Faron Pharmaceuticals - Innovatiivisia lääketieteen ratkaisuja

Osakkeet
2177

Faronin FDA-tiedotteen mutustelua, kyseessähän on Faronin ja FDA:n tapaamisesta ”kokousmuistio” = The official meeting minutes.

”further clinical development of single-agent (monotherapy) bexmarilimab into a registration trial”

Tarkoittaa , että FDA:n mielestä turvallisuusdata osoittaa, että voidaan aloittaa faasi 3 tutkimus.

”…additional data are required to establish the recommended Phase II/III dose for specific cancer(s)”

Tarkoittaako tämä sitä, että tiedetään jo tietty syöpä/syövät, jonka suhteen tarvitaan vielä lisätutkimusta tulevassa MATINSissa? Vai pitääkö tutkia vielä jokaista eri syöpää, jossa vastetta jo nähtiin optimaalisen annoksen suhteen, vaikka perusta onkin 1 mg/kg per 3 viikkoa. Nythän MATINS-aineisto pirstaloitui eri syöpiin, eri annoksiin, eri antoväleihin, mikä heikentää tilastollista voimaa. Voi olla niinkin, että melanoomasolukkoon tarvitaan suurempi annos kuin keuhkosyöpäkudokseen, tai toisinpäin, jos Bex menee niissä eri tavalla perille. Ovat varmaan onnellisia, että tuolla annoksella Bexiä kuluisi vain 1/18 siitä määrästä mitä BEXMABin suurimmalla annoksella.

”Valuable feedback and guidance on further development of a simple, validated staining assay to identify patients with CLEVER-1 positive tumors for clinical trial inclusion”

Inkluusiokriteeri on se aihe, jolla potilas otetaan tutkimukseen. Tulevassa faasi 3:ssa yksi biomarkkerikriteereistä tulee siis olemaan syöpäkudosnäytteen CLEVER-1 positiivisuus. Tämä on TÄRKEÄ asia.

Development of validated staining assay?

Biomarkkerilta odotetaan spesifisyyttä, että se löytää sen, mitä etsii eikä muita proteiineja ja sensitiivisyyttä, että se myös herkästi löytää etsimänsä. Maijahan on töissään käyttänyt immunohistokemiallista värjäystä ja immunofluoresenssiakin on käytetty. Toivottavasti validointi on jo pitkällä, ettei sitä odoteta, ennen kuin päästään eteenpäin. Onhan sitä lukuisilla potilaillakin jo testattu. Ehkä tästä kuulemme kevään R&D-päivässä? Ja mikä se proggis Aiforian kanssa on, liittynee edelliseen?

Analyytikot pysyvät näkemyksissään.

14 tykkäystä
2178

Nämä markkerivärjäykset tehdään todennäköisesti juuri immunohistokemiallisina värjäyksinä koepaloista. Veikkaisin että näissä värjäyksissä käytetään myös Bexiä itseään värjäämään soluja. Näissä validointikokeissa pyritään näytämään, että värjäystulokset ovat riittävän hyvin toistettavissa vaikka jotkin menetelmän osatekijät muuttuvat. Esimerkiksi jos jokin reagenssi vaihtuu, vasta-aineen erä vaihtuu, värjäyksen tekevä teknikko vaihtuu tai vaikka vasta-ainetta on säilytetty x päivää jääkaapissa. Kaikissa tilanteissa tulisi saada luotettavasti sama tulos, jotta voidaan luottaa markkeriin.

Näistä värjäyksistä on muistaakseni aiemmin myös ollut jotain slideja esityksissä, missä on mainittu siitä, että kaikki Clever-1 positiiviset pesäkkeet eivät möyskään ole aina oikeita osumia. Clever-1 positiivisten solujen tulisi muistaakseni olla pesäkkeen sisällä, eikä esimerkiksi sen ympärillä, jotta tuolla markkerilla on ennustearvoa responssin suhteen. Tämän joutuisi tietenkin opettamaan myös eri patologeille, jotta he oppisivat tunnistamaan oikeat tapaukset. Tuo Aiforian (oletettu) pipeline mahdollistaisi kaikkien näiden näytteiden arvioinnin samoilla spekseillä, helpottaisi menetelmän käyttöä ja lisäisi sen luotettavuutta.

