Faron Pharmaceuticals - Innovatiivisia lääketieteen ratkaisuja

Ei suoraan vaikutusta Traumakineen, mutta tietysti hieman huolestuttava uutinen, että löydettiin jotain “yllättävää”. Uutisessa ei otettu kantaa siihen, onko lääkityksillä ollut vaikutusta kuolleisuuteen tai ylipäänsä parantumiseen.

Interim review of safety data by the study’s Data and Safety Monitoring Board (DSMB) found an imbalance of serious adverse events among patients on high-flow oxygen/non-invasive mechanical ventilation who received interferon beta-1a [plus remdesivir] versus those who did not receive interferon beta-1a [only remdesivir].

Vakavimmissa tapauksissa cocktail remdesivir+Inteferon beta aiheuttanut siis mahdollisesti yllättäviä sivuvaikutuksia.

Pohdin ite kans tota ja vähän huolestuttava juttuhan toi on.

(DSMB) found an imbalance of serious adverse events among patients on high-flow oxygen/non-invasive mechanical ventilation who received interferon beta-1a versus those who did not receive interferon beta-1a. The DSMB noted no safety concerns among study participants with less severe COVID-19.

Pari huomiota mitä mietin mahdolliseksi selitykseksi:

  • Corticosteroideja ei ole mainittu protokollassa ollenkaan, onkohan mahdollista että ei ole kontrolloitu niiden käyttöä jolloin interferoni olisi hyödytöntä, pahimmillaan haitallista. Se että on huomattu (negatiivinen) ero ainoastaan vakavissa tautimuodoissa tukisi tätä koska kortikosteroideja käytetään ainoastaan vakavassa tautimuodossa.

  • Ilman kortikostreoidejen kontrolloimista tilanne näyttää tältä:

  • Jos kortikosteroideja ei ole kontrolloitu on mahdollista että interferoni vain lisää yhdistelmän toksisuutta aiheuttamatta hyötyä → mahdollinen safety ongelma

  • Molemmissa lääkkeissä on todettu maksatoksisuutta, onko mahdollista että toksisuus kumuloituu tai muodostuu yhteisreaktio. Tosin se että sallitaan lievemmissä tautimuodoissa jatkua puhuis tätä yhteisreaktiota vastaan.

Protokolla:

Näkisin että ton uutisen takia Synairgen ja varmaan vähän Faronkin kyykkäsivät tässä aiemmin.

Eli Remdesivir + interferon beeta 1a ei ole toiminut vakavissa tapauksissa? Voiko siitä hurjasti vetää johtopäätöksiä ettei interferoni yksinään voisi toimia?

1 tykkäys

Alustavalla tuloksella ei vaikutusta Synairgenin tuotteeseen, sillä se on suunniteltu käytettäväksi jo taudin alkuvaiheessa. Traumakineen ei myöskään suoraa vaikutusta, sillä tässähän tutkittiin yhteisvaikutusta remdesivirin kanssa.

Solidarityssä tutkitaan Remdesiviriä ja Inteferonia erikseen.

Faronin kurssi pomppinut tasaisesti 4-6 euron välillä ja pomppii jatkossakin, kunnes saamme Solidarityn ennakkotulokset.

En ole kovin huolissani.

The study was designed to evaluate the safety and efficacy of a combination of remdesivir, an investigational broad-spectrum antiviral developed by Gilead Sciences, Inc. (Foster City, California), and subcutaneous interferon beta-1a, a drug approved for multiple sclerosis manufactured by Merck KGaA, Darmstadt, Germany

Ja siis siksi, että noilla tuon tutkimuksen tiedoilla jota nyt annettu, ei voi oikein vetää mitään johtopäätöksiä. Remdesivirn kanssa kombo, ihonalainen annostus inf, lievemmillä jatketaan… Turhan paljon muuttujia.

