Hyvä kirjoitus, toi sai mut käymään läpi ajatuksia viime keväältä kun käänsin omassa ajattelussani traumakinen potentiaalin nollaksi.
Alkuperäinen oma teesini oli että Remap-capissa olisi todettu että interferoni on teholtaan huonompi kuin IL-6 lääkkeet.
Perustin sen siihen että 10. huhtikuuta tuli ulos tiedote että immunemodulaatio domainissa on todettu tocilizumab ja sarilumab tehokkaiksi verratuna placeboon ja että ne ovat domainin tehokkaimat hoidot ja samalla todettu että domaini suljetaan joten ajattelin että tää oli tässä interferonin osalta ja kaikki rahankäyttö tästä eteenpäin on pelkkää negaa. Varsinkin kuin remap-capin tutkimussuunnitelman mukaan randomisointisuhdetta muutettiin suosimaan tehokkaimpia hoitoja lennosta tutkimuksen edetessä, jotta saataisiin parhaat hoidot valmiiksi ensin.
These results provide a clear indication that tocilizumab and sarilumab are equally effective for the treatment of patients with severe COVID-19, and are also the most effective interventions included in this domain. The REMAP-CAP ITSC have therefore decided to pause recruitment to this domain. A full analysis of all interventions included in this domain, including anakinra and interferon-β1a, will be completed and the results made available as soon as possible.
https://www.remapcap.org/covid19publications
Kaivoin ton kirjoituksen innoittaman sitten noi itse tulokset läpi koska muistelin että periaatteessa remap-capin tuloksien pitäisi olla jo julkisia ja löytyihän ne!
Effectiveness of Tocilizumab, Sarilumab, and Anakinra for critically ill patients with COVID-19 The REMAP-CAP COVID-19 Immune Modulation Therapy Domain Randomized Clinical Trial
Julkaistu June 25, 2021.
https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.06.18.21259133v2
Siellä sanottiin:
At that time, 6023 participants had been randomized in at least one domain in REMAP-CAP and 2274 critically ill participants had been randomized in the Immune Modulation Therapy domain (972 tocilizumab, 485 sarilumab, 378 anakinra, 21 interferon-β1a and 418 control) in 133 sites across 9 countries (Figure 1).
The effect of interferon-β1a could not be assessed with only 21 patients randomized to this intervention, as the use of corticosteroids excluded patients from this treatment. Interferon-β1a did not improve clinical outcomes in the SOLIDARITY Trial.26
Eli ei helvetti taas vuosi eteenpäin ja vieläkään eivät saaneet rekrytoitua kuin kourallisen potilaita! Eli pettymys kun remap-cap päätyi periaatteessa samaan fiaskoon kun solidaritykin, mutta mitä muutakaan olisi voinut odottaa.
Huomatkaa kuitenkin että tässä on pieni kultareunus, joka voi olla isoakin!
Baseline characteristics and a description of the non-critically ill participants (n=5) and crude results for interferon-β1a (n=19) are given in the Supplementary appendix.
Ja supplessa kun kaivaa matskut niin
3.2.2. Summary of results of interferon-β1a
It is important to note that because any clinical use of corticosteroids was an exclusion criterion for interferon-ß1a assignment, recruitment was extremely low after corticosteroids became standard of care (June 17, 2020). The full data on the interferon-ß1a treatment arm is provided in the “ITSC Secondary Analysis Report” at the end of this supplement.