8 tykkäystä
2179

Q&A with CSO, Dr. Maija Hollmén March 2023

4 tykkäystä
2180

Em. haastattelu suomennettuna tekoälyllä, vähän sitä korjaten, kysymykset vähä-älyllä ja allekirj. kommentit myös.

Kysymys: Mikä siinä CLEVERISSÄ on nyt muka sitte niin ihmeellistä?

CLEVER-1 on erittäin suuri scavenger- ja adheesioreseptori, joka sitoo erilaisia ​​ligandeja. Näin ollen sillä on useita toimintoja, jotka johtavat monenlaisiin kontekstiriippuvaisiin lopputuloksiin. Esimerkiksi CLEVER-1 säätelee ulkoisen matriksin koostumusta, solunsisäisiä signaalitapahtumia ja erilaisten molekyylien eritystä poistamalla ei-toivotut itsen osat scavengeroimalla ja solunsisäisellä lajittelulla.

Tämän mielessä on useita merkkejä siitä, että CLEVER-1:n kohdentaminen voisi hyödyttää potilaita, yleisin tietenkin syöpä. Mutta on useita muita mahdollisuuksia soveltamiselle, kuten adjuvanttihoito rokotusten tehostamiseksi tai jopa makrofagivasteiden indusoiminen tuberkuloosia vastaan. Tämä sanottu, on tärkeää tietää, mitä epitooppia kohdennetaan CLEVER-1:een halutun toiminnon saavuttamiseksi. Tämä ei ole niin yksinkertaista.

Kommentti: Cleveriin vaikuttaa muutkin molekyylit kuin Bex. Suurta odottamisen iloa aiheuttaa, että tuo tuberkuloosi on edelleen on heillä ajatuksissa. Kuten aiemminkin olen hokenut, että TAM TAM :chart_with_upwards_trend:

Kysymys: Mikä siinä CLEVERissä on muka sitte niin vaikeeta?

”Olen työskennellyt kahden erittäin vaikean molekyylin kanssa urani aikana. Ensimmäinen niistä oli ErbB4, sillä ei ollut selvää, oliko se onkogeeni vai kasvaimen suppressori, ja sen salaisuudet paljastuivat vasta, kun solut olivat stressissä tai viljeltiin 3D-kulttuureissa.

Toinen on CLEVER-1. Sen monitoiminnallisten ominaisuuksien vuoksi sillä ei ole yhtä vankkaa mittausta, ja sen sijaan se voi vaikuttaa laajaan kirjoon tapahtumia. Tämä tekee tehokkuuslukemien suunnittelun CLEVER-1:tä kohdentaville lääkkeille vaikeaksi.

Joitakin esimerkkejä haasteista CLEVER-1:n kanssa työskenneltäessä ovat seuraavat: sen suuren koon yli-ilmentäminen on erittäin vaikeaa missään relevantissa solulinjassa tai primaarisoluissa, pysyvien geneettisten knockdownien tekeminen on ollut mahdotonta, ja rekombinanttisten CLEVER-1-muotojen tuotanto on pääasiassa epäonnistunut alhaisen tuoton tai proteiinin virheellisen laskostumisen vuoksi.”

Kommentti: Kettumainen molekyyli. Jos vaikuttaisi vain solun yhteen toimintoon, ei olisi niin kettumainen. Suuri koko vaikeuttaa vähän kaikkea.

Kysymys: Mitä muka Bex osaa mitä muut ei AML:ssä ja MDS:ssä?

