Tuosta slidestä tuli mieleen, että ei ole näkynyt, onko vasta-ainemuodostus (ADA) bexia vastaan ollut ongelma tai edes minkä asteista se ihmisellä on. Eläinkokeissa ”Antidrug antibody formation was not detected, and signs of immune responses were not observed in any animal at any dose tested.” MATINS-datapaketissa FDA:lle voisi olla tietoa ja nyt siis BEXMABissa siitä lisää.
Faasi kakkoseen varmaan mennään vauhdilla, jos 30mg/kg on jo unohdettu ja vasteita tulee jo 1-3mg/kg:lla eikä ehkä 10mg/kg tarvita sitäkään, ellei vasta-aineita tule pitkässä juoksussa. Maaliskuussa ehkä jo ekat arvaukset noista valittavista käyttöaiheista, veikkaan, että kaikki jatkavat, jotka nytkin. Aza-resistentti MDS ja r/r AML kiihdyttävät sinne ekana, voiko sitten niin tehdä, että osa menee nopeammin, toivotaan. Myyntiluvathan tulevat, jos/kun tulevat käyttöaihe kerrallaan kuitenkin.
Yksi TAMia lisäävä käyttöaihe on kaikki muutkin MDS:t ja AML:t kuin nämä, jotka eivät potilaan iän tai muiden sairauksien eli yleiskunnon vuoksi kelpaa kantasolusiirtoon rankkoine sytostaatteineen. Bexin haittavaikutukset ovat vähäisiä. Jos verenkuva saadaan normalisoitumaan ilman noita kovia sytostaatteja, lisää se kantasolusiirtoon kelpaavien määrää. Toimisi myös nuorille sairastuneille ja voisi olla mullistus koko hoidolle.
Nykyiset hoidot eivät ilman em. kantasolusiirtoa paranna tautia, koska niillä ei saada tuhottua pahanlaatuista solulinjaa/kloonia. Voisiko elmistö pystyä bexin avulla? Se olisi kyllä jo ns. ihme.
Kuinka yleistä tämä vasta-ainelääkkeitä kohdentavien vasta-aineiden syntyminen on ylipäätään? Luulisi, että tällaiseen prosessiin olisi jonkinnäköinen valikoiva steppi jo immuunisolujen kyspyessä kateenkorvassa, eikö? Kaikennäköisiä muita vasta-aineita on kuitenkin jatkuvasti verenkierrossa muutenkin. Tietenkin jos annettava rekombinanttivasta-aineen määrä on korkea tuo riski varmaan nousee.
Tämä saattaisi olla teoriassa mahdollista, jos käy hyvä tuuri. Jos nuo Clever-1 positiiviset syöpäsolut luovat luuytimeen immunosupressiivisen mikroympäristön, samaan tapaan kuin immunosupressiiviset makrofagit kiinteissä syövissä, niin tuo Bex hoito voisi kai teoriassa auttaa kohdentamaan myös luuytimessä pesiviä syöpäsoluja. Tämä jäänee vielä nähtäväksi.
edit: Ja lisätäkseni vielä hieman tuohon autovasta-aine kysymykseen, itse uskon enemmän vasta-aine pohjaisten rekombinantti-inhibiittoriproteiinien potentiaaliin lääkkeinä, kuin muihin kilpaileviin proteiini pohjaisiin teknologioihin, kuten esim. affimeereihin (Affimer - Wikipedia). Vasta-aineita on luonnostaan verenkierrossa ja täten olettaisin niiden aiheuttavan paljon harvemmin immuunireaktiota. Esimerkiksi Avactan kehittämä PD-L1 inhibiittori affimeeri (Pipeline | Avacta Life Sciences Limited) on mielestäni tuosta syystä huomattavasti riskisempi teknologia, vaikka sen sovellusmahdollisuudet teknologiana ovatkin hyvin laajat.
Lontoon puolella taas bongattu uusi patenttihakemuksen julkaisu. Tämä Sirpa Jalkasen aluetta. Haematokine on VAP-1 estäjä. Tarkoituksena on lisätä onnistumisen todennäköisyyttä kantasolujen viljelyssä ”laboratoriossa” ja siirteen onnistumisessa potilaassa. Mahdollisesti vajaalla toimivan luuytimen virkistämisessä voisi myös toimia.
