Omistajan (ja hallituksen) näkökulmasta kylmä fakta on, että toimitusjohtajan onnistumisen tärkein mittari on omistajalle luotu tuotto, joko kurssin arvonnousun tai omistajille jaettujen pääomien myötä, ja luotettava näkymä sen positiivisesta kehittymisestä pitkällä aikavälillä jatkossa. En tunne sen tarkemmin Hellforsin ominaisuuksia johtajana, mutta edellä mainituilla mittareilla arvioituna hän epäonnistui tehtävässä ja toimitusjohtajan vaihto on enemmän kuin perusteltua.
9 tykkäystä
Loistavaa! Nyt kun uusi toimitusjohtaja valitaan, niin paraneminen voi vihdoin alkaa, vaikka siinä voi valitettavasti kestää jopa vuosia. Uudelta toimitusjohtajalta kaipaisin ainakin strategian kirkastamista. Nythän Fondia on lakialan S-market jonne menevät töihin 8-16 -lakimiehet, sillä Fondia ei oikein voi osakeyhtiönä tarjota huippuyksilöille partneripolkua.
Onko tämä se tie millä halutaan jatkaa vai siirretäänkö painopistettä vahvasti digitalisaation edistämiseen?
Lakitietopankki, asiakirjamallit ja Credu-hanke eivät ole LegalTechiä/LawTechiä, vaan siihen vaaditaan aitoja panostuksia ja yrityskulttuurin muutosta!
Mikä on ulkomaisten toimistojen rooli yhtiön kasvussa? Avataanko uusia toimistoja Pohjoismaissa/Baltiassa vai keskitytäänkö nostamaan nykyisten kannattavuutta?
Toivottavasti uudelle toimarille saadaan vedetty hyvä haastis Inderesin puolelta, jotta näihin avoimiin kysymyksiin saadaan vihdoinkin vastauksia 
33 tykkäystä
Potkut on loistava uutinen ja jos uusi tj vakuuttaa, lunastan sanani ja tankkaan lisää.
Kertokaa tietäjät onko Fondialla myynti edelleen pelkästään omien juristien varassa? Jos asia on kuten tässä v. 2016 jutussa, niin olisi kehityksen paikka: Myyntitarinoita osa 5: Tanja Piha haluaa saada juristit myymään
Myynti on taidon lisäksi pitkälti asennelaji ja vaatii todella paljon energiaa & keskittymistä. Siksi myyjät on oma ammattikunta ja huippumyyjät pärjää millä alalla tahansa erittäin hyvin. Juristien itsensä tekemä myynti on perinteisen alan tapoja, joita voisi uusi tj tuulettaa.
Totta kai jokainen juristi tekee lisämyyntiä jne, mutta ne on ihan eri elukat, jotka hoitaa uusasiakashankintaa ja soittaa kylmiä soittoja. Sopisi loistavasti Fondian strategiaan, koska tiimi hoitaa asiakkaan caseja muutenkin. Myyjä voi käydä myymässä yrityksen, sen kilpailuedut, lisäarvon, hinnan ja luoda positiivisen & jämäkän kuvan firmasta. Tämän jälkeen menee se juristi tai juristit tekemään syvällisemmän kartoituksen ja homma laitetaan pyörimään.
Mitä olen partner-tason juristeja työn puolesta tavannut, niissä paikoilla on supliikkeja kavereita ja sellaisille myynti on toinen luonto. Mutta jos mennään rivijuristeihin, hiukan epäilen kykyjä ja motivaatiota. Fondialla on myynnin kasvattaminen / uusasiakashankinta ollut haasteena ja väittäisin, että tässä on se juurisyy.
Ent. tj mainitsi joskus, että uudella juristilla kestää jopa puoli vuotta päästä tekemään liikevaihtoa. Aivan käsittämätöntä. Jos olisi myyntiorganisaatio (alkuun pari myyjää per maa) tekemässä kauppoja ja avaamassa ovia, niin uudet juristit pääsisivät heti töihin ja keskittymään omaan erikoisosaamiseensa.