”Myeloidisten maligniteettien ja syöpää aiheuttavan immunosuppressiivisuuden tarkka hoitokontrolli on edelleen kriittinen haaste, joka ei ole onnistuttu ratkaisemaan nykyisillä lääkkeillä. CLEVER-1:n kohdentaminen, joka ilmenee sekä immunosuppressiivisissa makrofagi-populaatioissa että myeloidileukemiasoluissa, tarjoaa mahdollisuuden hoitaa molemmat ongelmat samanaikaisesti.

Toisaalta bexmarilimab voi aktivoida adaptatiivista immuunijärjestelmää lisäämällä makrofagien antigeeniesittelyä ja toisaalta se voi tehostaa myeloidileukemiasolujen herkkyyttä standardihoidoille, kuten azasitidiinille ja venetoklaksille. Tämä tekee bexmarilimabista houkuttelevan vaihtoehdon myeloidisten maligniteettien ja syöpää aiheuttavan immunosuppressiivisuuden tarkkaan hoitoon.”

Kommentti: Watch and learn.

Kysymys: Miks Faron muka ei oo niinku muut?

”Faron on edelläkävijä makrofagikohdennettujen hoitojen kehittämisessä ja sillä on uusiutuva pipeline akateemisten tutkimusten pohjalta. Faronin kliininen kehitys perustuu vahvasti tieteellisiin löydöksiin, ja akateeminen tutkimus on yhdensuuntaista Faronin kaikkien toimintojen kanssa päätöksenteon tukemiseksi. Kaiken kaikkiaan Faron erottuu, koska se seuraa omaa polkuaan eikä kiirehdi kuin lemmikki IO-tilaan, jossa jokainen toinen yritys on tällä hetkellä T-solukohdistetuilla lääkkeillä.”

Kommentti: Maija puhui sopuleista, joita siis ei saa ottaa lemmikeiksi, koska ne ovat villieläimiä. IO-tila on immuno-onkologin turvallinen tila.

8 tykkäystä
2181

Faronin CFO vaihtuu:

2 tykkäystä
2182

Vaikuttaa tosi lupaavalta kaverilta. Paljon kokemusta vastaavista hommista muissa biotekeissä, https://www.linkedin.com/in/jamesobriencpamba. Voi olla hyvä mätchi nyt, kun Faronin fokus näyttää siirtyvän enenevissä määrin jenkkien suuntaan.

1 tykkäys
2183

Joo, kovasti pusketaan jenkkeihin päin. Kehyksiä tämäkin rakentaa, vaikka varsinaiseen draiveriin eli tutkimustuloksiin ei liitykään. ”Kohti globaalia biolääkeyhtiötä”, onko tämä muistutuksena, ettei me tarvita välttämättä ketään pelastamaan ostolla vaan tehään ite, jos niikseen tulee? Google translatea korjaillen:

”
ilo ilmoittaa, että James O’Brien, CPA, MBA, on nimitetty yhtiön uudeksi talousjohtajaksi (CFO) 3.4.2023 alkaen. O’Brien seuraa Toni Hännistä, joka lähtee Faronista hakemaan uutta uramahdollisuutta.

Mr. O’Brien on taitava biotekniikka- ja talousjohtaja, jolla on laaja kokemus Yhdysvaltain pääomamarkkinoilta. Hänen nimityksensä korostaa Faronin etenemistä kohti globaalia biolääkeyhtiötä.

“Olen innoissani voidessani toivottaa Jamesin tervetulleeksi Faroniin, kun otetaan huomioon hänen vahva suorituskyky julkisilla markkinoilla, pääomanhankinta Yhdysvalloissa, liiketoiminnan kehittäminen ja strateginen suunnittelu”, Faron Pharmaceuticalsin toimitusjohtaja Markku Jalkanen sanoi. "Hänen yhdysvaltalaisen liike-elämän taju tulee olemaan tärkeä voimavara yrityksellemme, kun suunnittelemme kliinistä kehityssuunnitelmaa päätuotteemme beksmarilimabille.

