"Täsmälääkkeet kohdistuvat syöpäsolussa jotain tiettyä toimintoa tai ainesosaa vastaan. Niiden etuna ovat monesti solunsalpaajia ja sädehoitoa vähäisemmät haittavaikutukset, koska lääkeaineen vaikutus kohdistuu vain syöpäsoluihin.
Mut tää ei nyt ole hirveen mielenkiintoista. Se juttu on että millä perusteella potilasvalinta tehdään, jotta saadaan mahdollisimman hyvä vasteprosentti. Se on tärkeää ihan jo jotta saadaan näytettyä tehoakin jos vasteet olisi vähän vaatimattomampi pituudeltaan. Immunoterapiassa vasteet on usein onneksi aika pitkiä niillä joilla se tulee, no saa nähdä onko Bex aikaisemmissa linjoissa samanlainen. Toivottavasti.
Kirjallisuus sanoo mm.
In addition, trials that use biomarkers in patient-selection have higher overall success probabilities than trials without biomarkers.
…
Trials using biomarkers exhibit almost twice the overall POS (pos approval rate) compared to trials without biomarkers (10.3% vs. 5.5%). While the use of biomarkers in the stratification of patients improves the POS in all phases, it is most significant in Phases 1 and 2.
Tossa on tietenkin aina kolikon kaksi puolta, onhan jotkut KRAS-inhibiittorit hyviä lääkkeitä, mutta valitettavan pieni populaatio niitäkin syö, joten ei se mutaatiospesifisyys mikään oikotie onneen ole.
Tässä mielessä Faron etsii geneerisempää immunoterapiaa joten tässä ollaan isojen kalojen perässä. Jos otetaan noi menin-inhibiittorit esimerkiksi niin NPM-mutaatiot kattavat 20% AML:stä, joten jos uusiutunut AML kohdepopulaatio on 17 500 (Inderes - faron laaja raportti) niin siitä tulee kohdepopulaatioksi 3500 hlö. Pieniä on silakat joulukaloiksi joku voisi sanoa.
Ei sen potilasvalinta tarvitse olla välttämättä mutaation perustuva. Interferoni gammaahan ehdotettiin alunperin biomarkkeriksi, mutta siinä oli omat haasteensa ja nyt on sitten tullut uutena myös Clever-1/PD-L1 suhde, jota jatkossa todennäköisesti validoidaan kiinteissä kasvaimissa biomarkkeriksi bexille.
Vino pino linkitti tän faronin patentin jo aikaisemmin, Faronilla on joku ajatus selvästi tässä mutta oliko tästä jo julkaistu validointidataa?
:
”Menetelmä syöpäpotilaiden ennalta tunnistamiseksi, jotka reagoivat anti-CLEVER-1-terapiaan, käsittää aineen antamisen potilaalle, joka pystyy sitoutumaan CLEVER-1:een. Menetelmässä havaitaan PD-L1-ilmentävät solut ja CLEVER-1-ilmentävät solut syöpänäytteestä, joka on peräisin syöpäpotilaalta, immunohistokemiallisella värjäyksellä PD-L1-erityisen vasta-aineen ja hiiren monoklonaalisen IgG2a-kappa STAB-1-vasta-aineen (klooni 4G9) avulla. Tämän jälkeen lasketaan PD-L1-ilmentävien solujen prosenttiosuus värjätyssä näytteessä olevista elinkelpoisista soluista ja intra-tumoraalisten CLEVER-1-ilmentävien solujen prosenttiosuus värjätyssä näytteessä olevista elinkelpoisista intra-tuumorisoluista. Kasvainnäyte, jossa on alhainen PD-L1-ilmentävien solujen prosenttiosuus tai joka ei sisällä PD-L1-ilmentäviä soluja yhdessä merkittävän intra-tumoraalisten CLEVER-1-ilmentävien solujen prosenttiosuuden kanssa, on osoitus siitä, että syöpäpotilas reagoi anti-CLEVER-1-terapiaan.”
Edit: olihan tosta biomarkkerista se datakin julkaistu
“Combined PD-L1/intratumoral Clever-1 assessment showed a significantly lower PD-L1 to Clever-1 ratio in DC patients (median ratio, 0.087 vs. 1.67; p = 0.0093)”
Viimeisimmässä Faronin artikkelissa matins-datasta, hyvässä lehdessä julkaistu kuin.
https://www.cell.com/cell-reports-medicine/fulltext/S2666-3791(23)00501-3
Ymmärrettävästi tää on aika kuuma aihe koska biomarkkerien käyttö kasvattaa merkittävästi todennäköisyyttä saada lääke läpi. Tässä mielessä Faron on mun mielestä äärimmäisen mielenkiintoinen pulju koska ne on aina nopeassa tahdissa pystyneet selvittämään tota lääketiedettä siellä taustalla että ketkä respondoi ja millä perusteella. Sitähän se lääketieteen tekeminen on, kokoajan tutkitaan lisää jotta ymmärrettäisiin paremmin kohdetta.