Mitä muut ovat mieltä?
13 tykkäystä
Sainpahan taas syyn käydä selaamassa Fondian henkilöstön tittelit läpi (Team | Fondia) ja löysin yhden sales manager -henkilön Ruotsista. Eli olettaisin että myynnistä käytännössä vastaa juristit, toki pienemmissä maissa varmaan pitkälti maajohtaja.
Kuten täälläkin todettu, Fondian juristien laskutusaste on nykyisellään varsin kehno jolloin myyntivastuun pois ottaminen voisi olla keino parantaa tuota (lisämyynti kun on luonnollisesti ei-laskutettavaa). Samalla myynnin tehokkuus varmasti parempi jos 1 henkilö myy 100% ajasta kuin 10 henkilöä 10% ajasta muun (usein hyvin aikakriittisen) asiakastyön ohessa.
Toisaalta tarkoittaisi että juristien tulisi laskutettavalla työllään kattaa nykyistä isompi yleiskulumassa, eli tuo painaisi kannattavuutta/kilpailukykyä ainakin alkuun. Tämän tyyppisen asiantuntijatyön myynti vaatii myös hyvää alan erikoisosaamista, ei varmasti onnistu keneltä vain helppoheikiltä. Eli sopivien myyjien löytäminen ja kouluttaminen varmasti vaikeaa.
Ajatuksena tuossa periaatteessa on kyllä mieltä ja voisi olla mielestäni perää testata esim pienessä mittakaavassa ensin. Etenkin juuri tällä hetkellä en mielelläni katsoisi isoja investointeja kasvuun ennen kuin perustekemisen kannattavuus saadaan kohdilleen.
8 tykkäystä
Samaa mieltä, rivimyyjä ei tällaisella alalla pärjää. Mutta huippumyyjä hyvin briiffattuna pärjää varmasti.
Kun uusasiakashankinnan alkutyön ja ovien avaamisen ulkoistaisi myyjille, väittäisin, että se lisäisi myös juristien imua Fondialle. Tuskin kukaan lähtökohtaisesti lukee itseään juristiksi, jotta pääsee tekemään myyntityötä. Ei ainakaan halua tehdä eniten energiaa vievää uusasiakashankintaa, joka on (liian) monelle ammatikseen myyvällekin se kompastuskivi. Luurikammo ei ole urbaani legenda.
2 tykkäystä
Uutista pukkaa:
18 tykkäystä
Päällystön kannustimiin näyttää menevän nämä. Mikäli johto oikeasti haluaisi viestiä osakkeen olevan edullinen niin menisivät osakkeet ihan muuhun tarkoitukseen
8 tykkäystä
Tai voisiko tästä päätellä että toimitusjohtajan etsinnät on loppuvaiheissa ja hänet ajateltiin sitouttaa kunnolla jonka vuoksi nyt ostetaan osakkeet tätä varten?
1 tykkäys
Fondiassa taisi kauan vain olla ongelma ettei johdolla juuri ollut omistusta, jota alettiin korjaamaan kannustinjärjestelmällä - missä yhtiö antaa osakkeita (kunhan ehdot täyttyvät), jos henkilö on ensin itse ostanut omalla rahalla osakkeita X-määrän.
https://www.inderes.fi/fi/tiedotteet/fondian-uusi-osakepohjainen-sitouttamis-ja-kannustinohjelma
Ansaintajaksolla 2022-2024 palkkiot perustuvat ansaintajakson keskimääräiseen käyttökatteeseen (EBITDA) ja osakkeen kokonaistuottoon (TSR). Palkkiot maksetaan osallistujille kokonaisuudessaan Fondia Oyj:n osakkeina.
Hallitus on päättänyt, että konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava tai hankittava etukäteen Fondia Oyj:n osakkeita erikseen määritellyn määrän voidakseen osallistua osakeohjelman ensimmäiseen ansaintajaksoon.