“Haluan myös kiittää Tonia hänen palveluksestaan ​​Faronille vuosien varrella. Hänen kumppanuutensa ja panoksensa ovat olleet korvaamattomia ja avain yrityksemme menestykseen tähän mennessä. Toivotamme hänelle kaikkea hyvää seuraavassa roolissaan.”

Viimeksi O’Brien toimi CFO:na Cognition Therapeutics, Inc:ssä (NASDAQ: CGTX), kliinisen vaiheen biolääkeyhtiössä, joka sai onnistuneesti päätökseen listautumisannin lokakuussa 2021 ja keräsi 52 miljoonaa USD. Hän toimi aiemmin talousjohtajana Enzo Biochem, Inc:ssä (NYSE: ENZ). Aiemmin urallaan hän työskenteli yhä useammissa tehtävissä lääkeyhtiöissä, mukaan lukien Actavis PLC (nykyisin AbbVie, Inc. (NYSE: ABBV)), sveitsiläisen Nycomedin yhdysvaltalainen tytäryhtiö, jonka Takeda Pharmaceuticals on sittemmin ostanut, ja Bristol Myers. Squibb. Hän vietti lähes vuosikymmenen PricewaterhouseCoopersissa ja on laillistettu tilintarkastaja (CPA), jolla on kirjanpitäjän kandidaatti George Washingtonin yliopistosta ja kauppatieteiden maisteri Fordhamin yliopistosta.

“Olen iloinen saadessani liittyä Faroniin, ja tuon vahvan taustani Yhdysvaltain biotekniikan ja lääkealan rahoitussektorilla viedäkseni Yhtiötä menestyksekkäästi eteenpäin”, sanoi Mr. O’Brien.”

8 tykkäystä
2184
6 tykkäystä
2185

O’Brien reveals more about what he believes he can bring to Faron, highlighting his experience in the US capital markets.

He adds that Faron is now moving “into [its} next phase of growth.”

7 tykkäystä
2186

Modernalta tuloilla rokote joka myös auttaa omaa puolustusjärjestelmää tuhoamaan syöpäsolut. Arviolta markkinoilla vuosikymmenen loppuun mennessä.

4 tykkäystä
2187

Yksi koronapandemian vaikutusten positiivisista asioista on kyllä ollut tämän mRNA-rokoteteknologian todella nopea kehitys. Näitä synteettiseen mRNA:han pohjautuvia menetelmiä on kyllä kehitetty ainakin vuosikymmen ennen pandemiaa, mutta suurimpana esteenä oli ollut kliinisten kokeiden rahoitus. Pandemian myötä kokeisiin kaadettiin suunnattomat määrät rahaa ja kokeiden asetelmia suunniteltiin uudelleen niin, että niitä oli mahdollista nopeuttaa huomattavasti. Tämä tulee johtamaan tulevaisuudessa useiden muidenkin mRNA-rokotteiden sekä mRNA pohjaisten geenieditointimenetelmien kehitykseen. Knoppitietona, Modernan yksi perustajajäsenistä on väitellyt Helsingistä (Derrick Rossi - Wikipedia).

Ja jos joku sattuu miettimään, että onko tämä syöpärokote kilpailija Bexille, sanoisin että ei. Nämä voivat hyvinkin olla synergisiä hoitoja. Syöpärokotteet pyrkivät saamaan aikaan T-soluvasteen syöpäsoluja vastaan, mutta osassa kasvaimista makrofagit muodostavat immunosupressiivisen ympäristön, joka estää näitä syöpää tappavia T-soluja toimimasta. Bex pyrkii auttamaan näissä tapauksissa ohjelmoimalla makrofagit uudelleen.

