Faron Pharmaceuticals - Innovatiivisia lääketieteen ratkaisuja

Yksi mitä mä oon viime päivinä ihmetellyt on että jos kerran data room on valmiina ja prosessi partneroitumista varten aloitettu niin miksi siitä ei tehdä pörssitiedotetta jotta asia olisi kaikille selvä kuin pläkki, niinkuin Turussa sanottaisiin.

Nyt on tullut kyllä haastatteluissa esille, mutta se on aina vähän sanojen tulkintaa. Sillä voisi saada myös puhallettua itseluottamusta omistajiin ja samalla pörssikurssia ylös jotta siinä partnerisopimuksessa olisi sitten mahdollisimman hyvät ehdot.

Vähän tähän henken, tietenkin keissi on ihan eri mutta saatte varmaan ideasta kiinni:
Fortum initiates strategic review of its Circular Solutions businesses | Fortum

Eihän se varsinaisesti kuitenkaan sido mihinkään, muuhun kuin tiedottamaan prosessin loppumisesta ja lopputuloksesta sitten aikanaan. Toki sen voi tehdä vielä vähän lähempänä itse neuvotteluja esim tammikuun tokalla viikolla niin tulee vähän lisää paineita ostajille.

Ehkä @Paavo_Koivisto osaa ottaa kantaa tähän, tai jos ei halua niin voi vinkata Markulle ilmaisen idean :wink:

9 tykkäystä

Olen myös ihmetellyt, että hypeen taipuvainen Lontoon foorumi on hipihiljaa ja tavallinen ”why does not SP move” narratiivi vallitsee. Saxondalekaan ei ole nähnyt Inden haastattelua? Kysyttiinkö me liian hyviä kysymyksiä? Jos on data room ja ”We have initiated competitive auction process already”, voisi varsinkin jälkimmäisestä tiedotetta pukata, jos se on realiteetti. Partnerineuvotteluja tosin kertoo esim. Herantis jatkuvasti käyvänsä, jo vuosia ilman tiedotteita. Lienee toimialalla tavallista, mutta huutokauppaprosessi, vai mistä siinä on kyse muusta kuin myynnistä?

5 tykkäystä

Lontoon puolella ei kai ole oikein huomattu Inderesin tai Redeyen haastatteluja. Ihmeen hiljaista siellä tosiaan on ollut. Tai sitten partnerointineuvottelujen mainitsemista ei pidetä huomion arvoisena, koska niistä on puhuttu jo vuosia.

Varsin positiivisen kuvan Markku kyllä tilanteesta maalailee, jos kerran oikein päästään valitsemaan sopivin partneri. Saa nähdä.

5 tykkäystä

TL;DR
Liittyvät osin toisiinsa, mutta voidaan myydä erikseenkin, mutta Markun mukaan vain yhdelle. Se on listoissa alla.

Traumakine. Oli lupaava koronan ja influenssan överiksi menneen tulehduksen eli sytokiinimyrskyn hoitoon. Sai FDA Fast Trackin. Tutkimukset menivät pieleen siksi, että potilaille oli jo annettu vanhaan tottumukseen perustuva kortikosteroidihoito. Joissakin väestöissä oleva geneettinen piirre esti vaikutuksen, USAn armeija tutkii ilmeisesti edelleen sotavammojen hoitoon heidän rahoittamanaan.

Toinen muiden rahoittama trial on maaliskuussa alkava syöpähoitotrial, CAR-T hoidon aiheuttamia haittoja vastaan. CAR-T-hoitoja käytetään verisyöpien parantavana hoitona. CAR-T tutkitaan moniin muihinkin tauteihin, esim. autoimmuunitauteihin ja sen käyttö voi lisääntyä jatkuvasti. Hinta 0,3-1 MUSD rajoittaa käyttöä toistaiseksi.

Sytokiinimyrskyn yleinen hoito sopisi mille tahansa lääkeyhtiölle.

CAR-T-hoitoja tarjoavat ainakin Novartis, Gilead Sciences, Bristol Myers Squibb ja Johnson & Johnson, Janssen. Ne janoavat turvallisempaa hoitoa eli mahdollisesti toimivaa Traumakinea.