6 tykkäystä
Talouselämässä mielenkiintoinen juttu 2015 perustetusta Docuesta: Juridiikka-alan haastaja kasvaa kovaa ja sai sijoittajiksi Vesa Puttosen, Mika Heikkilän ja muita enkeleitä – ”Meidän juristimme koodaavat, eivät tuntilaskuta” | Talouselämä
”Docue eroaa perinteisestä mallista siinä, että se tarjoaa kuukausimaksullista SaaS-palvelua (Software as a Service), jolla yritys voi hoitaa tarvitsemansa asiakirjat kuten pöytäkirjat, kauppakirjat, optiosopimukset, vaihtovelkakirjalainat, sulautumissuunnitelmat sekä vaikkapa yrittäjän omat testamentit ja valtakirjat.
Docuen palvelu perustuu esivalmisteltuihin älykkäisiin asiakirjamalleihin, joiden avulla asiakas voi itse laatia asiakirjoja automatisoidusti sekä allekirjoittaa ja arkistoida ne sähköisesti. Näin ollen palvelu on mahdollista tuottaa selvästi perinteistä tapaa edullisemmin, Seppä kertoo.”
TJ entinen Admicomin TJ Antti Seppä.
18 tykkäystä
Hyvä juttu Talouselämältä!
Docuehan on entinen Sopimustieto. Mielenkiintoinen yhtiö ja hyvä palvelu, jota ollaan myös Inderesillä käytetty jo pitkään. Ainakin aiemmin kyllä pääasiassa sopimuksien digitaaliseen allekirjoittamiseen, mutta en tiedä, onko meidän käyttö laajentunut. Mutta jonkinlainen kosketuspinta sekä omasta käytöstä että yhtiönä.
Tästä huolimatta en näkisi tässä kauheasti uutta tai ihmeellistä, koska suunnilleen vastaavia palveluita on kyllä maailmalla. Tuossa jutussa toki olikin “Vastaavia sopimushallinnan ohjelmistoja toki löytyy, mutta yhtä laajaa ja laadukasta juridista kirjastoa niissä ei hänen mukaansa ole valmiina.” En osaa ottaa kantaa laajuuteen, joten luotetaan tuohon ja sanotaan vain, että tulossa varmasti on. Enkä nyt tarkoita, etteikö Docue voisi olla hieno menestystarina - jos pystyy “eksekuuttaamaan” ja kehittämään tuotetta paremmin kuin muut, niin kaikki on mahdollista. Hieno yritys ja toivotan tietysti pelkkää menestystä 
Fondialle Docue ei mielestäni ole suoranainen kilpailija, eikä varsinkaan uusi sellainen. Mutta mielestäni Docuen ja vastaavien voimakas kehittyminen ja kasvu vähentää tarvetta varsinaisille juristeille, jos perusasiat voisi hoitaa kätevästi ja luotettavasti palveluiden kautta. Ensimmäisenä näihin siirtyy oman näkemykseni mukaan pienet yhtiöt (ja osin kuluttajat), jotka eivät varsinaisesti juristeja tai Fondiaa käyttäneetkään. Sitten mennään tietysti pk-sektorille, jossa sitten ollaan myös Fondian kentälle. Oleellinen kysymys on, onko tämä Fondian palvelulle korvaava vai täydentävä palvelu? Mielestäni ainakin toistaiseksi täydentävä, mutta en vanno mitään tulevaisuudesta. Mitä monimutkaisempiin tarpeisiin mennään, sitä vähemmän esimerkiksi valmiista asiakirjapohjista on hyötyä - silti voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi digitaalista allekirjoitusta. Jonkinasteinen uhka mielestäni kuitenkin, ja vaatii Fondialta hereillä oloa ja oman toiminnan kehittämistä. Sen toki pitäisi olla selvä muutenkin, että markkina muuttuu.