A total of 21 patients were randomized to interferon-ß1a treatment. After withdrawal of consent for two patients, results are available for 19 patients. Median organ support-free days was 0 (IQR -1,13.50) for the interferon-ß1a treatment arm and 0 (IQR -1, 15) for the control group. Compared to control, the median adjusted odds ratio (primary model) for interferon-ß1a was 1.67 (95%CrI 0.49, 5.73) yielding a 79.4% posterior probability of superiority. The hospital mortality was 36.8% for interferon-ß1a and 36.9% for control. Compared with control, median adjusted odds ratio for hospital survival was 1.72 (95%CrI 0.48, 6.58) for interferon-ß1a yielding a 77.4% posterior probability of being superior to control.
https://www.medrxiv.org/content/10.1101/2021.06.18.21259133v2.supplementary-material
Naurettavan pieni potilaspopulaatiohan toi on (19:406), mutta tilastonikkarit saivat siitä silti esille että olisi todennäköisyys että Traumakine olisi controllia parempi. Kuolleisuudessa ei näy eroa prosenteissa mutta ilmeisesti kun ottaa huomioon populaation eron niin adjusted odds ratio näyttäisi että interferonin kanssa olisi 1,72 kertainen elonjäännin etu, joka olisi suurempi kuin tutkimuksessa julkaistuilla IL-6 lääkkeillä. Mutta nyt jäitä hattuun koska potilasjoukko on niin pieni, mutta vihdoin pitkän tauon jälkeen tulee jotain dataa joka tukee että traumakinessä voisi olla jotain. Tosin tässä controlli on ilman corticosteroideja, joten oikeasti kontrolli on nykyään vähän parempi kuin tuolloin.
En usko että faronillakaan ollaan tietoisia tästä. Jos joku haluaa laittaa Jalkaselle viestiä tästä ja kysyä niin voisi olla hyvä. Nyt täytyy sanoa että onneksi laittoivat oman trialin pystyyn. Kuten sanottua ”laita WHO asialle ja tee itse perässä”.
Tässähän joutuu syömään sanojaan oikein kunnolla, mutta syön sanani nyt myös siitä että Traumakinen potentiaali on lievästi negatiivinen.
Hyviä pointteja. Itse uskoisin, että interferonin huonot tulokset solidaritystä liittyvät pääasiassa siihen, että interferonia on annettu potilaille liian myöhäisessä vaiheessa. Ainakin Synairgenin faasin II kokeissa on saatu viitteitä siitä, että riittävän aikaisin annettu interferoni beta-1a voisi olla hyödyllinen.
En tiedä onko REMAPCAP:issa annetun interferonin ajoitus riittävän aikaisin myöskään. Muistaakseni se on ollut tarkoitus antaa 24h sisällä tehohoidon aloituksesta. Tässä vaiheessa sytokiinistormia estävät lääkkeet kuten IL6R antagonistit saattavat toimia jo paremmin.
Interferonin toiminta perustuu interferonisignaloinnin antiviraaliseen efektiin. Virusinfektoidut solut erittävät luontaisesti interferoneja ja interferonisignalointi nostaa solujen kaksijuosteista RNA:ta tunnistavien ja hajoittavien proteiinien ilmenemistasoja. Nämä proteiinit pyrkivät ensisijaisesti hajoittamaan kaksijuosteista RNA:ta, jota siis syntyy kun koronavirus monistaa genomiaan soluissa, ja toisisijaisesti laukaisevat ohjelmoidun solukuoleman estääkseen virusten monistusta. Uskoisin, että näiden kahden responssin ero riippuu virusmäärästä, ja apoptoottinen solukuolema saattaa olla dominantti taudin loppuvaiheessa, kun virus loadi on korkeampi. Tämä siis spekulaatiota. Tämä voisi myös selittää miksi myöhäisessä vaiheessa annettu interferoni voi olla haitallista, jos lisääntynyt solukuolema lisää kudosvaurioita. Mikäli tämä on syynä, interferonia tulis pyrkiä antamaan niin aikaisin kuin mahdollista, ja ennen kuin potilaat joutuvat niin huonoon tilaan, että IL6R antagonisteille tai steroideille olisi tarvetta.
COVID-19:ssa on lisäksi viitteitä siitä, että vakavampi tautimuoto korreloi interferoni alfan geenimutaatioiden ja autovasta-aineiden kanssa (näihin juttuihin löytyy viitteet myös ylemmästä Lancetin paperista). Hoitona annettu rekombinantti interferoni beta voisi siis teoriassa auttaa varsinkin näissä tapauksissa. Toisaalta en ole vielä löytänyt hyvää syytä miksi elimistön oma interferoni beta responssi ei sitten paikkaa interferoni alfan puutetta. Koronaviruksen tiedetään inhiboivan interferonien tuotantoa, mutta riittääkö tämä selittämään interferoni betan responssin puutetta?