Bex. Tutkitaan parhaillaan verisyöpiin, FDA Orphan drug status AML:n hoitoon. MDS eli AML:n ”esiaste” näyttäisi olevan alustavasti otollinen kohde. Kaksi potilasta on saatu kantasolusiirtokuntoon Bex-hoidon aikana eli mahdollistettu parantava hoito. Mikään muu hoito kuin kantasolusiirto ja ehkä tulevaisuudessa em. CAR-T ei paranna AML tai MDS. Tavoite on kuitenkin saada blastit vähenemään ja elinaikaa siten pidentymään Bexillä. Ja em. kantasolusiirron mahdollistaminen.

Kantasolusiirtoja ei markkinoi lääkeyhtiöt, se tehdään sairaalassa.

Faronin jo muussa tarkoituksessa faasi 1 testattu Haematokine olisi kantasolusiirron onnistumista lisäävä lääke eli potentiaalia olisi. Hyvin epävarmaa toistaiseksi toimiiko. Vastaavaa kilpailijaa ei ole.

AML:ään ja MDS:ään käytettävien lääkkeiden valmistajia ovat muun muassa Pfizer, Bristol Myers Squibb, Novartis, AbbVie,Celgene ja Jazz.

Kiinteisiin syöpiin BEXCOMBO-kavereita eli PD-1- ja PD-L1-vasta-aineita myyvät useat lääkeyhtiöt, kuten Bristol Myers Squibb, Merck & Co., Roche, AstraZeneca ja Eli Lilly and Company.

BEXCOMBOon jo suunnitelluissa keuhkosyövissä on käytettävissä Bristol Myers Squibbin nivolumab (Opdivo), Rochen pembrolizumab (Keytruda), Sanofin cemiplimab (Libtayo), Genentechin atezolizumab (Tecentriq) ja AstraZenecan durvalumab (Imfinzi).

Pään/kaulan syöpiin noista käy Bristol Myers Squibbin nivolumab (Opdivo), Rochen pembrolizumab (Keytruda), juuri noista syövistä BEXCOMBO olisi alkamassa H1:llä.

Melanoomassa oli Bexillä vaikutusta MATINSissa. Siinä hyväksyttyjä myyvät Bristol Myers Squibbin nivolumab (Opdivo), Rochen pembrolizumab (Keytruda).

Last line kiinteisiin syöpiin a`la MATINS ei ole tarjolla mitään, koska niihin ei mikään ole enää toiminut :repeat:. Kilpakehitys on menossa. Maailman suurimmat syöpälääkkeiden valmistajat, joille tällainen alue tietenkin sopisi, ovat Roche, Pfizer, Novartis, Bristol Myers Squibb, AbbVie, Merck & Co., AstraZeneca, Eli Lilly and Company ja Celgene.

Bayer ei tule listoilla vastaan. Toisaalta etsivät syöpäpuolelta ostettavaa. Voisivat toki myydä irtonaisena PD-1-komboiksi kaikille.

Markun wanna be partneria voi katsoa noista tärpeistä. Tosin PD-1-firmat ovat markkinan koon kannalta tärkeimmät. Trialeiden kenttä olisi iso, joten big pharmankin pitäisi olla BIG.

Bristol Myers Squibb toistuu jokaisessa kohdassa :face_with_monocle:

24 tykkäystä

Tyhmä kysymys : Mitä se partnerointi tarkalleen ottaen meinaa? Saako kumppani osuuden Bexin patentista vai jonkun markkinan vai oikeuden jonkun tietyn sairauden hoitoon Bexillä, vai mikä?

7 tykkäystä

Se tarkoittaa rajusti yksinkertaistettuna että lääkkeelle haetaan jakelija, joka pystyy saattamaan sen markkinoille ja myymään sitä globaalisti.

Joka maahan tarvitaan oma myyntilupahakemuksensa usein paikallisella kielellä ja paikalliset erikoisuudet huomioiden. Lisäksi tarvitaan jokaisen maan hinnoittelun asiantuntijat ja ne itse myyjätkin.
Esim Suomessa kela-korvattavuus ja hintalautakuntajutut.

Siksi globaaleilla pharma-jäteillä on isot tiimit joka maassa, heidän bisneksensä on rujosti yksinkertaistaen ostaa lupaavia lääkkeitä ja skaalata onnistuneet globaalisti.