Faronin kannalta tuo koko tutkimus on huonohko, koska siinä ei tutkita interferonia sellaisenaan. Joten vaikka tulisi hyviä tuloksia, niin silti jäisi epäselväksi onko ne pelkästään interferonista olevaa vai kombosta. Ja tosiaan onko kontrolloitu muita toimintatapoja, esim. kortikosteroneja?

Researchers are evaluating whether participants’ time to recovery is shorter in the combination therapy group relative to the remdesivir-only group

Palaan tähän interferonien haittavaikutuksiin. Kaikki lääkärit, jotka ovat interferoneja käyttäneet hoitona, tuntevat haittavaikutukset. Niitä on paljon vakavia haittoja myöten. Tässä tapauksessa tutkimus on kesken, emmekä tiedä riittävästi hyödyistä ja haitoista. Positiivisia tuloksia tietysti toivon itsekin. En yllättyisi kuitenkaan yhtään, jos ilmenee vakavia haittoja.
Lääketutkimus on kallista. Faksi I ja II otoskoot ovat pieniä. Faasi III otoskoko on aina isompi, mutta siinäkin esim. vakavien maksahaittojen esiintulemiseksi potilaita on tyypillisesti liian vähän. Esimerkiksi hyvin yleisesti käytössä oleva antibiootti amoksisilliini + klavulaanihappo aiheuttaa n 40% kaikista lääkeaineen aiheuttamista maksareaktioista (DILI). Sen todennäköisyys on suuruusluokkaa 1:3500. Eli yksi maksahaittatapaus 3500 hoitoa kohti. Se ei välttämättä tule esiin faasi III tutkimuksessa, kun käytetään 3000 potilasta. Yleisesti faasi III on useita satoja viiva muutama tuhat potilasta ja usein Maks. 3000. Tämä vaan esimerkkinä. Interferonien haitat voivat olla niin kovia, että se estää lääkkeen käytön. Pienessä faasi i ja II tutkimuksessa tämä ei välttämättä tule esiin. Että ihan rauhassa kannattaa odottaa tutkimustulokset.

4 tykkäystä


DocTrSam

24. heinä

Lainaus:“Ja toinen positiivinen seikka faronilla on se että missään aijemassa tutkimuksessa ei ole havaittu mitään haitta vaikutuksia kyseisestä traumakine lääkkeestä, jos oikein muistan.”

Irterferonit jaetaan kolmeen eri pääryhmään, alfa-, beta- ja gammainterferonit. Niitä on tutkittu ja käytetty vuosikymmeniä mm. veritaudeissa, MS-taudin hoidossa, C-hepatiitin hoidossa.
Haittoja tunnetaan paljon. Ikävimpiä ja ei ollenkaan harvinaisia Haittoja ovat verisolujen lasku, kuumereaktio, väsymys ja voimakas mielialan lasku/masennuksen paheneminen, itsetuhoisuus. Nämä toki korostuvat pitkäaikaiskäytössä. Koronassa käyttö olisi lyhytaikaista.
Näyttö hyödyistä Traumakinen suhteen puuttuu edelleen. 2000 luvun alkupuolelta löytyy jo SARS tutkimuksia interferoni B1a hyödyistä. Mitään mullistavaa uutta ei ole tullut sen jälkeen. Solidarity tutkimus antaa sitten mielenkiintoista tietoa. Onko lääkityksestä hyötyä. Annostelutavasta ei voi suoraan etukäteen päätellä paremmuutta.

Palaan vielä tähän heinäkuun keskusteluun haitoista.

1 tykkäys

Ainakaan potilaiden tutkimukseen pääsyssä ei ole esteenä että on saanut jo ennen tutkimusta kortikosteroideja. Tutkimuksen aikana on sitten eri asia saako niitä jos on ollut vakava tapaus.

