Ja näin. Jos tässä olisi kristallipallo, niin eihän tätä kannattaisi omistaa ja makuuttaa tilillä ollenkaan kuin max. päivä ennen partnerointia/ostoa. On vain hieman haasteellista sanoa, milloin tuo oikea päivä pitää Faronia on.
7 tykkäystä
Tässä maallikolle on juurikin niin kutkuttavaa se, että nyt voidaan olla niin lähellä, että ilmoitus kaupoista voi tulla milloin vaan (ainakin toivotaan). Kun ilmoitus tulee, niin kurssi pomppaa hetkessä ja mukaan tuskin enään ehtii. Tosin tässä tilanteessa on jännitetty jo pari vuotta. Perinteisesti osakekaupassa yrityksen arvo kaiketi lasketaan edellisestä päätöskurssista korotettuna preemiolla (ylihinta esim 50%), joka sitten määrää osakkeesta tarjottavan hinnan ja jonka osakkeen omistaja sitten hyväksyy tai hylkää. Tässä on mielestäni ongelmana, että ero Faronin pörssissä noteeratussa hinta-arvossa suhteessa tuotto-odotukseen on valtava ero, ellei preemio ole “tähtitieteellinen”. Liiketoimintakaupassa voi varmaan sitten olla eri variaatioita. Uskoisin ja luotan, että Faronin arvo määräytyy tuotto-odotuksen eikä pörssikurssin mukaan.
9 tykkäystä
Faronin kurssilla ja siitä maksettavalla hinnalla ei tule olemaan mitään tekemistä keskenään. Arvonmääritys tehdään lääkkeiden/aihioiden arvioitujen tuottojen kautta.
15 tykkäystä
”Ostan Faronia koska sit ku diili tulee tää raketoi”. Voi käydä odottavan aika pitkäksi. Hieman realismia tähän partnerointi/buyout spekulaatioon.
Big pharmalle on melko sama maksaako ne lääkkeestä 0,5 vai 1 vai 2 miljardia. Jos BEX nähtäisiin erittäin houkuttelevana se olisi jo aggressiivisesti poistettu pörssistä. Mutta Big Pharmakaan ei voi mitään sille, että ph2+3 tutkimusten läpivientiin menee aikaa hyvilläkin resursseilla. BP silmäilee mielummin sopivia ”market ready” assetteja, joihin ei sisälly enää faasien epäonnistumisriskiä.
Kyllä, esim. BMS:llä on 50 ph1+ph2 molekyyliä. Mutta näissä haetaan todellisia ”game-changereita”. BEXin kiinnostavuutta vähentää rajoitettu prekliininen tutkimusnäyttö ( onko kaikki Suomesta?) ja nyt kertyvä heikko AML bexmab data. (Kyllä, kaikki viimeisimmät uutiset ei ole olleet hyviä).
Ja vielä osakkeen hinnan vs markkina-arvon kehitys. Ei kannata sortua itsepetokseen kuitenkaan. Osakkeen voi myydä, markkina-arvoa ei. Tuulipuku ei voi sille mitään, että tietyt tahot tasaisin väliajoin laimentaa hänen omistustaan.
8 tykkäystä
Joku kävi vähän fleksaamasaa myyntilaidalla sulun tienoilla:
Liekö yrittämässä eroon vai mitä oikeasti.
Itse myin itse riskillä 4,1 tienoilla lähes kaiken koska rupes kyllästyttämään haitarointi. Luovuttanut en ole, homma on ollut so far pelkkää psykologiaa ja turbulenssia. En suosittele tekemään mitään.
Kuitenkin hyvin tuntuu puskevan, ennustan hyvää tulevaisuutta firmalle lääkeaihioineen tällä radalla. Onko se tuhkimotarina jonka jälkeen kaikki pienomistajatkin ajavat teslalla? No harvoin kaikki ok niin hienoa.
Menkää järki kädessä kaikessa. Uskoa on, mutta toivottavasti ei sokeaa.
Meille jotka odotamme loppuun edes jollain osalla niin good luck, have fun.
4 tykkäystä
Itse uskon ja olen varmaan loppuun asti…syteen tai saveen. Olisi kiva tietää, että millainen tilannekuva ja tuotto-odotus on suursijoittajilla? Jokainen vuosi on periaatteessa tappiota, koska raha olisi voinut olla kiinni jossain osinkoa jakavassa yhtiössä. Me piensijoittajat olemme sentään voineet “kikkailla” kurssivaihtelulla, mutta isommat määrät ei päiväkaupoilla vaihdu varmaan kuin pilkkahinnalla.