Kantasolusiirtoa käytetään esim. juuri aiemmin ketjussa mainituissa verisyövissä, joihin bex menossa. Viimeisen? kerran kommentoin sukkia ja 3 raitaa. Em. foorumin mukaan kyseessä on Faronin 3 tuotetta; Bex, Traumakine ja Haematokine. Makes sense. Kovin määrätietoisesti pusketaan Haematokinenkin tieteellistä taustatyötä kohti FDA:n IND eli Investigational New Drug Applicationia.
”Verisuonten adheesioproteiini-1:n (VAP-1) estäjää voidaan käyttää reaktiivisten happilajien (ROS) pitoisuuden säätelijänä hematopoieettisten kantasolujen ex vivo -viljelyssä, mikä mahdollistaa menetelmän tuottaa laajennettu hematopoieettisten 5-kantasolujen populaatio ex vivo . Lisäksi VAP-1-inhibiittoria voidaan käyttää luuytimen suppression tai luuytimen vajaatoiminnan hoidossa yksilössä.”
…
”on havaittu, että osa primitiivisiä ihmisen hematopoieettisia kantasoluja on VAP-1-positiivinen ja erityisesti niiden laajeneminen voidaan saavuttaa estämällä verisuonten adheesioproteiini-1:n (VAP-1) entsyymiaktiivisuutta.”
Tämä Hematokinen molekyyli on kai ollut jo aiemmin kliinisissä kokeissa, joten ainakin turvallisuuden suhteen sen olettaisi olevan aika lupaava keissi. Hematokinesta on hyvin todennäköisesti synergiaetuja Bexillä hoidettavien verisyöpien hoidoissa, jotta nuo verikantasolujen populaatiot saadaan palautettua. En sitten tiedä onko tarkoituksena käyttää Hematokinea suoraan potilaille annettuna vai kantasolujen lisäämiseen maljalla enne siirtoa potilaille.
edit: Kävin läpin nuo patentin listaamat AOC3 inhibiittorit clinical trialsista. Näistä kolme on ollut faasin II kokeissa: BI1467335, ASP8232 ja PRX167700. Kaikkien kolmen kehitysprojektit vaikuttaisivat olevan keskeytettyjä, joten mikätahansa näistä voi olla Faronin hankkima molekyyli.
Kauppalehti julkaisi eilen kaksi eri artikkelia Faronista. Molemmat ovat valitettavasti tilaajille. Artikkeli numero kaksi oli todin käytännössä tiivistelmä ekasta artikkelista (lukuajat 4min ja 1min).
Artikkeleissa avataan hyvin riskejä, potentiaalista arvonnousuja sekä eri skenaarioita. Artikkeliin oli lisätty myös useita Inderesin Antti Siltasen kommentteja. Kokonaisuudessaan neutraalin analyyttiset artikkelit, jossei nyt klikkiotsikoita lasketa. Sisällöissä ei mitään uutta tätä foorumia seuraaville.
Alma Talentin ja Factsetin kautta oli saatu Faronin tavoitehinnaksi 3,38€.
Varsin hyvä artikkeli sellaiselle joka ei olisi aiemmin tutustunut ollenkaan yritykseen tai seurannut tätä keskusteluryhmää. Mitään uutta artikkelista en tunnistanut. Perustui lähinnä Inderes analyytikon Antti Siltasen kommentteihin. Artikkeli on vapaasti luettavissa maanantain näköislehden sivulta 18 (PAU lakon takia). Lehti 23.2.2023 | Kauppalehti (EDIT: ei ole enää vapaasti luettavissa)
Muistutuksena vielä, että vuoden 2022 tulos tulee ulos 3.3.2023. Samassa yhteydessä Webcast ja haastatteluja. Alla olevasta linkistä voit osallistua Webcastiin.
Tuossa webcastissä on mahdollista esittää kysymyksiä chatin kautta kuten aiemmillakin kerroilla. Juttelin äsken @Paavo_Koivisto kanssa, joka kertoi, että kaikkiin kysymyksiin pyritään vastaamaan. Joko heti webcastissä tai sitten jälkikäteen foorumin kautta.