Avoimia kysymyksiä löytyy siis Traumakinen toimintaan liittyen, mutta omasta mielestäni tärkeimmät pointit lienevät annetaanko interferonia kokeissa riittävän aikaisin ja riittääkö interferoni betan biologinen responssi kompensoimaan interferoni alfan puutetta.
Linkedinistä bongattua. Faronin Alexander Spicer pitämässä esityksen aiheesta “challenges of in & out licensing” 7.10. Precision-Globen PDDP:ssä.
Aikamoista kurssilaskua ollut elokuun puolestavälistä lähtien. Tällä menolla kurssi on ensi viikolla alle neljässä eurossa. Eihän tämä toki mitenkään poikkeuksellista ole mutta kieltämättä sikäli erikoista, että tähän ajanjaksoon on mahtunut hyviä uutisia ja runsasta esilläoloa Faronin taholta.
Ymmärsinkö nyt oikein että osake laimeni kertaheitolla 20%?
As no shares have been issued within the outstanding authority, the Company may issue up to a maximum of 10,000,000 new ordinary shares pursuant to the Placing, which represents approximately 20 per cent of all the issued shares and votes in the Company immediately prior to the Placing.
Ja pikkasen huono ajankohta mielestäni, kun tultu juuri yli 20% alas 3 viikon aikana. Olisivat nyt saaneet edes kunnon hinnan 
En päässyt ja kerennyt vielä lukemaan tarkemmin, mutta mihinköhän tarvitaan 25-35M€ tähän väliin? Oletan että ostot olisi 2,5-3,5€ osakkeelta
Onko suunnattu anti vai mikä tuo on?
Ei taida olla partneroitumista lähiaikoina vielä tiedossa? Omin neuvoin faasi III:n kimppuun kuulostaa aika isolta riskiltä.
Juurikin se. Rahojen käyttötarkoitukseksi ilmoitetaan bexmarilimabin ja traumakinen kehitys sekä valmistus. Rahan tarve valmistuksen aloittamiseksi lienee edes pienesti positiivista. Toinen hento valo tässä yössä löytyy seuraavasta kappaleesta:
In addition, the Company and Swedbank have obtained a binding and irrevocable pre-commitment from the EIC Fund to subscribe for one third (1/3) of the total amount of the Placing Shares for an aggregate amount of maximum EUR 5 million and a minimum EUR 2 million. The pre-commitment from the EIC Fund is subject to certain customary conditions.
EU:n investointirahasto siis lunastaa kolmanneksen osakkeista. Se tuskin on ainakaan heti myymässä omistuksiaan.
today announces a proposed private placement of new ordinary shares (“Placing Shares”) to raise a minimum of EUR 8 million before expenses to a limited number of institutional investors (“Placing”).
Eli ei onneksi ihan toi 10.000.000 osaketta kuitenkaan ole varmaan lähdössä. Jos tavoitteena on nostaa 8milj€ ja jos laskee 15% alennuksen mitä nää on suurin piirtein joutuneet käyttämään niin nykyisellä osakekurssilla 4,35 * 0,85 ja 8.000.000€ osaketta tarkoittais 2 163 624 kpl osaketta mikä ois yhteensä noin 5% osakekannasta. Saakohan nyt noinkaan hyvillä ehdoilla.
(2 163 624 + 50 457 874)/ 50 457 874 = 0,958 eli noin viiden prossan laimeneminen.