3 tykkäystä
Prkl. Pitäisi seurata enemmän palstoja (kuten tämä nyt sinun ansiostasi), joilla keskustelu hieman analyyttisempaa, eikä pelkkää data-miningia (johon Faron itsekin syyllistyi aika tökerösti väittäessään, että Traumakinen ongelma oli steroidit, kun data aika lailla selvästi osoitti juurikin päinvastaista - Traumakine esti kortikosteroidien sytokiinimyrskyä vaimentavan vaikutuksen huonoon kuntoon menneillä potilailla; nämä olisivat pärjänneet todennäköisemmin hengissä placebo-ryhmässä), jolloin jokaisesta uutisesta yritetään vääntää väkisin jotain hyvää sanottavaa.
Oon lueskellu liikaa Lontoon apinoita, jotka muun muassa Saxin innoittamina ovat käynnistelleet rakettimoottoreitaan kuumatkalle jo vuosia=).
Pystytkö kiteyttämään, mitä huonoja uutisia Bexistä on tullut viime aikoina. Tiedän, että oma DD olisi aina paras, mutta olen sen Traumakine -uutisoinnin jälkeen koko lailla lopettanut tämän putkan tiedotteiden tarkan syynäämisen. Luotto vaan meni.
Tänään myin 1/3 omistuksista tuon @jerej -postaajan hyvän analyysin innoittamana. Muistaakseni aina ennen anteja on väännetty hyvää kerrottavaa tai rakennettu spekulaatiota vaikka sitten Maija Holmenin Twitter -tilin (nykyään X) kautta, jos ja kun virallista kerrottavaa ei ole ollut.
Kuten sanottu, tunnustan etten juuri seuraa (virallista tiedottamista) enää. Nykyään mukana läppä-positiolla, jos vaikka nuo Markku-sedän iltasadut jonain päivänä kasvais taivaaseen (tai kuuhun) asti kuin mahtava pavunvarsi konsanaan.
3 tykkäystä
Tarkoittanet sitä 2021 COVID paniikissa tehtyä Traumakine ARDS tutkimusta?
" COUNTERPOINT: Should Corticosteroids Be Routine Treatment in Early ARDS? No"
https://journal.chestnet.org/article/S0012-3692(20)32086-9/fulltext
ARDS:ssä kortikosteroideista voi olla joillekkin hyötyä mutta eivät ne mikään tehokas lääke ole. Faron käsittääkseni esitti hypoteesin että kortikosteroidit haittasivat interferon-beta-1a:n toimintaa jonka todistaminen vaatisi varmaankin tutkimuksia. Tosin ARDS on niin vaikea aihe että sen kanssa on käytännössä kaikki kehittelijät epäonnistuneet, esim.
3 tykkäystä
Ei kai asia ihan noinkaan ole, vaikea sitä on olla agressiivinen jos pääomistajat kieltäytyvät myymästä.
6 tykkäystä
Vaatii hermoja tämä projekti ja aika pitkään tainnut olla moni mukana. Mutta eikös tämä ole lähempänä maalia, kuin koskaan. Potentiaali isommasta diilistä ei kait ole kadonnut mihinkään ,vaikka osakkeen kurssi heiluu ja huojuu ja laskee välillä. Itseasiassa osakkeen päivittäisillä kursseilla ei ole mtn. väliä. Lopputulos ratkaisee: Päästäänkö sopimukseen lisensioinnista ja millä ehdoilla tai siirtyykö koko pulju myynnin kautta “isommille hartioille” . Enemmän optimismin puolella tässä ainakin itse olen, vaikka hypetykseen suhtaudunkin varauksella.
6 tykkäystä
Loppusuoralla ollaan, hyvässä tai pahassa. Puheet ovat olleet sitä luokkaa, että jos ennen ensivuoden puoliväliä ole tehty diiliä, voinee alkaa panikoida.
6 tykkäystä
Ylempänä, viesti 2979 ja sen kuva otsikolla ”objective responses in 50%…”
Tuossa siis AML:ssa menee varsin heikosti. Kannattaa perehtyä mitä nuo lyhenteet ja mikä niiden merkitys on.
Yhtiön tiedotuslinja on kaunisteleva.