Tuossa jutussa oli muuten mainittu myös Aatos.app, jossa olen minimaalisella siivulla sijoittajana. Mielestäni menee samaan mielenkiintoiseen genreen, joskin Aatos etenee kuluttajakulmalla. Suosittelen tutustumaan, mutta tosiaan sillä disclaimerillä, että siellä on oma lehmä minulla ojassa. Tai no, ei se kyllä lehmä ole - korkeintaan vasikka 
Löytyy tosiaan täältä.
Samalla huomasin, että saman linkin oli @konsta laittanut jo pitkä sitten, mutta ei tainnut silloin hirveästi keskustelua herättää. Noh, siinä on kuitenkin.
26 tykkäystä
Suurmpien omistajien listalla mielenkiintoinen huomio, että joulukuun aikana todella moni listan henkilöistä/yrityksistä on lisäillyt joulukuussa: vähentäjiä ei löydy yhtäkään (toki jos on irtautunut isosti niin on tippunut pois listalta). Valuaatiota tarkasti pohtivista henkilöistä mm. Karo Hämäläinen jatkanut lisäilyjään sekä analyytikko Juha Kinnunen yhtiönsä kautta 
21 tykkäystä
Taidat nyt puhua marraskuun tilanteesta, etkä joulukuun? Fondian sivuille ei ainakaan ole vielä päivittynyt joulukuun tilanne
5 tykkäystä
@Juha_Kinnunen Fondian tavoittelema ruotsin/baltian breakeven ei taida olla virallisessa ohjeistuksessa, vaan se on enemmän “sisäinen tavoite” tms.? Onkohan tälläiset tulosvaroituksen alaisia vai ilmeneekö tämä vain “break-even saavutettu”-rummutuksien puuttumisena tilinpäätöksestä?
3 tykkäystä
Oman tulkintani mukaan ei ole ohjeistuksen alainen asia. Eli en odottele tämän osalta lisätietoja ennen tilinpäätöstä, jossa sitten oletettavasti todetaan päästiinkö plussalle vai ei.
Toivottavasti tilinpäätöksen yhteydessä saataisiin ihan oikea taloudellinen ohjeistus vuodelle 2022. Nythän on alettu varovaisesti kommentoimaan näkymää, mutta varsinainen taloudellinen ohjeistus puuttuu mielestäni kokonaan. Kunnollisella ohjeistuksella olisi tehokkaampi ohjaava vaikutus markkinoiden odotuksiin, ja se voisi tuoda yleensäkin ryhtiä tekemiseen. Olisihan sitten tiedossa myös yhtiön odotukset ja “tahtotila”, minkä kehitystä voisi helposti seurata vuoden varrella.
13 tykkäystä
Fondia on mielenkiintoinen yhtiö erittäin mielenkiintoisella ja potentiaalisesti todella palkitsevalla markkinalla. En kuitenkaan ole siihen vielä sijoittanut seuraavassa esittämistäni syistä. Muitakin syitä on, mutta tässä päällimmäisiä hyvin lyhyesti:
1.) Laajentuminen ulkomaille ei ole hyvä idea. Suomalaiset toimistot eivät ole historiallisesti onnistuneet tässä muualla kuin Roschier ja osittain Hannes Snellman Ruotsissa (Tanskassa HS tosin epäonnistui totaalisesti). Ei kannata siis elätellä suuria toiveita, että Fondia onnistuu. Mutta siis jos jätämme Ruotsin pois laskuista, Suomalaisten asianajotoimistojen laajentuminen ulkomaille on perustunut yleensä joko siihen, että on haluttu palvella suomalaisia isoja yhtiöitä ulkomailla (esim. Castrén & Snellman ja Moskova, Borenius ja Pietari), yhteistyöhön paikallisten toimistojen kanssa (Borenius ja Baltian maat) tai sitten puhtaasti pienen edustustoimiston perustamiseen (esim. Roschierin Lontoon toimisto, joka suljettiin jo aika päiviä sitten ja viimeisimpänä Borenius NYC ja Lontoo). Ruotsin markkina on todella kilpailtu ja Baltiaan en lähtisi, koska siellä ei edes nämä suurimmat pelurit ole onnistuneet. Boreniuskin teki sieltä exitin jo aikapäiviä sitten. NYC ja Lontoo on toiminut Boreniuksella ihan hyvin, mutta markkina on paljon juridisempi kuin vanhat neuvostomaat ja toimistojen bisneslogiikka siellä on hieman toinen. En erittele epäonnistumisen syitä sen tarkemmin, mutta yleisellä tasolla vanhat neuvostomaat ovat markkinana vaikeita, koska kyseisissä maissa juridinen kulttuuri on verrattain kehittymätöntä.
