Faron Pharmaceuticals - Innovatiivisia lääketieteen ratkaisuja

Pembron eli Keytrudan eli laajimman käyttöaihekirjon PD-1-lääkkeen patentin (myös Opdivon) umpeutumisesta reilun 4 vuoden kuluttua on puhuttu. Tarvitsisivat korvaavaa tuotetta/yhdistelmää (BEXCOMBO)/lisäsuojaa jollakin jipolla. Patentin vanhenemiseen liittyen sen biosimilaareja on etenemässä nyt faasi 3:een, osan pitäisi valmistua jo tämän vuoden lopussa. Vertaavat lääkkeitä päittäin ja näin yrittävät päästä markkinalle.

Tarkemmin kun katsoo, yksi on pietarilainen firma…saitit Venäjällä ja markkina-alue kehittyvät maat. Melanoomaan.

Toinen on mAbxience, ilm. argentiinalainen, kohteena ei-pienisoluinen keuhkosyöpä, johon myös BEXCOMBO tähtää. Faasi 3 valmistuu 2025 lopussa.

Kolmas on sveitsiläinen Sandoz, joka kehuu olevansa maailman johtava biosimilaarien kehittäjä. Sandoz irroitettiin big pharma Novartiksesta 3 kk sitten. Globaali jätti jo itsekin. Nyt on helpompi nokkia tuottoja muiden kehittämistä lääkkeistä :smile:. Novartiksella on oma tuoreehko PD-1, spartalitsumabi.
Sandozin faasi 3 valmistuu 2025 puolivälissä. Melanoomaan sekin. Vasteita melanoomassa nähtiin MATINSissa Bexilläkin, paras näyttö toki vielä puuttuu.

Näissä ilmeisesti on sääntö, että ”The rationale is that if a biosimilar demonstrates equivalent efficacy, safety, and immunogenicity in one FDA-approved indication of the reference product, it can be extrapolated to other indications.”

Varmaa siis on, että paine tulee olemaan kova pembrolle eli Rochelle keksiä jotakin. En tiedä, mikä kehittyvien maiden hinnoittelu pembrossa on ollut. Ja voisivatko köyrätä länteen kehittyvissä maissa halvemmalla tehtyä biosimilaaria. Suomessa esim. melanooman hoitokustannus vastaavalla patentoidulla on 100 k€. Kohta saa ehkä halvemmalla biosimilaareja. Lännessä kai hinta on ainakin puolittunut kopioinnissa yleensä, lääkkeen vanhentuessa lisää voi hinta alkaa jo naurattaakin, muttei valmistajaa.

9 tykkäystä

Tähän jos osaat vastata, niin voit varmaan julkaista tuolla Maijan ja Sirpan kanssa lehdissä :smiley:
Veikkkaan, että tätä ei vielä syöpätutkijatkaan osaa tarkalleen sanoa. That being said, seuraava pohdinta on aivan puhdasta spekulaatiota, enkä ota vastuuta sen todenmukaisuudesta.

Iso kysymys mikä Bexin vaikutukseen liittyy hoidettaessa verisyöpiä on se miten paljon tuosta efektistä kohdistuu syöpäsoluihin ja miten paljon syöpää kohdentavaan immuunivasteeseen.

Makrofageilla Bex käsittelyn on näytetty vaikuttavan LXR/RXR ja PPAR signalointireitteihin, jotka mahdollisesti välittävät Bexin efektiä makrofagien fenoptyypppiin (siis immunosupressiivinen tai proinflamatorinen).

" IPA (ingenuity pathway analysis) on the differentially expressed genes between D7 and D0 samples revealed a significant downregulation of the LXR/RXR and PPAR pathways [Fig. 3G], possibly related to the FP-1305–induced impairment in modified LDL scavenging, as shown previously in monocytes cultured ex vivo [30]. At the same time, inflammation-related pathways were activated, as observed by the upregulation of IL1R2, IL1B, JUN , and TNFRSF1A"

Lisäksi Bex blokkaa endosomien asidifikaatiota, joka todennäkösesti lisää antigeenien esittelyä makrofagien pinnalla.

" It has been suggested that reduced lysosomal acidification preserves potential MHC class I–compatible epitopes, thus rescuing antigens from excessive degradation for cross-presentation [31].

We detected higher antigen cross-presentation on Clever-1−/− macrophages in all instances, suggesting that the absence of Clever-1 not only elevated macrophages’ ability to cross-present peptide antigen (OVA SIINFEKL peptide) but also directed antigen processing to generate cross-presentable peptides (OVA protein)."