Inderesin haastattelu nauhoitetaan webcastin jälkeen ja se tulee iltapäivällä/alkuillasta katsottavaksi. Minullekin voi kysymyksiä esittää välitettäväksi, mutta tosiaan suorat kysymykset voi laittaa chatin kautta suoraan yhtiölle, mikä ainakin teknisempien kysymysten suhteen lienee parempi vaihtoehto.
R&D-päivää ei keväällä ilmeisesti ole tiedossa (EDIT: ks. alla Paavon viesti, on tulossa!), joten seuraavia kysymyksiä, jotka liittyvät tietenkin rahan menoon ja toivottavasti ennen kaikkea tuloon.
MATINS. FDA-prosessi, missä vaiheessa ollaan? FDA:n avoimessa kalenterissa ei ole Faronia mainittu kevään 2023 aikana, onko tapaamisesta sovittu? Biomarkkereista uutta kerrottavaa? Onko pitkään selvinneillä potilailla bex lopetettu vai saavatko ylläpitohoitoa? Montako annosta bexia olisi optimaalinen?
BEXMAB. Milloin seuraava katsaus potilaiden toipumiseen? USA:ssa avattiin tutkimuskeskus jo muutama viikko sitten, onko potilaita rekrytty? ClinicalTrialsissa ei näy muita kuin Suomen keskuksia.
Onko tavoitteena hamaan tulevaisuuteen jatkuva ylläpitohoito bexilla vai mitkä olisivat teoreettiset mahdollisuudet saada syöpäsolulinjat tuhottua bexin avulla? Bexilla on ex vivo-tutkimuksissa myös yksin vaikutusta syöpäsoluihin ja vähäisine sivuvaikutuksineen voisiko muuntaa kantasolusiirtoon kelpaamattomia huonokuntoisia potilaita siihen kelpaaviksi?
BEXLUNG. Odottavatko FDA:n MATINS-linjauksia ja BEXCOMBO-linjauksia, jotka nekin odottanevat FDA-linjauksia MATINSista eli mahdollinen aloitus menisi kesään?
BEXCOMBO. Onko PD-1-estäjä jo valittu? Ostetaanko se kaupasta vai tehdäänkö yhteistyönä? Onko mitään kokemusta yhtäaikaisesta bex+PD-1-estäjästä esim. MATINS-potilailla? Jos BEXLUNG alkaa ulkopuolisella rahalla, miksi tehtäisiin sama Faronin kustannuksella BEXCOMBOssa?
Jos näihin olisi vastauksia Faronin esityksen, analyytikkojen webcastkysymysten, yleisön kysymysten ja Inden haastattelun jälkeen, hyvä niin. Jos kysymykset menevät perille jo @Paavo_Koivisto kautta, en pahoita mieltäni.
R&D-päivä tullaan keväällä pitämään huhti-toukokuussa ja tähän voin ottaa paremmin kantaa perjantain Webcastin jälkeen. Kysymyksiä toivomme ensisijaisesti laitettavaksi linkin kautta, jotta saamme ne kootusti. Kaikkeen meillä ei ole aikaa vastata Webcastissa, mutta niihin mihin emme ehdi vastausta antaa, niin pyrimme vastaamaan näihin kysymyksiin Foorumin kautta kuten @Antti_Siltanen jo mainitsikin. @Vino_Pino kysymyksesi on otettu ylös.
Toivottavasti tänään viimein saataisiin lisätietoa. Koko tämä vuosi on menty aika lailla pimennossa. Jos tätä foorumia ja Lontoon vastaavaa ei olisi, voisi välillä luulla, ettei koko Faronia olisi edes olemassa.
Eniten kiinnostaa FDA-tapaamisen aikataulu, koska sieltä saatavat vastaukset määrittävät tulevaa tekemistä.
”An FDA meeting will take place in Q1 2023 for feedback on the recommended dosing regimen and study design for further development of single agent bexmarilimab.”
Se ei välttämättä näy siellä ylipäätään. Tuolta sivun about osiosta löytyy seurava teksti: “Our independent research tools track PDUFA dates, FDA advisory committee meetings, clinical trial results, patent expirations, and cash burn rates for publicly traded companies in the United States.” Faron on listattu Lontoossa ja Helsingissä, eli se ei välttämättä ole tuossa träkkerissä mukana.