2.) Fondia on edelleen vahvasti kakkosluokan tai jopa kolmosluokan tekijä markkinalla eikä sitä pidetä oikeana tekijänä koviin tilanteisiin asiakkaiden, koska siltä puuttuu kovimmat osaajat. Juristibisnes on loppujen lopuksi todella henkilökeskeistä ja asiakkaat seuraavat ihmisiä toimistoista toiseen. Vallihaudan luovat vain ihmiset. Fondia on tehnyt muutamia hyviä senior associate -tason rekrytointeja hiljattain esim. suuremmista toimistoista, mutta niitä tarvittaisiin lisää. Fondia ei tietenkään suoraan kilpaile suurien asianajotoimistojen kanssa muutoin kuin työvoimassa, mutta osaava työvoima onkin se ongelma. Fondia ei nykyisellään ole houkutteleva työnantaja oikeastaan muuten kuin työaikojen osalta. Tähän toivoisin muutosta osakkeenomistajan näkökulmasta.
3.) Legal tech. Maailman suurissa asianajotoimistoissa on ehdoton trendi panostaa legal techiin ja muutamat toimistot tekevät todella isoilla panostuksilla. Siellä on luokkaa Fondian verran porukkaa töissä yhdessä firmassa vain legal tech -osastolla. Fondia ei vain yksinkertaisesti voi maailmanmarkkinoille Mestis-joukkueella kehittää toimivampaa legal tech -tuotetta kuin maailman parhaat NHL-joukkueet, jos sallitte jääkiekkovertauksen. Pelkästään Suomen markkinassa ei riitä syvyys legal techiin muuten kuin toimiston omien prosessien tehostamisessa. Omia prosesseja kehittävät kaikki ja osa toimistoista on todella pitkällä tässä. Myyntituotetta Suomeen siitä ei kuitenkaa saa.
Osakeenomistajana sanoisin, että Fondian pitäisi keskittyä pelkästään juridiseen neuvonantoon ja sisäiseen prosessin kehitykseen, mutta unohtaa suuren luokan legal tech -kehitykset. Perinteinen juristin työ on hyväkatteista, markkina kasvaa tasaisesti ja on erittäin defensiivistä. Oikein toteutettuna Fondiankin liiketoimintamallissa on mahdollista maksaa korkeaa palkkaa, houkutella hyviä tekijöitä ja tehdä kovaa tulosta. Nykyisellään siihen ei vain päästä.
Jotta kommenttini saa edes hiukan uskottavuutta, niin taustastani voin todeta, että olen ollut alalla töissä usean vuoden ajan Fondiaa suuremmassa kilpailija-asianajotoimistossa juristin tehtävissä ja sittemmin ollut yrityksessä ostamassa usean juristin vuosipalkan verran juridisia palveluita Suomessa ja ulkomailla. Koen siis ymmärtäväni alan erittäin hyvin ja minulla on erittäin läheiset siteet ja kontaktit alaan.
61 tykkäystä
Ottamatta kantaa onko hyvä vai huono idea, niin etkö anna yhtään arvoa erilaiselle tulokulmalle? Fondia kun ei ole ihan perinteinen lakifirma.
Anyway, vähän jo tuossa avasitkin, mutta jos sinut nimettäisiin uudeksi toimariksi, niin mitkä olisi ensimmäiset 3-5 asiaa, jotka tekisit / joihin keskittyisit? Ja jos ei ihan perusteista lähdettäis, kuten autopaikka, kulkulätkä jne. 