Sattui vielä tänään tulemaan twitterissä vastaan tällainen uusi juttu jossa on tutkittu NSCLC:n anti-PD(L)1 terapiavasteiden taustoja (Genomic and transcriptomic analysis of checkpoint blockade response in advanced non-small cell lung cancer | Nature Genetics). Mielenkiintoisesti immuunisoluvasteesta parhaiten SD/PD (stable disease / progressive disease) responssien kanssa korreloi makrofagien markkerit (Figure 2e). Tämä viittaisi siihen, että immunosupressiiviset makrofagit voivat olla iso tekijä estämässä tehokasta NSCLC:n hoitoa anti-PD(L)1 lääkkeillä. Tämä on myös lupaava löydös Bexlungin / Bexcombon odotusten kannalta.

F2e

edit: Lisätty tuo Fig 2e kuva tuosta yllä olevasta NSCLC jutusta referenssiksi.

13 tykkäystä
2188
3 tykkäystä
2189

https://www.utupub.fi/handle/10024/174474

144 sivua iltalukemista

9 tykkäystä
2190

Faron will present on the panel, “Boosting checkpoint inhibitors – finally two solutions?”. Dr. Jalkanen and Dr. Fjällskog will discuss the most recent data for bexmarilimab, the company’s wholly owned immunotherapy asset, for treating hematological malignancies and solid tumors.

6 tykkäystä
2191

AACR 2023:

2269 / 16 - Bexmarilimab induces B-cell activation and autoantibody production

https://www.abstractsonline.com/pp8/#!/10828/presentation/3192

11 tykkäystä
2192

4334 / 9 - Clever-1/PD-L1 ratio predicts response to Bexmarilimab, a novel macrophage-guided immunotherapy, in immune deprived cancers

https://www.abstractsonline.com/pp8/#!/10828/presentation/4141

12 tykkäystä
2193

Results: 23 successful baseline biopsies and stainings were obtained, 6 per cutaneous melanoma, 11 per cholangiocarcinoma and 1 per hepatocellular carcinoma, from patients treated with bexmarilimab. Patients had received an average of three previous lines of therapy. At baseline, patients that saw a clinical benefit (CBR) from bexmarilimab had average PD-L1/Clever-1 ratio of 0.2 compared to 4.4 (p=0.042, Wilcoxon nonparametric test) in patients that did not respond to the treatment.

Hienoa! Bravo!

Nyt on julkaistu ensimmäiset tulokset myös biomarkkereista. Potilasjoukko vielä tosin valitettavan pieni, ja voi olla että vielä tarvittaisiin lisädataa joidenkin potilasjoukkojen osalta. Voi olla että myös FDA viittasi tähän, silloin sanoessaan että joiltain potilasjoukoilta tarvitaan vielä lisädataa ennen kuin voidaan edetä.

Todella mielenkiintoinen toi ajatus että käytetään PD-L1/Clever-1 suhdelukua markkerina, ja nimenomaan jos luku on pieni. Esim Keytrudallahan on jotkin käyttöaiheetkin rajattu siten että pitää olla suuri PD-L1 määrä tuumorissa; tässä nyt nähdään käytännössä se mistä on puhuttu että bexistä hyötyvät ovat niitä joilla on immunologisesti kylmät kasvaimet, eivätkä he hyödy nykyisistä immuunitarkistuspisteen estäjistä.

Olisi todella mielenkiintoista tietää että mitä bex + PD-1 estäjä tekee tuollaisessa lähtökohtaisesti kylmässä kasvaimessa. Sitä kombinaatiotutkimusta odotellessa hattua päästä.

ps. Kiitos Poiju kaivamisesta.