Ja lisätään vielä, että eihän meidän pitäisi tehdä isompia päätelmiä tehosta ph1 tutkimusten perusteella. Mutta yhtiön 300M valuaatioon jo selvästi leivottu olettamia tehosta, joten on vähän pakko. Minulla ei olisi mitään ongelmaa jos tämä treidaisi verrokkeihin linjassa olevassa, ph2 aloittavalle firnalle järkevässä noin 100M valuaatiossa.
8 tykkäystä
Faron sanoo “Clever-1 expressed on monocytes and myeloid leukemia cells and is abundant in AML”
AML pitäisi siis olla hyvä kohde Bexille, kun erityisesti tähdennetään CLEVER-1 esiintymistä AML:ssä.
Vaikuttavuus ei kuitenkaan ole ollut MDS tai varsinkaan MDS-HMA tasoa.
Tätä kannataa siis tutkia, josko sille löytyisi selitys.
En osaa tulkita onko Faronin jakamassa materiaalissa siitä kuinka runsaasti potilaiden soluissa ilmentyy tuota CLEVER-1:tä. Onko niin että AML leviää verenkiertoon ja Bex sitoutuu niin suureen joukkoon Clever-1 reseptoreita että vaikuttavuus luuytimessä kärsii? Jos näin olisi niin sitten kai ero pitäisi näkyä tunnistamalla potilaiden erilaisuuksia? Vai onko niin että kaikilla potilailla on AML nimenomaan jo verenkierrossa ja siksi sitä esiintyy niin runsaasti. Mistä näyte otetaan kun puhutaan CLEVER-1 konsentraatiosta?
Useampi vuosi olen ollut Faron piensijoittajana. Ehdottomasti tämä on sijoituksistani mielenkiintoisin vaikka onkin yksi pienimmistä, vaikkei nyt ihan pieni. Vielä yksi vuosi hienoa tarinaa ei minua hetkauta suuntaan tai toiseen. Faronille toivon kaikkea menestystä ja kunnon panostusta ratkaisujen löytämiseen.
11 tykkäystä
Jos luuydinluovuttajaa ei löydy, eikä sytostaatit tehoa, on jäljelle jäävä lääke kovin huono! Vuoden päästä on sadasta potilaasta kaksi elossa! Sen takia keskiverto tuloskin bexillä on hyvä!
10 tykkäystä
Ja ylipäänsä, eikös kaikki Faronin rekrytoimat potilaat ole terminaalivaiheen potilaita jokaisesta indikaatioista - ei pelkästään AML:stä -, joilla mikään käytössä olevista hoidoista ei toimi? Tämän kun pitää aina korvan takana, nousee iho paremmin kananlihalle tuloksia lukiessa.
Luottavaisin mielin 
14 tykkäystä
BEXMABIN ASH-posteri, tekijänä Mika Kontro eli HUSin päätutkija ja vikana eli ”kunniapaikalla” MD Andersonin Naval Daver. HMA-MDS lienee helppo suunnitella faasi 2, AML suhteen joutuvat pohtimaan asetelmaa enemmän.
6 tykkäystä
TL;DR lue viimeinen kappale.
ASHissa oli esitelmiä (with excitement) menin-inhibiittoreista lupaavana hoitona r/r AML:ään tietyissä mutaatioissa NPM ja MLL. (AML:ää on käsitelty myös Faron-ketjussa eri kanteilta, hakutoiminnolla löytyy).
