Ei varsinaisesti tullut uutta tietoa: tossa julkistettiin tarkemmin melanoomapotilaskohortin datat siitä joukosta, jonka datat oli julkaistu jo viime syksyn esmossa ja päivitettynä R&D päivässä.
Toi hoidoista hyötyneiden melanoomapotilaiden 100% elossaolo 12kk jälkeen on osion mielenkiintoisin uusi datapiste, mutta sinänsä noi datat on kyllä sisältynyt aggregoituna jo aiempaan julkaistuun dataan. Toi melanooma on tärkeä ja mielenkiintoinen joukko potilaita koska ne on suhteessa aika nuoria, joten jos hyötyvät hoidoista niin elossaolon hyöty voi olla todella merkittävä (vuosia).
“Current estimates for 12-month survival in Part II melanoma cohort were 100% for the patients who experienced clinical benefit following treatment compared to 33.3% of non-CBR patients.”
edit:
Tässä vielä siis se aiemmin julkaistu kokonainen data setti, jossa toi on ollut mukana ymmärrykseni mukaan aggregoituna. Ja siis ei ole tarkoitus ottaa mitään Faronilta, onhan toi siis ihan huikee tulos itsessään ja nostaa luottamusta että voidaan näyttää myös merkittävä kliininen hyöty mikä on sitten perusteena korvattavuudelle ja siten lääkkeen hinnalle.
Kaivoin omasta faron-mallistani laskemani TAMit noille (mono)indikaatioille mitä nyt on pyöritelty.
Nää on laskettu vähän konservatiivisemmalle n. 30ke hinnalle, kuin mitä redeye suosittaa. Oon valmis nostamaan sitä sitä mukaa kuin data paranee, mutta laskin sen joskus syksyllä esmo datan perusteella.
Huom, tää on TAM, jossa ei ole otettu huomioon mahdollisia biomarkkereita, joita käytettäisi populaation rajaamiseen. Niillä saadaan lääkekohtasta hintaa ylös kun saadaan paremmat tulokset (Suhteessa suurempi osuus potilaista hyötyy lääkkeestä), mutta vastaavasti potilaspopulaatio pienenee. Uskoisin että tän saa laskea vielä uudestaan kun saadaan tarkemmin tietää vielä biomarkkerien käytöstä potilasvalinnassa (eli nähdään lopullinen tutkimussuunnitelma clinicaltrials.govista).
Samoin tästä puuttuu vielä ne uudet verisyövät, pää ja kaula yms. koska niistä ei ole vielä mitään muuta evidenssiä kuin slideja. Haluisin jättää ton keuhkonkin tosta pois, kun ei ole vielä edes yhtään potilasta, mutta laitoin sen tohon suhteuttamaan noiden markkinoiden kokoa.
Älkää oikeesti laskeko sitä mukaan, tai ainakaan isommalla kuin parin prosentin todennäköisyyydellä.
Ps tästä bex + pembro trialista voisi kohta olla odotettavissa tiedotetta että first patient in. Muistin virkistämiseksi tuolla lukee että se olisi valmis 2024 january.
Inderes TV:ssä Faron. Ymmärsinkö oikein, että Jenkkeihin ollaan listautumassa kohdasta 4min ja eteenpäin “Moving towards to US capital markets”. Vai rahoitustako tuolta ollaan hakemassa. T: heikosti englantia ymmärtävä noob
Eikös tuossa kerrottu, että New Yorkiin on palkattu sijoittajasuhteista vastaava toimihenkilö, jonka tehtävänä on valmistella Faronin pääsyä USA:ne pääomaa markkinoille. Ei tuossa suorastaan ilmoiteta, että jenkkilistaus olisi tulossa mutta työtä jonkin sen suuntaisen kehityksen mahdollistamiseksi nyt kuitenkin tehdään.
Ei suoraan sanottu, että oltaisiin listautumassa, mutta annetaan ymmärtä, että sen valmistelu on työn alla. Esityksessä käytettiin termiä ‘compliance’, eli valmistellaan, että Faronin toiminta vastaa jenkkien pääomamarkkinoiden säätelyä. Jenkkeihin listatutmien olisi kyllä looginen seuraava askel eteenpäin. Faronin kassa on tällä hetkellä niin pieni, että sillä ei viedä vielä kaikkia suuniteltuja kliinisiä kokeita läpi. Jenkkeihin listautuminen mahdollistaisi pääoman nostamisen näiden kokeiden toteuttamiseen.
Toinen pointti joka tuossa esityksessä ohimennen mainittiin oli, että Faron on tällä hetkellä keskustelemassa yhteistyöstä useampien muiden firmojen kanssa. Liekö tämä sitten syynä sille, että Make tuossa kuun alussa osteli omia osakkeita… No, en halua liikaa spekuloida.
Tämä on ollut jo vähintään 22 päivää tiedossa, että kaveri tullut auttamaan US markkinoilla uusien sijoittajien hankkimisessa ja jenkki pörssiin menossa, sitten, kun se on järkevää.
Tuo useiden muiden firmojen kanssa neuvotteleminen oli haastattelun paras anti. Ensimmäistä kertaa sanottu suoraan, että neuvotteluissa ollaan, jos oikein olen ymmärtänyt. Taitaa oma positio taas kasvaa tämän myötä.
Kyllä tässä on jo niin monta vuotta tutkittu ja testattu että jotain on alettava tapahtumaan, että tähän jatkossakin haluaa sijoittaa. Joko yhteistyölisenssisopimus tai new yorkin pörssiin listautuminen.