Nyt en ole kyllä tyytyväinen tähän ajoitukseen. Jos oli tarvetta rahalle niin oisivat nostaneet kesällä kun oli kiima päällä, nyt tuntuu siltä että pokka taisi pettää turussa. Tai sitten pipeline tyhjeni hyvistä uutisista ja olivat ajatelleet että esmo räjäyttää pankin, mutta ainakin omasta mielestäni niin eivät osanneet myydä sitä oikein. Koko se homma jäi sille tasolle että mietittiin tieteellisiä tuloksia, mutta ei avattu että mikä se potentiaali oikeasti on. Markkumaisesti “and obviously its huge”, mutta nyt rupeis tarviimaan jo vähän numeroitakin
Rahan käytöstähän todettiin että:
- Net proceeds of the Placing of at least EUR 8 million, if subscribed, together with other currently confirmed funding, are expected to provide the Company with working capital into Q3 2022.
Sehän tässä vit… harmittaa että rahamiehet tulee mukaan kun ollaan todella lähellä läpimurtoa ja vielä saadaan osakkeet halvalla.Me ollaan otettu riski ja pidetty firmaa pystyssä ja luotettu siihen.Tässä sitten kiitos että omistus laimenee.Mieluummin ostaisivat markkinoilta osakkeet, niin nähtäisiin mihin hintaan ne lähtee.
Jatketaan vielä ihmettelyä.
Faronilla oli kassassa 7,0milj€ Q2:n jälkeen. 2020Q4:n jälkeen oli 4 milj ja nostivat helmikuussa 15milj, jonka sanoivat käyttävänsä bexin ja trauman edistämiseen sisältäen hibiscus ja neoadjuvantti trialit. Nyt kuitenkin nostettiin tämmönen väliroundi 8milj, joka on pienempi kuin ne 15 milj roundit joilla firmaa on tähän asti rahoitettu.
Samoin tossa sanotaan että initiation of MATINS Part III expansion cohorts; mutta ei tolla rahalla isompaa trialia kauaa pyöritetä eli käytännössä vasta valmistelevat työt.
Vähän kyllä ihmetyttää että miten tää tuli nyt, mietin että onkohan nyt tullut joku odottamaton kustannuserä / kustannusten nousu, mutta ei toi jotenkin vaikuta siltä. Jotenkin koko homma näyttää suunnittelemattomalta, koska aiemmin faronilla on ollut hyvä tracki peräkkäisiä hyviä uutisia joilla pumppaa hinta ylös sopivasti ennen antia.
Oiskohan turussa kanssa säikähdetty markkinoiden kyykkäämistä ja rahoituksen kuivumista myöhemmin tänä vuonna finanssikriisi vol2 hengessä ja päätetty sitten laittaa omia lappuja laitaan isompaa kyykkäystä ennakoiden / riskiä mitigoiden.
Kyllähän tuo toimitusjohtaja on antanut niin positiivisen kuvan Inderesin haastatteluissa että oksat pois. Sitten kun napsahtaa tällainen, niin taas saa piensijoittaja huomata olevansa vain lastuna laineilla. Mutta tähän on jo melkein tottunut viimeisen vuoden aikana.
Eihän tässä nyt mitään ihmeellistä ollut? Lääkekehitys maksaa ja oli tiedossa, että rahat riittää tämän vuoden loppuun. Nyt mennään sitten q3 2022 asti. Omasta mielestä hyvä näin, että mm. Eu:n investointirahasto laittaa rahaa kiinni, kun vaihtoehtona olisi osakeanti, missä täytyisi ite laittaa lisää rahaa kiinni.
Jos luottaa yritykseen niin kai sitä olisi (alennuksella) laittanut itse niin ei olisi laimentunut.
Suurin arvonnousu tapahtuu, jos on tapahtuakseen, seuraavan vuoden aikana johon nyt saatiin rahaa. Näkisin että tämä pieni laimennus oli mitä parhain ratkaisu tällä hetkellä.
Eikä EIC ym sopimuksia päivässä sovita joten on turhaa valittaa että olisi pitänyt aavistaa koska kurssi ylimmillään.
Se kävi nopeasti. Kiinnostusta tuntuu riittävän.
5,5% osakekannasta ja hinta 3,80.
Rapsakka 13% ale eiliseen kurssiin.