Exclusion Criteria:

  1. Anticipated discharge from the hospital or transfer to another hospital which is not a study site within 72 hours.
  2. Subject is on or being prepared to go on extracorporeal membrane oxygenation (ECMO) at the time of screening.
  3. Subjects with an estimated glomerular filtration rate (eGFR) < 30 mL/min are excluded unless in the opinion of the PI, the potential benefit of receiving remdesivir outweighs the potential risk of study participation.
  4. Alanine aminotransferase (ALT) or aspartate aminotransferase (AST) > 5 times the upper limits of normal.
  5. Total white cell blood cell count (WBC) <1500 cells/microliter.
  6. Platelet count <50,000/microliter.
  7. History of chronic liver disease (e.g., jaundice, ascites, hepatic encephalopathy, history of bleeding esophageal or gastric varices). No laboratory testing is needed.
  8. Pregnancy or breast feeding (lactating women who agree to discard breast milk from Day 1 until two weeks after the last study product is given are not excluded).
  9. Allergy to any study medication including history of hypersensitivity to natural or recombinant interferon beta or human albumin.
  10. Patient has a chronic or acute medical condition or is taking a medication that cannot be discontinued at enrollment, that in the judgement of the PI, places them at unacceptable risk for a poor clinical outcome if they were to participate in the study.
  11. Received three or more doses of remdesivir, including the loading dose, outside of the study for COVID-19.
  12. Received convalescent plasma or intravenous immunoglobulin [IVIg] for the treatment of COVID-19.
  13. Received any interferon product within two weeks of screening, either for the treatment of COVID-19 or for a chronic medical condition (e.g., multiple sclerosis, HCV infection).
  14. Received any of the following in the two weeks prior to screening as treatment of COVID-19:
  • Small molecule tyrosine kinase inhibitors (e.g. baricitinib, imatinib, gefitinib, acalabrutinib, etc.);
  • Monoclonal antibodies targeting cytokines (e.g., TNF inhibitors, anti-interleukin-1 [IL-1], anti-IL-6 [tocilizumab or sarilumab], etc.);
  • Monoclonal antibodies targeting T-cells or B-cells as treatment for COVID-19.

Juu tolla juuri meinasin lyhytaikaista käyttöä, siitä syystä pidän haittavaikutuksia epätodenäköisinä siis merkitäviä haittavaikutuksia, koska lääkettä käytetään muutamia päiviä.

Näin voi olla. Tai vakavien haittojen puuttuminen voi johtua vain pienestä tutkimuskoosta. Emme tiedä totuutta. Mitä lievempään tautiin lääkettä käytetään, sitä vähemmän hyväksytään haittoja. Mitä pahempaan tautiin, sitä enemmän ja pahempia haittoja hyväksytään. Ennakoitu hyöty pitää selvästi voittaa haitat. Yo vaikuttaa myös suoraan kuinka monelle lääkettä tullaan käyttämään, jos se käyttö hyväksytään. Kaikki nämä ovat puhdasta spekulaatiota nykyisillä tiedoilla. En siksi sijoittaisi Faroniin koko salkkua.
Tämä ei ole sijoitussuositus.

3 tykkäystä

Mutta toivotaan että tästä lääkeestä tulisi koronaan apua, ja haitat olisi pienet tai olemattomat johtuen patentoidusta annostelu menetelmästä. En ole varma mutta MERS hoidossa tämä faronin traumakine autto 60-80% tapauksissa, siinä ei ollut kortisointia käytetty jostain syystä. Se oli vanha juttu mutta saatan väärin muistaa asian.

1 tykkäys

Tätä samaa kuviota on puitu useaan otteesen lähes kaikissa vuoden Faronin esiintymisissä, En näe tässä mitään muutosta hoitosuosituksiin. Pikemminkin todistaa heidän olevan edelleen oikeassa. Hoitosuositushan oli:
Interferonia mahdollisimman nopeasti, muistaakseni viimeistään kuuden päivän sisällä, ja jos vielä vain pahenee niin sen jälkeen kortikosteroideja. Ei koskaan yhdessä ja interterferonit jopa haitallisia loppumetreillä.

