos olisin Big Pharma, niin hakisin äkkiä uuden lisenssikumppanin verisyöpiin ja muuhunkin. BEX on siihen erittäin hyvin sopiva, mutta on vain yksi yritys, jolla on kaikki patentit tuohon

Taitaa Faronin henkilökunnalla olla kiirettä jutella partnereiksi haluavien kanssa ja partnerit tappelevat keskenään, kuka saa potin. Näinhän Tj. taisi elokuun haastattelussa mainita.

[Rushimato]

Jepjep. Omia ajatuksia tästä kans - Magron kompastelu vaikuttaa kyllä Faroninkin valuaatioon pudemmällä aikavälillä tarkasteltuna.

Sitä voi havainnollistaa ajatusleikillä että mitä jos magron olisikin saanut MDS ja 1st line AML indikaatiot.

Gileadin laskuissa faronista olisi toki ollut kombinaatiokumppanina arvokkaampi jos sitä kautta olisi pystynyt pidentämään magro+bex yksinoikeusaikaa ja vaikeuttamaan kilpailijoiden tuloa markkinalle (kilpailijalta vaaditaan parempaa tehoa)

Vastaavasti nyt muut kuin gilead jotka miettivät avaavansa sekkivihkoa voivat todeta että tää muuttui helpoksi kun ei tarvitse 1. linjassa lähtee magron kanssa jakamaan pottia (terveystaloushyötyä), ja tai trialit tulee laskennallisesti helpommaksi saada oma lääke läpi. Silloin ei ole riskiä että joku magro-triali tuottaisi huimat tulokset joita pitää lähteä sit tavoittelemaan omalla kombo-trialilla, pahimmillaan silloin kun oma kilpaileva mono-trial on kesken. Eli siis vähentää riskejä kilpailussa myöhäisen vaiheen tutkimusten vähenemisen kautta, mikä taas nostaa bexin houkuttelevuutta kaikkien silmissä mikä on se tärkein.

Se että Faron nyt sanoo keskittyvänsä 2. Linjaan on ihan puhtaasti taktinen päätös säästää rahaa. Tottakai bexillä koitetaan päästä ensilinjaan sitten kun rahaa saadaan nostettua sopivalla valuaatiolla, tai kun big pharma sponsoroi.

[Vino_Pino]

Markku nosti magron ongelmat jo elokuun 22 presiksessä:

@Vino_Pino

CD47 on ”valitettavasti” lähes kaikissa soluissa ja esim. punasoluissa vasta-aine saa aikaan hajoamisen ja siten anemian.

MDS:ssä punasolujen vajaatuotanto on muutenkin yksi suurimmista ongelmista.

Sax revittelee tänään:

”Gilead acquired magrolimab as part of its $4.9 billion acquisition of Forty Seven back in 2020. Someone should have told them they could have had Faron for $1 billion back then . If Bexmab data continues as it has , maybe we can command a $4.9 billion price tag . Approx £62 a share ( a 22 bagger from here ) ”

Mehän emme osakkeen hinnalla revittele. Korkeintaan alaspäin. Olisihan tuollainen baggerointi hankalaa (naapureille).

Vielä vakavammin puhuen, jos tuo magro kompastuu, toimii se myös varoittavana esimerkkinä big pharmalle ja 4,9 jaardia ei helposti toteudu ennen faasi 3:a tai dramaattista faasi 2:ta Faroninkaan osalta. Rajattomasti ei big pharmallakaan ole rahaa, jolla ottaa riskejä. Todennäköisempi skenaario olisi lisensointi, jossa tulee etumaksu ja jos® kaikki menee putkeen seuraavissa faaseissa, tuo 4,9 jaardia voi vaihtaa omistajaa lopulta milestoneittain. Riski olisi alkuun jaettu riski. @Rushimato kyllä muistutti, että kaikilla on oma shekkivihko, toivottavasti noilla ahneus voittaa.

Novartis osti 2014 CoStimin, start upin, joka oli aiemmin mainitsemani ja Duodecimin nostaman sabatolimabin kehittäjä. Kauppasummaa ei kerrottu. Tuo TIM-3-estäjä vaikuttaa T-soluihin ja blasteihin suoraan, osin tuttua? Suora kilpailija tämäkin bexille, he tosin tutkivat ensilinjan AML/MDS potilaissa, mihin vipuun magro/markkina taisi mennä. Catherine Sabatos oli kehittämässä sabatolimabia. Onkohan Maijan toinen nimi Mari ja mistä Bex tulee?

Faron ottaa nyt yhä ymmärrettävämmän riskin hoitoresistenteissa rohkaistuttuaan alkuvasteista. Näin voidaan kiihdytysrampin kautta ohittaa muut ruuhkaisella motarilla.

[jerej]

Roche julkaissut tuloksia anti-TIGIT + anti-PD-L1 NSCLC kokeistaan. Nämä kai olivat alunperin vahingossa päätyneet julkisuuteen. https://www.fiercebiotech.com/biotech/roche-posts-interim-tigit-overall-survival-data-after-inadvertent-disclosure-sending-stocks

“As of the cutoff in November 2022, estimated median overall survival in the tiragolumab combination arm was 22.9 months, compared to 16.7 months in the Tecentriq monotherapy cohort.”

“J.P.Morgan analysts also noted that the latest findings “suggest … the trial could still be statistically significant at the final analysis.” However, they added that the “detailed data” didn’t change their overall view on tiragolumab’s potential. “The clinical relevance of the benefit shown by the TIGIT combination is likely to be debated, which means that the product is unlikely to be commercially significant,” the analysts said.”

Eli ei kai tähän asti mitään järisyttäviä tuloksia.