Niitä on yleensä kahden mallisia - lisensointi ja yrityskauppa. Lisensoinnissa myyvä yritys antaa yksinoikeuden valmistaa ja myydä lääkettä eli patentin ja muun liittyvän immateriaalioikeudet.

Lisensoinnin hinta määritellään usein käsirahaksi, etappi-maksuina ja rojaltit myynnistä. Esim 200 miljoona käsirahaa, faasi 2 100m, faasi 3 200m€ ja myyntilupa 500m€ ja 20% globaalista myynnistä. Suurinpiirtein tota luokkaa olevia on tehty hypetetyistä immunoterapia-kohteista tässä mennävuosina.

Lisäksi usein sovitaan kuka vastaa tutkimuskuluista ja tutkimusten toteuttamisesta jatkossa.

Yrityskauppa voi olla myös vain että ostetaan molekyyli, tai osa yritystä tai sitten koko firma pois.

Sit on myös eksoottisempia sopimusehtoja kuten että ostaa osan yhtiöstä preemiolla tms. Mutta ei mennä niihin.

Mikään ei estä jakamasta noita usean toimijan kesken, mutta usein suositaan globaaleja kaikki sairaudet kattavia sopimuksia. Näin Markkukin taisi sanoa että tehtäisiin.

Itse seilaan vähän kahden vaiheilla että tuleeko lisensointi vai yrityskauppa, Juho Jalkanen sanoo syksyllä vähän kieli poskessa että koko firman myyvät sitten haetaan partneri ja olen vähän taipuvainen kallistumaan samalle linjalle. Ainoa mikä pitää mua epäilevänä on että tuleeko riittävän hyvää tarjousta, jotta se kannattaisi ottaa lisensoinnin sijaan.

29 tykkäystä

Pieni tarkennus tähän. Ei big pharmalla ole isoja tiimejä tai edes ketään töissä joka maassa. Lupa- ja hinta-asioita hoidetaan paljon konsulttien/palvelutalojen kautta.

5 tykkäystä

Tuota Faronin kurssikehitystä tutkaillessa huomaa, että nyt liikutaan about samalla tasolla, kuin vuosi sitten. Joulukuun 5. 2022 kurssi on käynyt 4,218 €:ssa. Eli hiukan tämänpäiväistä korkeammallakin oltu. Kaiken järjen mukaan viimeaikaiset hyvät tulokset ja tutkimuksen eteneminen taas vuodella luulisi heijastuvan kurssiin myönteisesti. Onko niin, että kaikesta huolimatta “kaikki tai ei mtn”-asetelma jarruttaa kurssikehitystä. Taas odotellaan seuraavaa uutista , tutkimustuloksia, lisensointia tai yrityskauppaa ja mitään merkittävää ei tapahdu kurssin suhteen ,ennen kuin jotain uutta Faronin suunnalta kerrotaan. Kenties ensivuoden puolella?

5 tykkäystä

Virtual Dataroom (VDR) voi olla myös Vendor-tyyppisesti olemassa ennen ennenkuin tiedetään, kenet sinne päästetään mylläämään. Voisin uskoa, että tällaisessa tutkimusyhtiössä datan määrä tulee olemaan melko massiivinen ja kun niitä koostetaan usealta eri tutkimusryhmältä yhteen paikkaan helposti ymmärrettävään muotoon, se työ voi kestää useita kuukausia ennen kuin varsinainen tarkastus edes alkaa. Täten on ihan luonnollista, että transaktioon liittyvä dataroom pystytetään hyvissä ajoin, jotta sen luettavuus on tarpeeksi korkealla tasolla, kun ostajan armada päästetään hyökkäämään sen kimppuun.

8 tykkäystä

Kannattaa ottaa myös huomioon, että Faron on järjestänyt tämän vuoden aikana kolme antia. Nämä annit laimentavat osaketta, joten ehkä paremman kuvan saa kun vertaa markkina-arvon muutosta vuoden aikana.

edit: Tuossa on nuo viimeiset neljä antia merkittynä kuvaajalle. Noista kolme on osunut aika hyvin lineaarisesti nousevalle janalle. Jos ensivuoden Q1-Q2 välillä tarvitaan anti, ja kehitys jatkuu samanlaisena, se voisi osua jonnekkin 3,40€ paikkeille. Tämä nyt ehkä hieman ylimalkaisena spekulaationa.

