Hmm. Olen sitä mieltä, että joskus on parempi mennä laajemmat arvot edellä taloudesta välittämättä, jos se yhteiskunnallisesti laajalti toivottu muutos vaan toteutuu nopeammin. Joskus myös firmoja pitää vähän pakottaa, että yhteiskuntavastuu toteutuu (esim. tupakointi kielto ja kovempi verotus). Mutta ei kai nämä minun toiveeni maailmaa muuta 
2 tykkäystä
Ei se kovin totta ole. Kaveri vetää mutkia suoriksi ja yhdistelee eri asioita miten itsestä tuntuu. Menee luokkaan pseudo-tieteellinen salaliittoteoria. Ei kukaan pysty koko ilmastonmuutoksen mallintamista selittämään 17 minuutin videolla, kun yliopistoissa käydään näistä yksittäisistä asioista kokonaisia kursseja.
1 tykkäys
Ongelma on siinä että todella yritys “vihreilyt” nyt polittisen konseksuksen
tukemassa politiikassa.
Tänään juuri on otsikoissa että puheet kauniita teot pieniä.
Näin juuri on myös politiikassa kalastaan ääniä lupaamalla
vihreyttä niin että korvistakin kasvaa sammalta.
Mutta teot puuttuvat.
Lopetetaan muka yksityis bensautoilu… niin iso valhe kuin
politiikko voi vaan suustaan päästää.
Mutta kannnattajat elävät illuusiuossa että tuo kaikki toteutuu,
ei toteudu katteetomia lupauksia vain.
Ilmastomuutos depaatti on niin sekaisin kuin vain voi olla
osa hokee pitä pitää tehdä sitä sun tätä mutta mitään ei tehdä.
Raha kupataan jonnekin energia firmoilleko ?
Tässä eräs henkilö uskoo että yhdessä toisiaame kädestäpitäen maailma pelastuu!
Pelastuu miltä?
Toki voitte sijoittaa vaikka kuinka vihreästi mutta
muistakaa siinä piilee polittinen vaara.
Tämä nyt ei liitu tai liitty ilmastonmuutoksee mutta vinkki vihreä firma
jota aatteen valossa voi olla hyvä omistaa ja miksei muutenkin.
The Industry’s Most Advanced Wafer Cleaning
Technologies. Only from ACM.
“ACM Research, Inc, together with its subsidiaries, develops, manufactures, and sells single-wafer wet cleaning equipment for enhancing the manufacturing process and yield for integrated chips worldwide. It offers space alternated phase of megasonic waves to deliver megasonic energy to flat and patterned wafer surfaces in a uniform manner on a microscopic level; timely energized bubble oscillation cleaning equipment for two-dimensional and three-dimensional patterned wafers at advanced process nodes; and custom-made wafer assembly and packaging equipment. The company markets and sells its products under the Ultra C brand name through direct sales force and third-party representatives. ACM Research, Inc was founded in 1998 and is headquartered in Fremont, California.”
ACMR ACM Research
Mika Anttonen: Ilmastonmuutos ja öljy, 17.1.2020
Tämä Mika Anttosen (ST1), kannattaa katsoa, olipa ilmastonmuutoksesta mitä mieltä hyvänsä. Rauhallista ja yllättävää faktaa akuista, öljystä ja korvaavista, ja tämä visionääri vakuuttaa.
Shell on ilmoittanut aikovansa maailman isoimmaksi sähköntuottajaksi.
Öljyn hinnan lasku houkuttelee jo ostamaan.
1 tykkäys
Tää vihreiden uusin tempausjuttu on ihan pakko laittaa tännekin 
MasseFoorumin aatelinen
“Vihreiden kansanedustaja haukkui Finnairia saastuttamisesta – lensi sen jälkeen ilmaiseksi Finnairilla lomailemaan Alpeille” Talouselämä 
Vanha setä niin tykkää näistä nuorten stadivihreiden jutuista: eletään teoriassa niin kuin julistetaan ja maailma pelastuu! 
Ja onneksi tuore pääministerimmekin (SDP) ehti juuri ja juuri julkaista Suomen kovat ilmastopoliittiset tavoitteet ennen kuin lensi yksityiskoneella Davosiin maailman talousfoorumiin
Masse-setä, FA, Linkolan “elä niin kuin opetat” on niin syvältä tota valheellista 80-lukua
5 tykkäystä
-
Mihin sitten Kiina on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksessa? Ei itse asiassa mihinkään.
-
Jotta Pariisin ilmastosopimus saatiin aikaan, niin Kiinalle annettiin erivapauksia päästöjen pienentämisessä.
-
Kiina on lupaillut, että se saisi CO2-päästöt taittumaan vuoden 2030 paikkeilla. Nykyisen talouskasvun mukainen CO2 päästö olisi silloin luokkaa 16 GtCO2/v. Tämä määrä vastaisi n. 44 prosenttia nykyisestä koko maailman CO2-päästöistä.
-
Vielä viime vuonnakin kivihiilen käyttö kasvoi Kiinassa 5 %. Että tällainen esimerkkimaa on Kiina ilmastonmuutostaistelussa.