Näiden makrofageihin vaikuttavien mekanismien lisäksi Clever-1:n on esitetty myös omaavan itsessään immunosupressiivisia ominaisuuksia, varsinkin liukoisessa muodossa, jotka haittaavat T-solujen aktivaatiota. Tosin nämä vaikutukset on vielä käsittääkseni huonosti tunnettuja.

https://www.nature.com/articles/s41416-020-0953-0

" We have also demonstrated that human placenta-purified Clever-1 can directly bind both B- and CD8 T cells, and to a lesser extent CD4 T cells from mouse spleen[33] and human peripheral blood.[48] Thus, it is possible that soluble Clever-1 can directly inhibit lymphocyte activation or transmigration by binding a yet unknown ligand on B- and CD8 T cells, and does not need immunosuppressive support from the type 2 macrophage. In fact, Clever-1 can be found as a soluble form in human blood and lymph where it could possibly interact with lymphocytes to regulate their functions.[48]"

Mitkä näistä efekteistä sitten voisivat vaikuttaa P53:n kautta? Oma veikkaukseni on, että todennäköisesti suurempi vaikutus tulee olemaan immuunivasteen säätelyn kautta kuin suoraan syöpäsoluihin (perustuen ei juuri mihinkään, koska veikkaus). P53 on tärkeä faktori, joka välittää DNA vaurioiden ja korjauksen vaikutusta solujen jakautumiseen ja säädeltyyn solukuolemaan. (ylim. huom. TP53 on geenin nimi ja P53 on sen tuottama proteiini. Nämä on tässä tekstissä aika sekaisin viljeltynä)

Ensimmäinen veikkaus voisi olla, että TP53 mutantti soluissa voisi olla enemmän muita mutaatioita, jotka voisivat muodostaa esimerkiksi immuunisoluille tunnistettavia syöpäantigeenejä. Alustavan googlailun perusteella kuitenkin vaikuttaisi siltä, että esimerkiksi DNA korjaukseen liityvät mutaatiot korreloisivat paremmin immuunivasteen kanssa ja TP53 mutaatiot olisivat paljon kontekstiriippuvaisempia. The interaction of p53 and DNA repair gene mutations and their impact on tumor mutation burden and immune response in human malignancies - PMC

Toinen veikkauksen olisi, että tuo efekti voisi liityä muihin syöpäspesifeihin antigeeneihin, kuten endogeenisistä retorviruksista (ERV) johdettuihin antigeeneihin. ERV:t eivät normaalisti ilmene erilaistuneissa soluissa, joten niiden ilmeneminen muodostaa hyviä antigeenejä immuunisoluille tunnistettaviksi. Hypometyloivilla lääkeaineilla voidaan aktivoida ERV:ien ilmenemistä ja TP53 mutaatioiden on näytetty vähentävän ERV:ien aktivaatiota.

https://www.nature.com/articles/s41392-023-01626-x

" Interestingly, in TP53 mut patients, in addition to activated pathways involved in TP53 -targeted biological functions such as positive regulation of cell cycle and negative regulation of intrinsic apoptosis (Supplementary Fig. 2a), multiple viral regulation pathways (regulation of viral genome replication, response to virus, and defense response to virus) were shown to be repressed, accompanied by the inhibition of immune modulation (response to IFN-gamma, response to type I IFN, and T cell activation), as revealed by gene set enrichment analysis (GSEA)

Among the main virus genera detected, only ERVs were remarkably down-regulated in TP53 mut DLBCL"

Lisäksi

" 5-Aza-2’-deoxycytidine (decitabine) is a hypomethylating agent that exhibits anti-tumor activity by reactivating tumor suppressor genes.15 In myelodysplastic syndrome (MDS) and acute myeloid leukemia (AML), the outcome of TP53 mut patients is significantly improved by decitabine treatment.16,17"

Eli mitä tästä kaikesta nyt saadaan lopputulemana? Oma veikkaukseni on, että tuo TP53 mut responssi riippuu lähtökohtaisesti tuosta hoidossa käytettävästä AZA:sta ja siitä miten AZA aktivoi ERV sekvenssejä ja saa aikaan syöpäspesifien antigeenien ilmenemisen. Ongelmana lienee se, että MDS ja AML syöpäsolut ilmentävät paljon myös Clever-1:stä pinnallaan (ja liukoisena), joka hiljentää T-solujen aktivaatiota. Eli, vaikka AZA itsessään saisi aikaan T-soluresponssin syöpäkohtaisia antigeenejä vastaan, se ei pääse aktivoitumaan kunnolla johtuen korkeasta Clever-1 määrästä ja Clever-1:n immunosupressiivisesta roolista. Ongelmana tässä on se, että tuota Clever-1:n immunosupressiivista rolia ei tunneta vielä kunnolla.