Käännettynä ASHista suomeksi:
Toisessa tutkimuksessa käytettiin menin inhibiittoria nimeltä DSP-5336, joka on ensimmäinen ihmiskokeisiin edennyt menin inhibiittori². Tutkimuksessa havaittiin, että DSP-5336 oli turvallinen ja hyvin siedetty, ja että se aiheutti objektiivisia vasteita 50 %:lla potilaista, joilla oli NPM1-mutatoitunut AML, ja 33 %:lla potilaista, joilla oli MLL-rearranged AML². Toisessa tutkimuksessa käytettiin menin inhibiittoria nimeltä KO-539, joka on toinen ihmiskokeisiin edennyt menin inhibiittori¹. Tutkimuksessa havaittiin, että KO-539 oli myös turvallinen ja hyvin siedetty, ja että se aiheutti objektiivisia vasteita 44 %:lla potilaista, joilla oli NPM1-mutatoitunut AML, ja 29 %:lla potilaista, joilla oli MLL-rearranged AML¹
NPM-mutaatiot käsittävät vanhemmilla ihmisillä noin 20 % AML:stä. Otetaan valikoimaton BEXMAB-potilaisto tuolla menin inhibiittorilla DSP-5336: hoitovaste ORR 50 %*20 %=10 % hoitovaste
MLL-mutaatiot käsittävät noin 10 % AML:stä. Annetaan BEXMABia vastaavalle valikoimattomalle joukolle 30 %*10 % = 3 % hoitovaste
Sama KO-539 inhibiittorilla: 44 % * 20 %=9 % ja 29 %*10 %= 3 %
Siis vain noin 13 % potilaista saisi hoitovasteen eli ORR, mikäli teho on vain noihin biomarkkeroituihin muotoihin AML:stä. Ei kannata siis vielä lähteä kumpaankaan suuntaan kierroksille BEXMABinkaan alustavista r/r AML-tuloksista.
15 tykkäystä
No nyt varmistui se suositeltu annostus faasi 2 varten.
" Phase 2 to initiate with 6.0mg/kg as BEX recommended dose for expansion (RDE) in MDS
patients having failed prior HMA-therapy (FPFV planned for Dec2023)"
Osaatko tulkita noita receptor occupancy kuvaajia? Näyttää oudolta toi AML kuvio
6 tykkäystä
Liian vähän datapisteitä vielä, ja tuosta puuttuu tieto mikä on ollut Clever-1:n lähtötaso. Se varmaan myös vaikuttaa sitoutumisprosenttiin. MDS:ssäkin näyttää olevan myös iso hajonta 3 mg/kg:ssa.
7 tykkäystä
Kuvassa on kai tarkoitus osoittaa, että Bexin annostelu pudottaa luuytimen immunosupressiivisena pidettyä s-cleveriä 28 päivän päästä lähtötasosta, joka on myös potilaan ensimmäinen Bexin annospäivä. (@jerej bit more data tosiaan tarvitaan, mitä ajattelit absoluuttisella lähtötasolla olevan vaikutusta?) Ja, jos liukoinen putoaa, silloin myös luuytimen blasteihin on sitoutunut Bexiä = hyvä asia. Immunosupression välittäjä putoaa=hyvä asia. EHA-posterissa jo osoitettiin, että myös veren s-clever putoaa vastaavasti, mikä lienee myös hyvä asia.
Tuo s-clever eli soluble eli liukoinen clever on kysymysmerkki. Pitäisi tietää, mikä sen funktio lopulta on ja mitä sillä mitataan. Biomarkkeriksihan s-clever ja clever upregulaatiota tässä nimitetään.
Onko se irronnut blastista? Sen ollessa elinkykyinen? Sen hajottua Bexin vaikutuksesta=hyvä? Blastin vapautettua sitä tarkoituksella ympäristöönsä=huono? Onko se peräisin monosyyteistä ja makrofageista=huono? AML:ssä toisilla blastit vähenivät, toisilla lähtivät nousuun, se voisi selittää vaihteluvälejä, jos s-clever olisi blasteista irronnutta. Tai suuri blastimäärä sitoo enemmän Bexiä, jolloin sitä ei riitä sitomaan vapaata…MDS:ssä oli yksi, jolla nimenomaan 3 mg/kg-ryhmässä kehittyi AML eli blastit jyrkkään nousuun.
Noiden B ja C laatikoiden luuytimen clever-1 upregulaation mittaus? Otsikossa on ”expression”. Ei kai tässä transkriptomia olla mitattu kuten MATINSissa? Tarkoittaako vain sitä, että cleverin nousu immunohistokemialla? Silloin palataan tuohon, että mitä cleveriä mitataan ja onko siinä immunosolujen, syöpäsolujen ja vapaan pitoisuuden cleverit kaikki mukana. Ja ne kai voivat käyttäytyä eri tavalla taudin ja sen hoidon aikana ja suhteen?
Yritin kysellä siltä kehittyneemmältä eli GPT4:ltä cleverin mittaamisesta (tiedot on patenteissa ja Maijan jutuissa mm.) toivoin myös Mika Kontron hologrammia selittämään kuvaajia, ei tullut, mutta ks. vastauksen loppu, luupissa ollaan (jatkossa tänne saa kirjoittaa vain oikeita vastauksia):
13 tykkäystä