-
Onhan se uskottava, kun Kiina presidentti sanoo.
-
Lisäksi siellä on hankkeita tuulivoiman ja aurinkovoiman hyödyntämiseksi. Tämä on riittävä näyttö Hesarille, että Kiina on ilmastonmuutoksen esimerkkimaa.
Kysymys tämän saastepandakommunismin täysin älyvapaanhullunmielettömän “suomettumistyylisen” ihannoinnin kohdalla Suomessa herääkin, jotta:
- Milloin lähetämme valtuuskunnan ottamaan oppia kiinalaisesta ilmastonmuutostaistelusta?
- Ottakaa kuitenkin hengitysilmansuojaimet mukaan…
(Varsinkin nyt näinä päivinä…)
1 tykkäys
Jos joillekin on vaikeaa valita lappuja sen perusteella, että miten firma suhtautuu ilmastonmuutokseen, niin tässä on hyvä lista isoista firmoista ja niiden lobbaus-käyttäytymisestä:
Edit.
Ei muuten varmaan yllätä ketään, että pohjois-amerikkalaiset firmat saaneet huonompia arvosanoja kuin eurooppalaiset
1 tykkäys
Kannattaa katsoa Neloselta , Ruudusta 9.11. alkanut sarja Kymmenen kysymystä ilmastosta.
Yllättävän hyviä isoisten avauksia, vaikka aika loppui kesken.
https://www.100kysymysta.fi/energia
Seuraavana ilmastosarjan 2. jakso huomenna ma 16.11.2020
2 tykkäystä
Jep, tämä oli kyllä pitkästä aikaa oikeasti kiinostava ohjelma Rikulta.
Kannattaa katsoa & kovasti jo odottelen uusia tulevia jaksoja!
2 tykkäystä
https://www.msci.com/documents/10199/505f8123-d418-ed1f-f83d-f58df1181dcd
MSCI:n uusi indeksi seuraa Pariisin sopimuksen linjassa olevia yrityksiä. Yllä olevasta linkistä pääsee PDF:ään, joka näyttä kuinka ilmastonmuutoksen torjunta voi olla myös normi indeksiä tuottavampaa touhua.
Voisitko @Verneri_Pulkkinen nostaa vastuullisuutta esiin hieman useammin niissä melkein minuutissa videoilla?
2 tykkäystä
Voisi, toisaalta pitää olla tarkka termien kanssa.
Esim. vastuullisuuden voi ymmärtää monella tavalla, mutta esimerkiksi meidän palvelussa suuryhtiöille näkyvät ns. nettovaikuttavuusmittarit jotka Upright tuottaa. Tässä esim. Nokia (Premiumeille).
Nuo pyrkivät mittaamaan vaikutusta eri aloilla, kuten terveys ja yhteiskunta.
Tuo vastuullisuus, impakti whatever-buumi on selkeä ja sijoittajia kiinnostaa se yhä enemmän. Samalla yhteiset standardit, eri eettiset käsitykset jne. tekevät alasta edelleen hyvin fragmentoituneen.
7 tykkäystä
En ole aivan varma onko teillä jo video aiheesta valmiina, mutta joku vastuullisuuden käsitettä ja viherpesua käsittelevä pätkä voisi olla monelle ihan uutta tietoa (etenkin uusille sijoittajille). Tässä ilmastonmuutos ketjun kontekstissa kuitenkin ideanani oli tuoda yhtiöiden ympäristövastuuta esille.
2 tykkäystä
Tässä jaksossa Uprightin Annu puhui vastuullisuudesta ja vaikuttavuudesta, tosin en ole itse katsonut joten en tunne tarkemmin sisältöä. :o
3 tykkäystä
Hyvä kirjoitus hesarista.
Tavoitteet ja todellisuus eivät kohtaa ilmastotyössä
Ilmastopaniikin lietsomisesta tulee luopua.
MAAILMAN johtajat kokoontuivat Glasgow’n ilmastokokoukseen kiristääkseen päästötavoitteita, jotta kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) asettama 1,5 asteen tavoite ei karkaisi. Päästöjen vähentämisuralla pysyminen vaatisi päästöjen globaalista puolittamista vuoteen 2030 mennessä.
Todellisessa maailmassa päästöt ovat kasvussa ainakin seuraavat kymmenen vuotta, mikä on hyvin maailman johtajien tiedossa. Miksi asetetaan tavoitteita, joita ei voida saavuttaa? Onko siitä haittaa, että tavoitteet eivät ole realistisia?
Kansainvälisen energiajärjestö IEAn tilastojen mukaan energia-alan kokonaisinvestoinnit olivat ennen pandemiaa noin 2 300 miljardia dollaria vuositasolla. Päästötavoitteiden saavuttamiseksi investoinnit tulisi nostaa seuraavan 8 vuoden aikana 5 000 miljardiin dollariin vuotta kohden.