TL;DR En tiedä. Pitäsi varmaan kysyä fiksummilta.

24 tykkäystä

Niille, jotka eivät ole ihan inessä tässä skenessä kerrottakoon, että tumour protein 53, TP53-mutaatio on geneettinen muutos, joka vaikuttaa solujen kykyyn korjata DNA-vaurioita ja estää syöpäsolujen kasvua. Normaalisti toimiva proteiini p53 on jarru solunjakautumiselle. Jos jarru ei enää toimi, syöpä saa vallan. TP53 ei liity vain verisyöpiin, vaan myös kiinteisiin.

Joulukuun BEXMAB-päivityksessä ”The majority of higher-risk MDS patients were also TP53 mutated, typically associated with poor responsiveness to standard therapy, however all of them achieved CR/mCR upon receiving the treatment”.

TP53-mutaatiota on noissa higher-risk tapauksista eri lähteiden mukaan 40 % tutkimuksessa, jossa aza käytössä

Tai 37 %

Tai 40 %:
”Notably, TP53 mutations, with an overall incidence of about 10% in de novo MDS and 40% in therapy-related MDS (t-MDS patients) [12,13], is independently associated with resistance to conventional therapies, rapid transformation to AML, and a poor outcome [14]. Of note, in MDS cases with five or more karyotype abnormalities, the absence of TP53 mutations is associated with a much better survival compared to those with TP53 mutations [15].”

Miksi BEXMABissa suurimmalla osalla olisi TP53 johtunee siitä, että mahdottomana pidettyä tautityyppiä halutaan tarjota tutkimukseen, jos ihmeitä tapahtuisi tai sitten se liittyy tuohon azan valintaan eli potilaat valikoituvat jo ennen tutkimusta. Tai sitten pienen potilasmäärän vuoksi on tosiaan sattumaa. Tai vain se, että BEXMABiin valitaan higher-risk ja TP53 on lähes sama kuin higher-risk.

KOLCall puhutaan TP53 kohdasta 12:50, Naval puhuu tosin paljon TP53 AML:stä.
Samoin kohta 37:40, jossa Naval kertoo magrolimabin trialiasta, joka on erityisesti TP53 potilaisiin (meni puihin myöhemmin😀)

Jopa kantasolusiirron jälkeen TP53 survival on huono, mutta sitä voitaisiin parantaa ennen ja/tai jälkeen siirron lääkityksellä (Bex?).

TP53-mutaatioita on tosiaan useasti kiinteissäkin syövissä. En löytänyt Faronin tutkimuksista, että sen ilmenemistä niissä olisi linkattu vasteisiin tai sitä edes pohdittu ja minullakaan ei ole alumiinifoliota niin paljon, että siitä hattua saisi.

TL;DR
Bex toimii omilla @jerej kertaamilla vaikutusmekanismeillaan ja mikä tärkeintä, TP53-mutaatiosta huolimatta, joten Bexin vaikutusmekanismille ei noilla proteiineilla ole merkitystä.

17 tykkäystä

Ja voi hyvin olla, että tuo mahdollinen Bexin teho TP53 mutanttisyöpiä vastaa riipuu juuri siitä, että Bex ei mekanistisesti liity TP53:een. Esimerkiksi monet sytostaattihoidot perustuvat solunjakautumisen estämiseen tuottamalla DNA vaurioita. Tässä prosessissa P53:lla on keskeinen säätelytehtävä. Immuunihoidoissa on hyvin erilaiset eri mekanismit, joten TP53 mutaatiot eivät ehkä vaikuta samassa määrin niihin.

Uskon kuitenki, että Bexin teho pohjimmiltaan, myös verisyövissä, johtuu immuunivasteen aktivaatiosta, tai siis tarkemmin Clever-1 välitteisen immuunisupression estämisestä. Tämä on huonosti tunnettu alue, joten tähän liittyy sekä Faronin riskit että mahdollisuudet.

12 tykkäystä

Marie-Louisesta (ex CMO, nyk. hallituksen jäsen) on näkynyt häivähdys postauksena. Faron: ”Productive trip”.

