Vuoden 1916 kurssinousun ajoilta onneksi löytyy myös kriittisiä äänenpainoja. Aikakauden karhuja. 
Kauppalehdessä 18. lokakuuta 1916 ilmestynyt kirjoitus “Arvopaperikeinottelu” nostaa huolenaiheeksi lainarahalla keinottelun ja pienpankkien innokkaasti myöntämät lainat.
→ Digi.kansalliskirjasto.fi | 18.10.1916 Kauppalehti no 42, s. 2.
- “keinottelu suureksi osaksi tapahtuu lainatuilla rahoilla”
- “siitä johtuu suuri vaara asianomaisille ennen tai myöhemmin välttämättömän laskun tullen”
- “on vaadittu pankkeja ryhtymään toimenpiteisiin lainavaroilla tapahtuvan keinottelun rajoittamiseksi.”
- “Lainavaroilla keinottelevat saattavat joutua ahdinkoon”
- “Joka päivä lisää keinottelijoiden joukkoa. Ne, jotka nyt vasta siihen yhtyvät ovat poikkeuksetta sellaisia aineksia, joilla ei siihen tarvittavia edellytyksiä ole.”
- “Pienpankit varsinkin ovat kovin halukkaita arvopaperien lainauttamiseen.”
- “Pienemmät pankit ovat arvopapereita lainauttaneet miltei kenelle tahansa.”
Kauppalehden kriitiikki kohdistuu erityisesti pienpankkien toimintaan. Tuohon aikaan uusia pankkeja ja pankkiiriliikkeitä perustettiin innokkaasti.
- vuosina 1916-1920 perustettiin 14 uutta liikepankkia Suomeen. 1920 Suomessa oli toiminnassa yhtäaikaa 25 liikepankkia. → (esim. Autio-Ikonen-Elonen: Liikepankkien vaikeudet ja Suomen Pankin tukitoimet 1928-1934 (1991)
- 1915-18 Helsingin pörssin jäsenten määrä lähes tuplaantui. Osakevälittäjiksi tuli monia yksityisiä pankkiireita ja pankkiiriliikkeitä. Vuonna 1915 pörssin jäseniä oli 32 ja v. 1918 jäseniä oli jo 62.
Laskukauden myötä tilanne muuttui. Lähes kaikki uudet pankit olivat pieniä, vähäisin pääomin ja spekulatiivisesti liikkeelle lähteneitä. Pankkeja ajautui vaikeuksiin, päätyi joko vararikkoon tai sulautui toiseen pankkiin. 1930-luvun puolivälissä Suomessa oli enää 9 liikepankkia. (Autio ym.)
Kurssien laskiessa omaisuuksia menettivät niin aloittelevat sijoittajat kuin suuret pankkiiritkin.
- Kurssinousun myötä uusia liikemiehiä nousi Suomen rikkaimpien joukkoon, mutta monet heistä menettivät myöhemmin omaisuutensa.
- esim. taloushistorian dosentti Per Schybergson tarkasteli teoksessa Förvärv och fördärv. Finlands ekonomi i brytningsskedet 1914-1924 (2007) neljän rikastuneen liikemiehen elämää (Viktor Hoving, Amos Anderson, Allan Hjelt, Aleko Lilius).
- Näistä neljästä liikemiehestä vain Amos Anderson onnistui säilyttämään omaisuutensa.