Today we are hosting an event to feature companies on which we recently initiated coverage. Redeye’s analyst will give a short introduction to each company, followed by presentations and Q&As with representatives from the participants. The event will be broadcasted on our website between 13:00 and 15:30, with the following schedule:
13:00 Faron Pharmaceuticals
13:20 Ultimovacs
13:40 Fram Skandinavien
14:00 Devyser
14:20 Break
14:30 Lipigon Pharmaceuticals
14:50 Binero Group
15:10 Mestro
Redeye ilmoittaa kotimaansa eli Ruotsin ajat. Tuohon aikatauluun tunti lisää, niin ollaan Suomen ajassa. Video tulee varmaan taas myös katsottavaksi jälkeenpäin.
Laitoin tuonne utelun bexin käytön kehittelystä infektiotautien hoitoon, sehän räjäyttäisi toisenkin pankin, jos niikseen tulee.
Kysymysosio on yhä auki kysymyksille. Jotakuta voisi mietityttää esim. IPO, joka liittyisi listautumiseen jenkkeihin. Tuskin meidän etumme kuitenkaan vaarassa olisi, koska sisäpiirillä on merkittävä omistus myös.
Bex updatessa 23.2.2022 mainitaan edelleen:
”Beyond immuno-oncology, it offers potential in infectious diseases, vaccine development and more.”
Kysymyksenäni Redeyella tuli infektiot käyttöaiheena bexille. Markku joutuu tietenkin totuuden torvena olemaan pörssiyhtiön toimarina ja kertoi, että esim. tuberkuloosin suhteen on asia tutkimusten alla. Joutuvat ehkä joitakin hmmm alustavia kokeita kädellisillä (auts) ensin tekemään. Enempää ei kommentoinut, alustavaahan tuo on.
Esim. Indonesiassa 70 %:lla makakeista on poskesta otettu PCR tuberkuloosibakteerin suhteen positiivinen. Niitä pidetään siellä lemmikkeinä. Ihmisilläkin tauti on siellä yleinen. Maailmassa pari miljardia ihmistä kantaa tuota bakteeria. Prekliinisessä tutkimuksessa Faronilla näyttäisi olevan myös pertussis eli hinkuyskä. Sekin bakteeri piileskelee elimistössä ja tartuttaa muita ja jopa 300 000 ihmistä kuolee vuosittain siihen, lähinnä kehitysmaissa. Pienimmille lapsille vaarallinen.
Yhtäläisyys mikrobien ja syöpäsolujen käyttäytymisessä elimistössä on hämmentävä, käyttävät piiloutumiskeinoja immuunipuolustukselta pyrkiessään suojelemaan omaa geneettistä linjaansa.
Sain nyt vasta katsottua loppuun ajan ja ajatuksen kanssa toimitusjohtajan katsauksen joka julkaistiin melkein kuukausi sitten yhtiökokouksen yhteydessä. Siinä oli pari pointtia joihin en kerennyt julkaisun yhteydessä tarttua kun kuuntelin ensimmäisen kerran.
Markku:
“We have been able to develop companion diagnostics system meaning we can now look at clever-1 levels withitn those tumors, when patients come to the trial and it is already showing to be beneficial to some extent and more data will come rather soon during Q2”
Eli heillä on ilmeisesti jotain kohtuu mielenkiintoista, mutta ei ehkä kuitenkaan maailmaa mullistavaa dataa keittymässä tosta diagnostiikkapaneelin käytöstä noiden potilaiden osalta. Mielenkiintoista nähdä, voisi taas omalta osaltaan varmaankin parantaa potilasvalintaa ja sitä kautta nostaa onnnistuneen trialin todennäköisyyttä ja tulevan lääkkeen myyntihintaa.
EDIT: Redeyen haastiksessa sanoo:
“We have started to understand what kind set of biomarkers we can use to select the patients who could get this clinical benefit and final analysis of that is ongoing and we hope to be able to present that still during the H1…”
Eli clever-1 datan lisäksi aikovan julkaista myös pidemmin ton koko biomarkkerituloksen.
Ton perusteella muuten näyttäisi että toi nsclc phase 1 pd-1 combo tuottaa tosiaan sen faasi-1 datan ja sen topline tulokset pitäisi olla vuoden loppuun mennessä julkaistu, jotta ensi vuonna päästään aloittamaan faasi 2 Bexcombo tutkimus. Tavallaan siis vahvistaa epäsuorasti aikataulua että millä pitäisi voida odottaa jotain tuloksia yhdistelmähoidosta ja sitä kautta uskoisin että ollaan (onnistuneilla tuloksilla) askelta lähempänä taas merkittävää arvonluontia.
Mielenkiintoinen uutinen interferonien kannalta covidin hoitoon. Tuo on oikeastaan se tulos mitä olisi olettanutkin biologian osalta. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tuossa kokeessa testattu lambda interferoni on eri molekyyli kuin Traumakine tai Synairgen, jotka ovat IFNB1A proteiineja, joten sen vaikutus saattaa myös olla erilainen.
Mielestäni silti Faronin päätös keskeyttää HIBISCUS kokeet on tässä tilanteessa ollut oikea ja mahdollistaa paremman fokuksen Bexin testeihin. Nykyisillä menoilla Faronin varat riittää kai jonnekkin 2023 lopulle sen viimeisen lainan myötä (en ole tätä tarkemmin laskenut enkä ole arvioinut uusien kokeiden kuluja). Siinä vaiheessa voisi olla jo parempia tuloksia Bexin kokeista, jotka mahdollistaisivat paremmat ehdot sovittaessa yhteistyöstä isompien kumppanien kanssa.
kohdasta 4min ja eteenpäin “Moving towards to US capital markets”. Vai rahoitustako tuolta ollaan hakemassa. T: heikosti englantia ymmärtävä noob