Yrjö Wichmann (VP funding&IR) Faronista postasi kuvan, jossa itse J.P. ja meidän Markku. Eturivin paikoista tuli niin kova tappelu, että lopulta ne piti jättää tyhjiksi. /s

8 tykkäystä

Talking talking not shooting (vai kuis se hyvät, pahat ja rumat menikään)

1 tykkäys

Tossa on Ylen juttu niistä car-t hoidoista minkä haittavaikutuksiin traumakineä sorvataan. Hyvä kansantajuinen juttu jos se on täysin tuntematon alue.

16 tykkäystä

Tammikuun corporate deck on julkaistu. Siinä on JPMorganin slidet nyt helposti saatavina.

Vielä JPMorganista:

Markku vastaa kysymykseen, jossa todetaan, että makrofageihin vaikuttaminen on osoittautunut vaikeaksi, mikä erottaa Bexin muista? Markku sanoo, että häneltä usein kysytään, tekeekö Bex saman kuin anti-CD47 (kuten magrolimabi)? Ei ollenkaan, hän vastaa (ja ottaa hajurakoa), Bex aktivoi makrofagit (ja suuntaa immunostimulatoriseen M1-tilaan), CD47:t vain blokkaa vastinreseptorin. Etäisyyden otto ehkä perustui magrolimabiin yhdistettäviin epäonnistumisiin?

On näytetty nykyajan menetelmin (viittaa tässä MATINS-tutkimuksen ennen ja jälkeen Bexin tehtyihin transskriptomi- eli geenien luenta-analyysiin), että Bex aktivoi syöpäkudoksessa 20-30 komponenttia, samat kuin lipopolysakkaridilla (LPS) stimuloiden tapahtuisi (LPS on bakteerin soluseinämän osa, jota vastaan synnynnäinen immuniteetti on ohjelmoitu toimimaan meillä kaikilla). Tämän Bexin stimulaation jälkeen kudokseen tulee uusi setti t-soluja, jotka hyökkäävät syöpää vastaan.
Markku jo konffan alussa Faronin esittelyssä kertoi uskovansa: ”I believe we are the world leader in reprogramming myeloid cells.” Tämä voi olla tottakin.

Huutokauppaprosessista Inden haastattelusta kuultuna ihmeteltiin vähän aikaa sitten, eikö siitä pitäisi virallisesti tiedottaa. Nyt tuli ”Outlook for the next 12 months”- kalvolle, että yhtiön osalta outlook on ”Proceed with partnering discussions to auction process”. Prosessi on alkanut, mutta varsinainen huutaminen ei varmaankaan. Data roomia ei mainittu.

21 tykkäystä

Tämä LPS on itseasiassa hyvin mielenkiintoinen pointti Clever-1:n biologisen toiminnon kannalta. Clever-1 toimii ns. scavenger reseptorina ja sitoo muun muassa LPS:ää. Ehkä Clever-1 positiivisten makrofagien immuunisäätelytoiminta liittyy normaalisti bakteeri-infektioiden hallintaan ja syöpäsolut ovat vain onnistuneet hyötymään tuosta samasta mekanismista. Tässä on yksi artikkeli mikä ehdottaa, että Clever-1:n funktio olisi kontrolloida systeemistä inflammaatiota ja poistaa LPS:ja verenkierrosta: Stabilin receptors clear LPS and control systemic inflammation - PubMed. Bex varmaan onnistuu blokkaamaan juuri oikean osan tuosta signalointireitistä ja tuottaa immuunivastettta vahvistavan efektin.

14 tykkäystä

Saxilta Lontoon puolelta:

Proactive Forum next week

25Th Jan - Next Thurs - Markku will be doing a presentation - and Q&A I expect . Might come along with some Bexmab study updates I reckon . He normally likes to have something fresh to talk about .

11 tykkäystä

Tämä on mielenkiintoinen kohta, hyvä että saatiin vihdoin myös paperille. Toivotaan siis, että mahdollisimman monta lähtevät mukaan huutamaan.

10 tykkäystä

Ei tosin selviä, mitä tuo Faronin X:n register here linkki tarjoaa

”Reserve a spot”? Paikanpäällekö Lontooseen hotelliin, jossa viiniä ja pikkusuolaista? Web-seurantalinkkiä ei ole? Jos se on paikan päälle ja ihmiset halusivatkin vain seurata webissä, voi olla, että etupenkkien lisäksi myös takapenkit jäävät tyhjiksi.