11 tykkäystä

Erittäin valaiseva kuvaaja. Kiitos. Samalla mielestäni osaksi selittää vaisuhkoa kurssireaktiota viimeisten tulosten jälkeen. Miksi ostaa Faronia nyt neljällä eurolla, jos uusi mahdollisesti tuleva anti droppaa kurssin jonnekin 3,40 tienoille. Tuon kuvaajan perusteella pudotus on todennäköinen seuraavan annin koittaessa. Eikös nuo annit kaikenlisäksi ole suunnattu tietylle porukalle eli kaikilla vanhoilla sijoittajilla ei mahdollisuutta osallistua?

3 tykkäystä

Se tärkeä kysymyshän tässä on tuleeko tuota seuraavaa antia vai ei. Hyvällä tuurilla partnerointidiili saadaan solmittua jo Q1:lla ja tuolloin seuraavaa antia ei tarvittaisi. Se jää sitten jokaisen henkilökohtaisten sijoituspäätösten varaan miten paljon laskee todennäköisyydeksi diilille ennen Q2:sta ja haluaako odottaa mahdolliseen seuraavaan antiin.

5 tykkäystä

Ja näin. Jos tässä olisi kristallipallo, niin eihän tätä kannattaisi omistaa ja makuuttaa tilillä ollenkaan kuin max. päivä ennen partnerointia/ostoa. On vain hieman haasteellista sanoa, milloin tuo oikea päivä pitää Faronia on.

7 tykkäystä

Tässä maallikolle on juurikin niin kutkuttavaa se, että nyt voidaan olla niin lähellä, että ilmoitus kaupoista voi tulla milloin vaan (ainakin toivotaan). Kun ilmoitus tulee, niin kurssi pomppaa hetkessä ja mukaan tuskin enään ehtii. Tosin tässä tilanteessa on jännitetty jo pari vuotta. Perinteisesti osakekaupassa yrityksen arvo kaiketi lasketaan edellisestä päätöskurssista korotettuna preemiolla (ylihinta esim 50%), joka sitten määrää osakkeesta tarjottavan hinnan ja jonka osakkeen omistaja sitten hyväksyy tai hylkää. Tässä on mielestäni ongelmana, että ero Faronin pörssissä noteeratussa hinta-arvossa suhteessa tuotto-odotukseen on valtava ero, ellei preemio ole “tähtitieteellinen”. Liiketoimintakaupassa voi varmaan sitten olla eri variaatioita. Uskoisin ja luotan, että Faronin arvo määräytyy tuotto-odotuksen eikä pörssikurssin mukaan.

9 tykkäystä

Faronin kurssilla ja siitä maksettavalla hinnalla ei tule olemaan mitään tekemistä keskenään. Arvonmääritys tehdään lääkkeiden/aihioiden arvioitujen tuottojen kautta.

15 tykkäystä

”Ostan Faronia koska sit ku diili tulee tää raketoi”. Voi käydä odottavan aika pitkäksi. Hieman realismia tähän partnerointi/buyout spekulaatioon.

Big pharmalle on melko sama maksaako ne lääkkeestä 0,5 vai 1 vai 2 miljardia. Jos BEX nähtäisiin erittäin houkuttelevana se olisi jo aggressiivisesti poistettu pörssistä. Mutta Big Pharmakaan ei voi mitään sille, että ph2+3 tutkimusten läpivientiin menee aikaa hyvilläkin resursseilla. BP silmäilee mielummin sopivia ”market ready” assetteja, joihin ei sisälly enää faasien epäonnistumisriskiä.

Kyllä, esim. BMS:llä on 50 ph1+ph2 molekyyliä. Mutta näissä haetaan todellisia ”game-changereita”. BEXin kiinnostavuutta vähentää rajoitettu prekliininen tutkimusnäyttö ( onko kaikki Suomesta?) ja nyt kertyvä heikko AML bexmab data. (Kyllä, kaikki viimeisimmät uutiset ei ole olleet hyviä).

Ja vielä osakkeen hinnan vs markkina-arvon kehitys. Ei kannata sortua itsepetokseen kuitenkaan. Osakkeen voi myydä, markkina-arvoa ei. Tuulipuku ei voi sille mitään, että tietyt tahot tasaisin väliajoin laimentaa hänen omistustaan.