1 tykkäys

Missä tuo 6 päivän sisällä on ollut esillä ja tarkoittaako se 6 päivää mistä laskien?

En kuollaksenikaan muista mistä tuo 5-6 pv rajapyykki on jäänyt mieleen. Alkaisiko kello tikittää siitä kun vakavammat jo sairaalahoitoa vaativat oireet alkavat. En ole varma.
Asia on kuitenkin ollut esillä ja se on tullut vastaan useissa tutkimuksissa. Varmaan aikaraja riippuu vahvasti viruksen etenemisestä potilaassa mutta jossain kohtaa raja tulee vastaan ja interferonia ei enää sen jälkeen kannata käyttää. Tällöin kortikosteroidit on se viimeinen oljenkorsi. Tämän on Faron hyvin selvästi kertonut.

Esim tässäkin vanhassa linkissä puhutaan samasta asiasta. Mitä aikaisemmin sitä parempi:

Täällä ei anneta sijoitussuosituksia, varsinkaan ilman mitään perusteluja.

6 tykkäystä

Tri Jalkanen 26.10.20

Homepage | Faron
1.10.2020
Interferoni mukana, toimii.
https://www.thelancet.com/journals/lanres/article/PIIS2213-2600(20)30460-4/fulltext

Mä muutan noi linkit Faronin sivulle tomosiks teksteiksi, koska siellä on edelleen se rikkinäinen kuva joka haetaan Faronin suojatulta palvelimelta. Mä laitan lisää viestiä Faronille :smiley:

4 tykkäystä
2 tykkäystä

Mikä toimii nyt? Tuossa alemmassa linkissä ei oikeastaan kerrota mitään interferonista ja varsinkaan että se toimisi.
Minusta ainoa uusi asia jonka voi bongata koko tarinasta on tämä kohta:

The investigators at RECOVERY decided to reveal their findings through press releases. Within 4 h of the publication of the release detailing the results of the dexamethasone trial, the UK CMOs had recommended that the drug be installed as standard-of-care for hospitalised patients. The European Medicines Agency, NIH, and WHO have all followed suit.

Tästä voi kuvitella sen lyhyen ajan potentiaalin mikäli esim. Traumakine toimisi, niin kuinka nopeasti rattaat tulisi lähteä pyörimään.

2 tykkäystä

WHO on päivittänyt syyskuun alussa suosituksiaan käyttää kortikosteroideja. Nykyään siis suositus on näin:

Recommendations: The panel made two recommendations: a strong recommendation for systemic (i.e.intravenous or oral) corticosteroid therapy (e.g. 6 mg of dexamethasone orally or intravenously daily or 50 mg of hydrocortisone intravenously every 8 hours) for 7 to 10 days in patients with severe and critical COVID-19, and a conditional recommendation not to use corticosteroid therapy in patients with nonsevere COVID-19.

Lähde: Corticosteroids for COVID-19

Tämä toki on kilpaileva Traumakinen kanssa, sillä periaatteessa molemmat on suonensisäisesti annosteltavia (dexamethasone myös suun kautta). Molemmat ovat periaatteessa akuutimman vaiheen hoitokeinoja, sillä Traumakineäkään ei ole ajateltu annettavan aikaisessa vaiheessa kun ei olla vielä tehohoidossa tai lisähapella, vai onko tästä jossakin mainittu tarkemmin?. dexamethasonea on halvalla ja laajalti saatavilla.

Tarkoittaa, että Traumakinen tulosten tulee olla sellaisia, että sen haitat ovat pienempiä kuin dexamethasonen ja myös hintaa jouduttaneen punnita. Lisäksi saatavuus on hieman kysymysmerkki vielä. Ja sitten päästään tuohon ajoitukseen, eli milloin tarkalleenottaen interferoni on annosteltava ja millon sitä ei enää kannata annostella.

2 tykkäystä