”Proactiveinvestors One2One Forums have rapidly gained global recognition as the preferred format for hundreds of listed companies across the world’s leading stock exchanges seeking to present to an audience of astute high net worth investors, fund managers, private client brokers and analysts. Our format is simple. The directors from a maximum of four companies present to an audience of up to 120 attendees. Each company has a maximum slot of 20 minutes to present followed by a Q&A session for a further 10 minutes. Once all the companies have presented, networking continues for a further 90 minutes over wine and canapés. Our forums are completely free to attend, but we do actively vet our audience to ensure attendees on the night are genuine members of the investment community.”

Alkaen klo noin tasan 20.00 torstaina viikon päästä.

Q&A olisi, mutta on epäselvää, onko se Proactiven tyypeille, yleisölle paikanpäällä vai netitse osallistujille.

TL;DR Ei saa selvää tiedottamisesta. Todennäköisyys sille, että megauutta olisi vrt. JPMorgan, on pieni. Ehkä video tulee myöhemmin johonkin?

5 tykkäystä

Vaikkei mtn megauutta tulisikaan, niin tuo lause" including the latest from the Ph2 part of our Bexmab trial" herättää meikäläisen uteliaisuuden

12 tykkäystä

Pipelinen (kuvassa alla) mukaan CMML eli kroonisen myelomonosyyttisen leukemian faasi 1 rekry olisi jo alkanut. Pipelinet toisaalta Faronilla joskus kertovat vain aikomuksista. Voi kuvitella, että kliinikot patistavat laajentamaan (kuten ASH:ssä), kun näkevät Bexin mahdollisuudet.

Ensilinjan MDS luulisi olevan samanlainen menestys kuin HMA-MDS, ensi linjan suhteen odottavat HMA:n faasi 2:n dataa, kannattaako antaa 3 vai 6 mg/kg. ”Dose from project Optimus”.

R/r AML pitäisikö keksiä uutta? ”Awaiting to move to project Optimus”. Tarkoittaako tämä jotakin uutta eli isompaa annosta? Toisaalta sanotaan, että faasi 2. Jos olisi vaikka 10 mg/kg (se annoshan oli esillä alkuperäisessä suunnitelmassa, mutta jätettiin ”ehkä tarpeettomana” pois) pitäiskö tehdä uusiksi faasi 1, vai riittäiskö muka MATINS-safetydata??

Ensilinjan AML, sehän jo ehdittiin aloittaa, mutta sammutettiin, että voidaan keskittyä rahastamaan mahdollisimman nopeasti HMA-MDS:llä. Faasi 1:nä jatkuisi. Kalvolla lukee ”safety dose escalation”. Siis sama kuin jo tehtiin HMA-MDS eli nostettiin annosta 1-3-6 mg/kg. ClinicalTrials (päivitetty käytännössä samana 17.1.24) lukee ”4 dose levels”. Nyt sitten varmaankin 6-10 mg/kg? Tästä voisiko tulla apu vaatimattomiin r/rAML ja AML-vasteisiin? :pray:t2:

Kaikki laajentaminen vie rahaa. Siksi kai noita sijoittajatapaamisia järjestetään. Noissa aikomuksissa on kyllä kova potentiaali, joten tehkää mitä tahansa!

13 tykkäystä

Hieno juttu että pipelinen potentiaalia kasvatetaan, (tai että ne varmaan jo jonkin aikaa kyteneet ajatukset kommunikoidaan). Joku vääräleuka voisi sanoa että se on tulevaisuuden potentiaalia, joten siitä ei kannata maksaa, mutta näkisin että nyt on arvokasta kasvattaa myös potentiaalia.

Toki myös siis ihan jo tulevaisuuden potentiaalikin on itsessään jo jonkin pennin arvoinen, mutta vaatii se että on dataa mitä näyttää, ennenkuin kurssi oikeasti värähtää.

Katon että CMML insidenssi näyttää aika pieneltä eli 4 / 1 000 000 ihmistä tai 1100 tapausta vuodessa yhdysvalloissa. Ja noista on Subtype-2 on tossa studyssä eli aika pieni joukko kyseessä, joten haastava rekrytoitava.

Mutta se hyvä puoli miksi se noi pitää kommunikoida, on että jos tehdään partnerointidiili lisensointimallilla niin siinä pitää sitten sopia tulevat merkkipaalut, ja mitä niistä sitten maksetaan, kun saavutetaan ne tulevaisuudessa, joten tämä vie taas askeleen eteenpäin kohti isompaa tavoitetta.

Kun on laajempaa pipelineä niin siitä voi sitten tehdä isomman ehdollisen sopimuksen.

