Faron Pharmaceuticals - Innovatiivisia lääketieteen ratkaisuja

Osakkeet
906
  1. Mielenkiintoisia havaintoja tehty kriittisimmin sairaista koronapotilaista.

Suomessakin nyt uutisoitu:

Oman tulkintani mukaan nämä havainnot eivät ainakaan heikennä Faronin traumakineen mahdollisuuksia potilaiden hoidossa. Minkälaisia ajatuksia muilla herää?

  1. Tästä on varmasti käyty keskustelua jo täällä, mutta nostan vielä yhden omasta mielestäni mielenkiintoisen seikan esille;

Katsoin viime keväänä järjestetyn Jalkasen Markun esityksen Turun pörssi-illasta, ja siellä hän esitteli mm. 2018 epäonnistuneen 3. faasin tuloksia. Hän esitti taulukon, jossa he(siis ilmeisesti faronin työntekijät/tutkijat) olivat eritelleet interferonia ja kortikosteroideja saaneet ja pelkästään interferonia saaneet potilaat. Havainnot johtivat Jalkasen mukaan samaan päätelmään, kuin mitä aiemmassa 2. faasissa he olivat tehneet: siis, että kuolleisuus väheni reippaasti tässä pelkästään traumakineä saaneiden joukossa. Muistaakseni 80%. Tuolla jälkikäteisanalyysillä ei kuitenkaan ilmeisesti ole tieteessä kummoistakaan todistusarvoa.

Alkaa suurinpiirtein Kohdasta 41.23

Hyvää viikonloppua!

4 tykkäystä
907

Tota traumakinea voisi myös käyttää long covid potilaiden hoidossa, eli heidän oireet luultavasti johtuu tosta iltalehden uutisoimasta tutkimuksesta.

Esim. Hoito aloitetaan sairaalassa tiputuksella traumakineä ja tehostetaan kotona astmapiipusta otetavalla infernionilla mitä esim. britaniassa käytetään.

Kuin myös jos kokoväestö seulotaan löydetään ne kenellä on toi taipumus vaikeaan koronaan, ja tästä tulee merkintä potilastietoihin, jos ihmisellä todetaan korona vara toimenpiteenä annetaan traumakineä sairaalassa jos taipumus vaikeaan koronaan. Näin myös ei tarvita kallista testaus järjestelmää ja suomen osalta korona taputeltu, jos traumakine lääke on riitävän tehokas.

1 tykkäys
908
909

Oliko sulla jokin varsinainen syy, miksi postasit tämän nyt tänne?

1 tykkäys
910

IL uutinen perustuu kahteen Science lehdessä julkaistuun tutkimukseen. Molemmat ovat normaalille kaduntallaajalle epämääräistä sekavaa tutkimus-/lääkejargonia.

1. Tutkimus - Inborn errors of type I IFN immunity in patients with life-threatening COVID-19

https://science.sciencemag.org/content/early/2020/09/25/science.abd4570

Conclusion

Our findings suggest that there may be mutations in other type I IFN-related genes in other patients with life-threatening COVID-19 pneumonia. They also suggest that the administration of type I IFN may be of therapeutic benefit in selected patients, at least early in the course of SARS-CoV-2 infection.

2. Tutkimus - Auto-antibodies against type I IFNs in patients with life-threatening COVID-19

https://science.sciencemag.org/content/early/2020/09/23/science.abd4585

Conclusion

… study highlights the crucial role of type I IFNs in protective immunity against SARS-CoV-2…
… Our findings have direct clinical implications… this unexpected finding paves the way for therapeutic intervention, including plasmapheresis, monoclonal Abs depleting plasmablasts, and the specific inhibition of type I IFN-reactive B cells …

Finally, in this patient group, early treatment with IFN-α is unlikely to be beneficial. However, treatment with injected or nebulized IFN-β may have beneficial effects, as auto-Abs against IFN-β appear to be rare in patients with auto-Abs against type I IFNs.

Tutkimukset vahvistavat käsityksen siitä, että geenivirheet vaikuttavat merkittävästi COVID-19 vakavuuteen. IFN-β lääkitys saattaa normalisoida elimistön tilannetta, vähentää taudin vaikutuksia ja vakavuutta.

Uskoisin, että näiden tulosten seurauksena INF tutkimusta taudin hoidossa lisätään merkittävästi.

