Näiden pienydinreaktoreiden kehityksestä oli tänään myös Uniper Sverigen tiedote:
Hankkeessa mukana Uniper, Blykalla, KTH-korkeakoulu, Luulajan yliopisto ja Uppsalan yliopisto.
Hankevat Ruotsin energiavirastolta yhteisrahoitusta prototyyppiin modulaarisen pienydinreaktorin prototyyppiin (SMR, Small Modular Reactor)
Uniperin Ruotsin johtaja Johan Svenningsson oli myös DI:n haastattelussa tänään:
”Näemme pienydinvoiman merkittävänä osana ydinvoiman tulevaisuutta. Pidämme tärkeänä että Suomessa kehitetään pienydinvoimateknologiaa ja korkealaatuisen suomalaisen ydinvoimaosaamisen vientimahdollisuuksia. Haluamme olla mukana kansallisessa hankkeessa kehittämässä osaamistamme ja liiketoimintaamme”, sanoo Fortumin ydinvoiman tutkimuksen ja tuotekehityksen päällikkö Eero Vesaoja
Hienoa jos saavat tämän viime kesästä asti huhutun myyntiprosessin maaliin. Tämä on ainakin allekirjoittaneen silmissä se prioriteetiltaan korkein myynnissä oleva assetti. Tariffeilla turvatusta tuotosta maksetaan tänä päivänä hillittömiä hintoja, joten jos jostain pääomaa Fortumin kannattaa irrottaa niin näistä.
Fortumin kokonaisinvestointi näihin kahteen huhujen kohteena olevaan voimalaan on ollut ilmeisesti luokkaa 300 - 320 m€ (ensimmäisen voimalan investoinnin on kerrottu olleen 160 m€, toinen on tuskin kalliimpi teknologian hinnan laskiessa edelleen nopeasti). Varsin mallikkaalta pääomankierrätykseltä tämä vaikuttaa jos kauppa toteutuu arvioiduilla spekseillä, kun vieläpä oletettavasti noin kolmasosa voimaloista jää kaupan jälkeenkin Fortumin omistukseen.
Harmi ettei Intiasta ole tiedotettu voitetun aurinkovoimaprojekteja sitten maaliskuun 2019, eli näiden projektien lisäksi ei putkessa taida enempää tavaraa olla Intiasta tulossa.
Aurinko- ja tuulivoiman rakentaminen on hyvin pääomaintensiivistä bisnestä, jonka pääomantuotot rakennusvaiheen jälkeen ovat hyvin heikkoja verrattuna Fortumin perinteisempiin liiketoimintoihin tai Uniper- investointiin.
Kun siis nykyisessä velkatilanteessa jotain on niin sanotusti pakko myydä, niin kannattaa myydä sellaista joka sitoo paljon pääomaa ja josta saa parhaat kertoimet, ja nämä kortit osuu nimenomaan aurinko- ja tuulivoimaan.
Fortumhan ei sinänsä irrota itseään näistä bisneksistä vaan käytännössä rahastaa rakennusvaiheen korkean arvonnousun myydessään jo käytössä olevan hyvin alhaisen riskin assetin osittain eteenpäin. Voimalat jäävät ymmärtääkseni edelleen Fortumin pyöritettäväksi, ja tosiaan myös Fortumin vähemmistöomistukseen.
Tällainen pääomankierrätys mahdollistaa Fortumille myös uusien aurinko- ja tuulivoimaloiden rakentamisen, eli lopputuloksena Fortum saa rakennettua enemmän uusiutuvaa energiantuotantoa kuin mihin sen hartiat yksinään riittäisivät → osakkeenomistajien lisäksi myös maapallo kiittää
Miten näette tilanteen Fortum-Uniper-Nordstream2 -akselilla? Ulkoministerimmehan kävi itänaapurissa ja jäämme katsomaan, miten Venäjän ja EU:n viileys politiikassa kehittyy. Talouspolitiikkaanhan viileyden ei ulkoministeri Lavrovin mielestä pitäisi vaikuttaa.
Poliittinen keskustelu unohtaa seikan, että Gazprom ei ole Venäjän, vaan se on puoliksi globaali pörssiyhtiö, jonka omistajia löytyy Putinista Merkeliin, Bideniin ja Rumaturskaan. Ei näitä hankkeita noin vaan katkaista puheilla, mutta niillä on helppo spekuloida sisäpolitiikan saralla.
Tässäkin sinällään hyvässä artikkelissa Gazprom sanotaan Venäjän kaasuyhtiöksi, vaikka se on sitä vain 51% ja loput 49% on pörssissä, eli voisi kuvitella kolmanneksen olevan länsimaisessa omistuksessa ja länsimaisilla yhtiöillä.
Gazpromin kanssa yhteistyössä Fortum ja Uniper tekevät hyvää tiliä ja kyllä vähän pitkin sieraimin katsoisin, jos itselleni laitettaisiin USA-pakotteita vapaassa maailmassa, koska omistan Gazpromia, jota saa ostaa Saksan pörssistä. En minä sitä ole salakuljettanut missään Moskovan junan pohjassa, vaan ostanut Nordnetista.
Sattui Ylen uutisista silmään Fortumin mukana olo tekstiilibisneksessä.
Energiajätti Fortum ei ole tekstiilibisneksessä mukana sattumalta. Se haistaa rahan biomassan tuottajana.
Fortumin visiossa olkeen perustuva biomassa voi olla monen erilaisen tuotteen materiaali. Tuotekehitys on hidasta, eikä kehityspäällikkö Päivi Lonka Fortumin Bio2X-yksiköstä osaa vielä kertoa, milloin Fortumin biomassaan perustuva kangas voisi olla teollisessa tuotannossa.
Pitkä matkahan näissä projekteissa vielä on mutta hyvä että ollaan mukana tutkimassa. Tässä on isot markkinat kyseessä ja tekstiiliteollisuus on yksi suurimmista saastuttajista.
Projekti tehdään yhdessä Siemens Energyn kanssa ja investoinnin koko 500milj. €
Ei onnistu ilman valtion tukea ja tukea on haettu jo. Hanke toteutuu vasta vuosikymmenen loppupuolella.
Tärkeä terästeollisuudelle ja liikenteelle
Edistysaskeleet vihreän vedyn tuotannossa ovat tärkeitä erityisesti terästeollisuudelle, jolle vetypelkistys on ainoa realistinen perinteisen hiilipohjaisen tuotannon vaihtoehto.
Myös raskas maantieliikenne, lentoliikenne ja kemian teollisuus panevat toivonsa puhtaaseen vetyyn.
Tuotantolaitosten lisäksi Uniperin ja Siemensin tavoitteena on pyörittää tulevaisuudessa Hampurista käsin uusi puhtaan vedyn ja vedyllä tuotettavien energianlähteiden sähköistä markkinapaikkaa.
No, miehän piän Ja @Pappa_Tunturi kans, mikäli vanha merkit pittää paikkaansa…
Asiaosuus: Forza on hienosti pysynyt mukana kaikessa vihreään vallankumoukseen liittyvässä muutoksessa. Lukekaa tuleva vuosirapsa, jos ette muuten usko. Piste.
Masse-setä, FA, Vesivoima, tuulivoima, aurinkovoima, FORZA