”Faron will support activities in preparation of a potential clinical trial with the Fred Hutchinson Cancer Center in Seattle, Washington, to investigate intravenous (IV) interferon beta in the prevention of cytokine release syndrome (CRS) and other CAR-T* therapy side effects, such as neurotoxicity.”
—————————-RNS päättyy
*CAR-T:ssa otetaan potilaan T-soluja, muokataan ne hyökkäämään syöpää vastaan ja annetaan takaisin. According to Novartis, the manufacturer of Kymriah (tisagenlecleucel), this CAR-T cell cancer therapy costs $475,000 for one treatment course.
Traumakinelle olisi vihdoin (potentiaalisesti) tulossa tutkimus sen tehosta hillitä haitallista tulehdusvälittäjäainemyrskyä tehokkaiden syöpähoitojen yhteydessä. Toivottavasti joku muukin taho kuin me maksaa tästäkin tutkimuksesta. Ei tosin ihan jokaisen ulottuvissa, mutta sytokiinimyrskyn hillintätehon osoitus avaisi markkinaa infektioissakin.
Faronista voisi kehkeytyä syöpätalo, jossa on bex syövänhoitoon ja Traumakine yllä olevaan tarkoitukseen ja toinen syöpähoitojen haittojen hoitoon oleva Haematokine.
Mitään uuttahan tän päivän raportissa ei nyt varsinaisesti odotettukkaan koska jos yrityksellä olisi ollut jotain uutta mullistavaa tietoa niin siitähän olisi pitänyt jo antaa pörssitiedote etukäteen, vai mitä?
Pienempänä nostona tuli lisää luiden ympärille jo jossain vanhassa slidessä vilahtaneesta jutusta että Traumakinea testattaisiin CAR-T hoitojen CRS:ään:
Faron will support activities in preparation of a potential clinical trial with the Fred Hutchinson Cancer Center in Seattle, Washington, to investigate intravenous (IV) interferon beta in the prevention of cytokine release syndrome (CRS) and other CAR-T therapy side effects, such as neurotoxicity.
Nää CAR-T:t on kovan hypen kohteena joten toivottavasti siitä saataisi sitä positiivista auraa myös tälle käyttökohteelle, mutta vielä valitettavan pieni markkina-alue. Tietenkin siellä on olemassa mielenkiintoisia businessmalleja kun yksi hoito maksaa puoli miljoonaa ja siitä tehdään välillä ns risk-sharing sopimuksia eli jos hoito ei toimi niin sairaala ei maksa (niin paljoa). Jos tota suhdetta saa parannettua vähentämällä haittoja niin myrkyllisimpien CAR-T-hoitojen valmistajat voisivat olla kiinnostuneita myös tukemaan tän kehitystä (jos se toimii).
Muutenhan kaikki noi muut pointit tiedettiinkin jo, sen takia sen nimikin on vuosikertomus, siinä kerrotaan mitä viime vuoden aikana on tapahtunut
Valuation We value Faron using a sum-of-the-parts (SOTP) valuation analysis based on discounted cash flow (DCF) models of the clinical pipeline candidates. Our updated fair value range is EUR3-12 per share with a base case of EUR5 (EUR4), bull case: EUR12 (EUR10); bear case: EUR3 (EUR2). We believe that the share will continue its newfound upwards momentum as Bexmarilimab makes further clinical progress and see multiple potential catalysts ahead.
Evidence: We are talking billions, not millions We argue that Bexmarilimab could fundamentally change the future of CPI-refractory treatment. The candidate has a proven ability to alter the tumour microenvironment, converting highly immunosuppressive “M2” macrophages into immune stimulating “M1” macrophages, igniting anti-cancer immune responses. Next-generation checkpoint inhibitors are on Big Pharma’s radar, owing to the large patient population that does not benefit from the currently marketed CPIs and the patients who become CPI-refractory following initial treatment response. We believe the enormous sales potential of next-generation CPIs (we estimate peak annual Bexmarilimab sales surpassing USD 4.3bn) and potential synergies with currently marketed CPI assets will incentivize Big Pharma to proactively search for, and acquire, drug candidates like Bexmarilimab.
Sisällöissä ei mitään uutta tätä foorumia seuraaville.