15 tykkäystä
2194

Tuo hyöty pienellä suhdeluvulla viitannee siihen, että Bex monoterapiasta hyötyvät todennäköisemmin potilaat joilla on vähemmän PD-L1 positiivisia syöpäsoluja pesäkkeessä suhteessa Clever-1 positiivisiin makrofageihin, jos en nyt aivan väärin tätä tulkitse. Käsittäkseni tätä suhdelukua voitaisiin käyttää arvioitaessa sitä hyötyykö potilas todennäköisemmin Bex monoterapiasta vai Bex + PD-L1 inhibitio kombinaatioterapiasta. Käytännössä tämän suhdeluvun avulla voitaisiin paremmin arvioida esim. Matinsin ja Bexcombon markkinaosuuksia, olettaen että molemmat olisivat ensivaiheen hoitoina. Lisäksi tuossa varmaan tulee vielä arvioida Clever-1 positiivisten solujen prosentuaalinen osuus koko syöpäpesäkkeen soluista, jotta saadaan arvio siitä, onko potilas soveltuva Bex hoitoon alunperinkin.

15 tykkäystä
2195

Aivan! Joo-o mitä enemmän mietin tota niin tuo suhdeluvun käyttö ohjaamaan valintaa pd-1 mono vs pd-1 + bex vs bex mono käy järkeen. Oma ensimmäinen ajatukseni oli että loppupeleissä ensilinjassa bex aina yhdistettäisiin pd-1:n kanssa, jolloin alunperin kylmäkin tuumori hyötyisi myös pd-1 estäjästä jos se ensiksi käännetään kuumaksi, mutta nyt täytyy sanoa että menee vähän opitun jargonin puolelle koska juuri tossa kohtaa loppuu oma ammattitaito sanomaan että onko tossa ajattelussa järkeä.

Olin tosiaan tähän asti ajatellut että toi clever-1 markkeri tulee olemaan samankaltainen kuin pd-1 markkeritkin eli lasketaan mekaanisesti prosenttiosuus ekspressoivia soluja.

11 tykkäystä
2196

Sehän tuossa biomarkkerivärjäyksessä onkin mielestäni mielenkiintoista, että kasvaimista voidaan värjätä samalla esimerkiksi PD-L1 + Clever-1 tai CD47 + Clever-1 ja näiden tulosten perusteella voidaan arvioida hyötyisikö potilas ennemminkin Bex + anti-PD-(L)1 vai Bex + anti-CD47 hoidosta vai kenties pelkästä Bexistä. Varsinkin, jos tämä saadaan yhdistettyä esimerkiksi tuohon @Vino_Pino:n mainitsemaan Aiforian PD-L1 pipelineen (ja mahdollisiin muihin uusiin pipelineihin myöhemmin) tämä voisi olla hyvin tehokas tapa optimoida tuota ensivaiheen hoitoa.

Periaatteessahan Matinsin ja Bexcombon kohdepotilaspopulaatiot ovat samat, mutta noilla markkereilla tuota jakoa voitaisiin tehostaa ensivaiheessa.

Nykyisissä Matinsin kokeissa potilaat ovat saaneet ensivaiheen hoitona usein PD-1 inhibiittoreita (ainakin melanoomassa), joista kuitenkin vain noin 20% toimii. Lopuista 80%:sta viidesosa olisi todennäköisesti Bex monoterapia hoidosta hyötyviä. Tässä tilanteessa Bex olisi toisen vaiheen hoito vasta epäonnistuneen anti-PD-1 hoidon jälkeen.

Ensivaiheen hoitona tuo menisi varman niin, että potilaalta tehdään ensin esimerkiksi PD-L1 + Clever-1 värjäys. Sen jälkeen paljon PD-L1 positiivisia soluja kasvaimissa sisältävät tapaukset, joilla ei ole Clever-1 positiivisia soluja kasvaimissa, hoidettaisiin ensisijaisesti anti-PD-(L)1 monoterapialla. Potilaat, joilla on sekä PD-L1 että Clever-1 positiivisia soluja, hoidettaisiin ensisijaisesti kombinaatio hoitona. Lopuksi potilaat joilla on vain vähän PD-L1 positiivisia soluja, mutta paljon Clever-1 positiivisia soluja, hoidettaisiin ensivaiheessa Bex monoterapialla.

8 tykkäystä