8 tykkäystä
911

IS 27.9.2020

3 tykkäystä
912

Vakavan COVID-19 sairauden geneettisestä alttiudesta raportoitiin englannista myös vähän toisesta kulmasta.
Tää on aika korkealentoinen raportti, jonka tavaaminen vaatii istumalihaksia, mutta sieltä löytyi mielenkiintoinen vahvistus tuolle ajatukselle geneettisestä taustasta ja siinä viitataan samoihin geeneihin, mitä myös tuossa aiemmassa raportissa oli mainittu, mikä myös sinänsä vahvistaa/yleistää tuota teoriaa geneettisestä alttiudesta interferonisignaloinnissa.

“Here we report the results of a genome-wide association study (GWAS) in 2244 critically-ill Covid-19 patients from 208 UK intensive care units (ICUs), representing >95% of all ICU beds.”

“”
Separately, the Mendelian randomisation results implying a causal role for IFNAR2 and TYK2 are also statistically significant in this cohort. Our findings reveal that critical illness in Covid-19 is related to at two biological mechanisms: innate antiviral defences, which are known to be important early in disease (IFNAR2 and OAS genes), and host-driven inflammatory lung injury, which is a key mechanism of late, life-threatening Covid-19 (DPP9, TYK2 and CCR2).
“”

Supplesta löytyy lista interventioista jotka on targetoitu noihin kohteisiin:

image
image1334×924 219 KB

1 tykkäys
913

Tämä kaveri ei ole aikaisemmin pahemmin interferonia kommentoinut mutta tällä kertaa mainitsee interferonin olevan lupaava. Hän on siis solidaritytrialin Suomen"pääjehu" .

Edit. Solidarity Finlandin päätutkija Kari Tikkinen

7 tykkäystä
914

Miksiköhän Tikkinen & Co ei mainitse missään yhteydessä suonensisäisen interferonin kauppanimeä saatikka valmistajaa? Remdesivir ja gilead on kyllä esillä mutta traumakinesta tai Faronista ei satunnainen asian seuraaja kuule vahingossa mitään.

1 tykkäys
915

Tuota varmaan syytä kysyä suoraan Tikkiseltä itseltään twitterissä. Suomihan ollut mukana vain remdesivir tutkimushaarassa, joten muista lääkkeistä ei välttämättä tietoa/kokemusta

1 tykkäys
917

Lisätty Faronia nouseviin kursseihin, ulkit ostoksilla jos vaikka tietäisi hyvää pidemmäksikin aikaa

918

”Myös lääketehtaat tietävät nyt tutkimukset luettuaan, että mihin hevoseen ne alkavat satsaamaan ja mikä on se todennäköisin puolustuksen haara ja ase, joka tulee tehoamaan tätä virusta vastaan.”

2 tykkäystä
919

Muutama nosto

Todennäköisesti ehkä jo puolen vuoden kuluttua sairaaloiden teho-osastoilla saattaa olla käytettävissään koronaviruksen aiheuttamaan tautiin rutiinihoito, joka tehoaa isolle osalle potilaista.

Tämä kuulostaa siksi hyvältä, että juuri Faronilla on tuonne teholle tarjolla tavaraa. Esim inhalaattori ei teholla ollut enää niin vaikuttava.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tehostamalla juuri oikeaa osaa ihmisen puolustusjärjestelmästä, immuniteetista, saadaan todennäköisemmin tuloksia.

Seppäsen mukaan kummassakin tutkimuksessa tilastollinen todennäköisyys sille, että löydökset olisivat sattumia, on alle yksi miljoonasta. Mahdollisuus sille, että molemmat tutkimustulokset olisivat sattumia on yksi biljoonasta eli miljoonasta miljoonasta.
”Nyt ei ole kyseessä sattumahavainto.”

Meillä on useampia interferoneja lääketehtaiden tekemänä, ja nyt sitten kysymys on, mikä se niistä on.”

Tässä ehkä sitä riskipuolta. Kuka ja mikä selviää parhaiten, vai riittääkö kakkua enempi?

NYT SIIS tiedetään, että koronavirukseen sairastumiselle on sekä perinnöllisiä että hankittuihin ominaisuuksiin liittyviä syitä. Seppäsen arvion mukaan perinnöllisten syiden osuus tulee lisääntymään, kun geenitutkimusta tehdään lisää. Nyt on tutkittu vasta helpoimmat 13 geeniä noin 300:sta.

https://science.sciencemag.org/content/early/2020/09/23/science.abd4570
https://science.sciencemag.org/content/early/2020/09/23/science.abd4585

13 tykkäystä
920

Ilmeisesti tietyt kortisonivalmisteet ovat osoittautuneet hyvinkin tehokkaiksi vakavasti sairaiden hoidossa. Eikö tämä ole käytännössä huono asia Traumakinen kannalta? Sen käyttö kortisonin kanssahan lisäsi kuolleisuutta/toimivuutta ARDS faasin kolme tutkimuksessa. Eli Traumakineä ja tuota hyväksi havaittua kortisonilääkitystä ei välttämättä voida käyttää yhtä aikaa. Vedinkö johtopäätöksissäni liikaa mutkia suoriksi?