3 tykkäystä
@ParkanonPera Hei kiitos hyvästä viestistä! Olisin ollut kiinnostunut vielä parista kohdasta:
Toitkin esille hyvin syitä ulkomaiden erilaisista markkinadynamiikoista. Myöskään historiallisesti ulkomailla suomalaiset lakitoimistot eivät ole pärjänneet. Fondian konsepti on kuitenkin erilainen kuin perinteisen lakitoimiston, joten en näe että suomalaisten historiallinen epäonnistuminen joukkona olisi hirveän relevanttia tässä. Näetkö siis jotain rakenteellisia vikoja miksi Fondian konseptilla ei voisi pärjätä mm. Ruotsissa? Ala on varmasti hyvin kilpailtu mutta se ei nähdäkseni tarkoita etteikö voisi pärjätä. Varmasti suuruuden ekonomia tässäkin pätee mm. kulujen skaalautumisen (esim. laskutusasteet) ja parhaiden osaajien saamisen osalta.
Eli näetkö juurisyyksi sille, että Fondian kokoinen toimija ei voi pärjätä tällä konseptilla, koska teknologian kehitykseen ohjatut resurssit ovat pieniä summia verrattuna alan isoihin toimijoihin? Osaatko sanoa kuinka Suomen (tai Ruotsin) isoissa lakitaloissa on investoitu ja panostettu viime vuosina legal tech -kehitykseen?
5 tykkäystä
Ei mielestäni kannata antaa arvoa pelkän erilaisen tulokulman takia, koska ei näytä heijastuvan lukuihin.
En taida sen enempää lähteä neuvomaan nykyistä johtoa omilla action planeillani, koska he eivät tätä foorumia kuitenkaan lue (ja varmaan vielä vähemmän heitä mielipiteeni edes kiinnoistaisi 
), joten jätän ne tällä kertaa väliin.
Pahoittelut, että vastauksessani kesti hiukan. En käy foorumilla kovinkaan usein.
Ruotsin osalta sanoisin, että on hyvinkin mahdollista saada malli toimimaan, mutta suuret huolenaiheeni liittyvät toiminnan tappiollisuuteen nykyisellään (ainakin aiemmin oli, en ole nyt varma, koska en muista lukuja ulkoa). Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää, että lakitoimistoa on erittäin vaikea ajaa tappiollisena tai edes heikosti kannattavana (tässä Fondia on toki kuitenkin onnistunut), joten siinä mielessä epäilen rakenteellisia ongelmia eli käytännössä vääriä strategista valintaa. Vähintään todella heikkoa operatiivista johtamista. Baltian maissa oleminen on mielestäni yksiselitteisesti huono vaihtoehto, josta kuulisin erittäin mielelläni johdon kommentteja.
Kyllä, juurikin näin. Juridiikan valtakieli on englanti ja kaikki oikeasti merkittävä legal tech pitäisi kehittää englanninkielisille markkinoille, joissa Fondia on sitten todella pieni peluri. Suomen markkinassa legal techille ei riitä pitoa oikeasti kannattavan liiketoiminnan saamiseksi. Siitä olen suhteellisen varma jo ihan siitä syystä, että yritysmaailmassa, johon Fondian asiakaskunta suuntautuu, tehdään paperit kuitenkin aika usein englanniksi, vaikka olisivat Suomen lain alla. Kaikki suuremmat toimistot ovat jo aika pitkällä sisäisten prosessien digikehityksessä ja osalla on myös siihen dedikoituja tiimejä (esim. Hannes Snellman). Sisäinen kehitys on elinehto, ei kilpailuetu. Asiakkaat eivät halua enää maksaa 500€ tunnissa siitä, minkä saa helposti tehtyä sisäisesti softalla, esim. tiettyjen tietojen hankkiminen yrityskauppatilanteissa.
5 tykkäystä