14 tykkäystä

J.P. Morganin tilaisuuden sivustolta lyhyt, kiva brieffaus markkinaan tällä hetkellä: ks. henkilöesittelyiden jälkeen Isights -osiosta Chris Schottin esitys:

Minua jäi vähän vaivaamaan minkälaiselle yleisölle tilaisuudessa esittelyjä pidettiin; oliko siellä loppujen lopuksi paljoakaan kontakteja. Ei ole täällä foorumilla eikä Faroninkaan puolelta paljoa tilaisuuden antia hehkuteltu, joten minulle jäi sellainen mielikuva, että siellä historiaa kirjoiteltu.
Olipa niin tai näin, ainakin saatiin oma nimi esille isoissakin pöydissä.

4 tykkäystä

The new analysis of data from the Phase 1 part of the trial explores the 100% overall response rate (ORR) achieved among both the higher-risk frontline and HMA-failed MDS patients treated with a bexmarilimab/azacitidine combination - 5 out of 5 patients in each population - and examines previous therapies in the patients’ treatment pathways.

In the HMA-failed MDS patient group:

  • Patients had been previously treated with azacitidine monotherapy or combinations of up to four therapies that included azacitidine or decitabine + magrolimab, venetoclax and sabatolimab
  • 3 of the 5 patients were refractory to previous HMA-therapy, with progressive disease (PD) or stable disease (SD) being the best responses achieved from that therapy
  • 2 out of the 5 patients had relapsed after treatment with azacitidine or an azacitidine/venetoclax combination

“This analysis shows the deep and durable responses that can be achieved with bexmarilimab in combination with standard of care, in MDS patients who are refractory to HMA therapy or who have relapsed on HMA therapy or HMA/venetoclax combination therapy,” said Dr. Markku Jalkanen, Chief Executive Officer of Faron. “Patients with high-risk MDS who have failed HMA therapy face a poor prognosis and median overall survival in refractory MDS is just 4-6 months with no viable treatment options. Yet here we have data showing that patients are surpassing anticipated survival rates and maintaining remission. It is remarkable to see patients going into remission with bexmarilimab/azacitidine after showing disease progression on all the leading azacitidine combinations such as venetoclax, sabatolimab and magrolimab. These are highly significant findings that provide us with continued confidence in the potential of bexmarilimab to provide better patient outcomes and improve the quality of life of those suffering from these aggressive conditions.”

27 tykkäystä

Faronilta lisätietoja BEXMAB-tutkimuksesta | Kauppalehti

11 tykkäystä

Analyysitalo Peel Huntin kommentti päivän uutiseen: really quite impressive!

Faron (Buy, TP 417p) – bexmarilimab works in patients that have exhausted other therapy options

This morning Faron provide further details from its analysis of data from the completed Phase 1 part of the ongoing BEXMAB trial. The new analysis today drills down into the 100% overall response rate (ORR) achieved amongst the higher-risk frontline and HMA-failed (hypomethylating agents or chemotherapy) Myelodysplastic patients (or MDS), that were treated with a bexmarilimab/azacitidine combination, with 5 patients in each population. There is a focus on the previous treatments that each patient had received, showing that many/most were heavily pre-treated with no real treatment options left to these patients. Despite this, bexmarilimab was still able to elicit a response/benefit to these patients, that were refractory to HMA therapy or who had relapsed on HMA therapy or HMA/venetoclax combination therapy.

Where HMA treatment had failed, with 3 out of 5 patients not responding to treatment with a number of therapies (including azacitidine monotherapy or combinations of up to four therapies that included azacitidine or decitabine + magrolimab, venetoclax and sabatolimab), bexmarilimab was able to deliver an ORR. Furthermore, in 2 out of the 5 patients that had relapsed (the disease returned after treatment with azacitidine or an azacitidine/venetoclax combination) bexmarilimab was also able to achieve an ORR.

We agree with the company, these data are really quite impressive, showing quite how durable the bexmarilimab response might be, even in patients that have exhausted all treatment options. As a reminder, bexmarilimab is a monoclonal antibody therapy which targets myeloid cells, binding to the immunosuppressive receptor Clever-1. It has shown very good safety data whilst demonstrating that it can ‘ignite immunity’, allowing a patient’s own immune system to overcome resistance from the tumour microenvironment. Patients are currently being enrolled into the Phase 2 component of the BEXMAB trial.

32 tykkäystä

Sivulta 15 eteenpäin näkyy näiden potilaiden tietoja aiemmista hoidoista ja Bexin aloituspäivät.

13 tykkäystä