9 tykkäystä

Joku kävi vähän fleksaamasaa myyntilaidalla sulun tienoilla:

Liekö yrittämässä eroon vai mitä oikeasti.

Itse myin itse riskillä 4,1 tienoilla lähes kaiken koska rupes kyllästyttämään haitarointi. Luovuttanut en ole, homma on ollut so far pelkkää psykologiaa ja turbulenssia. En suosittele tekemään mitään.

Kuitenkin hyvin tuntuu puskevan, ennustan hyvää tulevaisuutta firmalle lääkeaihioineen tällä radalla. Onko se tuhkimotarina jonka jälkeen kaikki pienomistajatkin ajavat teslalla? No harvoin kaikki ok niin hienoa.

Menkää järki kädessä kaikessa. Uskoa on, mutta toivottavasti ei sokeaa.

Meille jotka odotamme loppuun edes jollain osalla niin good luck, have fun.

4 tykkäystä

Itse uskon ja olen varmaan loppuun asti…syteen tai saveen. Olisi kiva tietää, että millainen tilannekuva ja tuotto-odotus on suursijoittajilla? Jokainen vuosi on periaatteessa tappiota, koska raha olisi voinut olla kiinni jossain osinkoa jakavassa yhtiössä. Me piensijoittajat olemme sentään voineet “kikkailla” kurssivaihtelulla, mutta isommat määrät ei päiväkaupoilla vaihdu varmaan kuin pilkkahinnalla.

3 tykkäystä

Prkl. Pitäisi seurata enemmän palstoja (kuten tämä nyt sinun ansiostasi), joilla keskustelu hieman analyyttisempaa, eikä pelkkää data-miningia (johon Faron itsekin syyllistyi aika tökerösti väittäessään, että Traumakinen ongelma oli steroidit, kun data aika lailla selvästi osoitti juurikin päinvastaista - Traumakine esti kortikosteroidien sytokiinimyrskyä vaimentavan vaikutuksen huonoon kuntoon menneillä potilailla; nämä olisivat pärjänneet todennäköisemmin hengissä placebo-ryhmässä), jolloin jokaisesta uutisesta yritetään vääntää väkisin jotain hyvää sanottavaa.

Oon lueskellu liikaa Lontoon apinoita, jotka muun muassa Saxin innoittamina ovat käynnistelleet rakettimoottoreitaan kuumatkalle jo vuosia=).

Pystytkö kiteyttämään, mitä huonoja uutisia Bexistä on tullut viime aikoina. Tiedän, että oma DD olisi aina paras, mutta olen sen Traumakine -uutisoinnin jälkeen koko lailla lopettanut tämän putkan tiedotteiden tarkan syynäämisen. Luotto vaan meni.

Tänään myin 1/3 omistuksista tuon @jerej -postaajan hyvän analyysin innoittamana. Muistaakseni aina ennen anteja on väännetty hyvää kerrottavaa tai rakennettu spekulaatiota vaikka sitten Maija Holmenin Twitter -tilin (nykyään X) kautta, jos ja kun virallista kerrottavaa ei ole ollut.

Kuten sanottu, tunnustan etten juuri seuraa (virallista tiedottamista) enää. Nykyään mukana läppä-positiolla, jos vaikka nuo Markku-sedän iltasadut jonain päivänä kasvais taivaaseen (tai kuuhun) asti kuin mahtava pavunvarsi konsanaan.

3 tykkäystä

Tarkoittanet sitä 2021 COVID paniikissa tehtyä Traumakine ARDS tutkimusta?

" COUNTERPOINT: Should Corticosteroids Be Routine Treatment in Early ARDS? No"

https://journal.chestnet.org/article/S0012-3692(20)32086-9/fulltext

ARDS:ssä kortikosteroideista voi olla joillekkin hyötyä mutta eivät ne mikään tehokas lääke ole. Faron käsittääkseni esitti hypoteesin että kortikosteroidit haittasivat interferon-beta-1a:n toimintaa jonka todistaminen vaatisi varmaankin tutkimuksia. Tosin ARDS on niin vaikea aihe että sen kanssa on käytännössä kaikki kehittelijät epäonnistuneet, esim.

3 tykkäystä