Esim. "In June, it found the first major “breakthrough” in treating Covid-19, finding that dexamethasone, a cheap and widely available corticosteroid, cut the risk of death by about a third among the most severely ill Covid-19 patients. " https://www.cnbc.com/2020/09/29/coronavirus-doctors-now-have-more-treatments-to-save-lives.html

921

Muistaakseni R&D päivässä Juho Jalkanen totesi, että kortisoideilla on paikkansa alkuvaiheen hoidossa. Traumakine on osa hoitoa myöhäisemmässä vaiheessa. Yhteiskäyttö ei suositeltavaa. Näin maallikkona sen ymmärsin.

1 tykkäys
922

Tarkastellaan nyt Traumakinea oheisesti.
ARDS on tulehduksellinen keuhkovaurio joka johtaa verisuonivuotoon, seurauksena keuhkot täyttyvät nesteestä. Merkittävin kuolinsyy influenssassa, keuhkokuumeessa, sepsiksessä ja traumatilanteissa. Näin myös monet koronapotilaat voivat kuolla.
Yli 300,000 tapausta vuosittain EU ja USA, yli 3 miljoonaa maailmanlaajuisesti, kuolleisuus 30–40%. Keskimäärin ARDS potilaat viettävät 25 päivää tehohoidossa ja 47 päivää sairaalassa, 48% pystyy palaamaan työelämään vuoden kuluessa (vain!)

Traumakinen vaiheen I / II (“PROOF OF CONCEPT”) tutkimuksissa todettiin tehohoitopäivien vähentymistä (28:sta 16 päivään), kuolleisuus Traumakinen hyväksi 8% vs. 32% standardihoitoon.
Tässä toki vähän potilaita (n=37 / n=57).

Vaiheen III tutkimuksessa (INTEREST, n=301) homma meni persiilleen, sillä eroa ei ollut placeboryhmällä vs. Traumakine. MUTTA Post hoc -analyysin mukaan saatiin selville, että yhteiskäyttö kortisonin kanssa estää interferoni beta:n toiminnan ja lisää kuolleisuuden riskiä 7x. Post hoc -analyysi viittaa myös siihen, että Traumakine tehoaa ilman kortisonin käyttöä hyvin (d28 kuolleisuus 10.6%, eli n. 0.3) vs. “Normaali” kuolleisuus n.35%. Eli kaksi ihmistä kahdeksasta selviäisi enemmän vs. perushoidot.

Nyt jos tuohon tietoon peilaa (Traumakinesta saatavilla oleva tieto), niin RECOVERY tutkimuksessa d28 kuolleisuus oli hengityskonehoidossa 41% ja lisähappihoidossa 25%. Dexamethasone pienensi kuolleisuutta konehoidossa 0.65 (kuolleisuus n.26,7%) ja happihoidossa 0.8 (kuolleisuus n. 20%). Eli yksi ihminen per kahdeksan tehohoidettua potilasta säilyisi enemmän hengissä.

Tällä köykäsellä vertauksella Traumakine olisi ollut parempi. Tässä RECOVERYssä oli toki n=2104 / n=4321 eli huomattavasti laajempi otanta, joten ei näitä tosissaan voi verrata. Traumakine vaatisi nyt laajemman tutkimuksen tuloksia, jossa olisi paremmat tulokset kuin Dexamethasonella ja mieluusti samaa suhdetta kuin Proof of Concept -tutkimuksessa.

Aiempi kortisonien käyttöhän ei ennen tuota uutta RECOVERY tutkimusta ollut suositeltavaa WHO:n mukaan: Clinical management of COVID-19

We recommend against the routine use of systemic corticosteroids for
treatment of viral pneumonia.

Tää on tätä, ensin saatetaan tyrmätä, sitten onkin hyvä, sitten…niin. Tervetuloa lääketutkimuksen maailmaan.

6 tykkäystä
923

Kari Tikkinen 27.9.2020
“Interferonia, joka on lupaava, tutkitaan onneksi.”
Tutkimustulokset luvattu Q4/2020 eli 1.10-31.12.-20.

924

Ihan pakko kysyä, että miksi pommitat tätä palstaa vanhoilla uutisilla päivästä toiseen? Nämä jutut on jo monta kertaa postattu tänne.

9 tykkäystä
925

Timo Syrjälän osuus Faronin osakkeista noussut 14.08%.

926

Liputusilmoitus.
Timo ostanut osakkeita, omistus 14,08% Faronista.
Sama tuli!