Kun nämä summat puretaan projekteiksi ja hankkeiksi, on helppo havaita, ettei energiasektorilla ole mitään edellytyksiä toteuttaa tämän mittakaavan investointeja. Alalta puuttuvat tarvittavat tekijät, materiaalit, luvat ja kohteet. Rahaa ilmeisesti riittää, kun keskuspankit sitä painavat.
Nykysuunnitelmilla rajallisista resursseista ohjautuu liikaa tehottomiin nykykeinoihin. Se taas hidastaa välttämättömien uusien teknologisten läpimurtojen kehittämistä.
Kun epärealistiset tavoitteet viedään lakisääteisiksi toimenpiteiksi rajatuilla maantieteellisillä alueilla, alkaa vahinkoa syntyä. Päästöjä pyritään vähentämään laskennallisesti kohdealueella, mutta globaalilla tasolla päästöt eivät välttämättä vähenekään yhtään. Hyvä esimerkki tällaisesta maantieteellisestä päästöjen siirtelystä ovat raaka-aineiden määrät ylittävät biopolttoainevelvoitteet.
Suomessa vihreän digitaalisen siirtymän tuotekehitykseen ja tutkimukseen voitaisiin osoittaa lisäresursseja antamalla Suomen Akatemialle oikeus velanottoon valtiontakauksella.
KAIKKIA ilmastotoimia tulisi arvioida yhtä mittaria eli ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta vasten. Päästöjen vähennyskeinojen hiilidioksidivähenemät pitää laskea uudelleen perustuen tiedeyhteisön standardoituihin menetelmiin, joissa huomioidaan keinojen globaalit vaikutukset. Nykykeinojen määrällistä lisäämistä tulee välttää, jollei pystytä todentamaan niiden vähentävän ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.
Ei ole väliä, onko kyseessä päästön vähennys tai hiilensidonta. Myöskään maantieteellinen sijainti ei voi määritellä ilmastotoimen hyväksyttävyyttä.
Suomalaisten kulutuksen päästöt näkyvät tuontitarvikkeiden tuotantomaissa. Ostamme netistä halpoja kiinalaisia tavaroita ja samaan aikaan vaadimme Kiinalta ilmastotoimia. Päästöistämme vajaa puolet näkyy muiden maiden tilastoissa. Siksi meidän on osallistuttava myös kehittyvien maiden ilmastohankkeisiin.
Tarvitsemme tiedeyhteisön tekemän globaalin tiekartan ilmastotoimien järjestyksestä, tekijöiden nimeämisestä ja rahoituksen järjestämisestä. Regulaatiolla luodaan ohjaus niin, että tehokkaimmat toimet, kuten uusien hiilivoimaloiden rakentamisen estäminen, metsäkadon pysäyttäminen ja laajan metsittämisen mahdollistavan nielupörssin luominen, pannaan ensimmäisenä toteutukseen.
Energiamurros tarvitsee toteutuakseen vielä merkittäviä uusia innovaatioita, joten tuotekehityspanosten moninkertaistaminen energiasektorille on varmasti myös toimenpide kärkipäästä.
Mikään ei viittaa siihen, että ideamme olisivat hiipumassa.
SUOMESSA vihreän digitaalisen siirtymän tuotekehitykseen ja tutkimukseen voitaisiin osoittaa lisäresursseja antamalla Suomen Akatemialle oikeus velanottoon valtiontakauksella. Tällä varmistettaisiin, että velka menee uusien innovaatioiden kehittämiseen eikä tulonsiirtoihin.
Lisäksi lainalla rahoitetuissa hankkeissa tulisi olla yrityskumppaneita, mikä parantaa hankkeiden toteutumista niin, että yhteiskuntaan syntyy lisäarvoa, jolla lainan voi aikanaan maksaa takaisin.
Esimerkiksi ilmastotoimien todentamiseen liittyvä tutkimus on välttämätöntä, jotta saadaan aikaiseksi tarkempia päästöjen ja nielujen mittausmekanismeja. Toimiva hiilen sidontamarkkina vaatii standardoidun mittausmenetelmän. Vain näin yritykset voivat tehdä investointeja, jotka päätyvät niiden taseisiin.
ILMASTOPANIIKIN lietsomisesta tulee luopua. Uhkakuvista on siirryttävä toimimaan. Ilmastomuutoksen hillintä tarvitsee positiivisen toimintaympäristön, toivon paremmasta.
Toivoa meille tuovat uudet innovaatiot, jotka mahdollistavat ihmisen ja luonnon jonkinasteisen hyväksyttävän tasapainon. Ihmiskunta on keksinyt enemmän viime vuosikymmeninä kuin koko historiansa aikana.
Mikään ei viittaa siihen, että ideamme olisivat hiipumassa. Toivo ilmastomuutoksen hillitsemiseen tulee nuoristamme ja heidän innovaatiokyvyistään. Itse uskon vahvasti molempiin.
4 tykkäystä
Toisaalta Suomi on teollinen vientimaa, esim. Raahen terästehtaan (Suomen pahin saastutttaja) tuotannosta valtaosa viedään ulkomaille. Sama koskee muitakin perusteollisuuden aloja alihankkijaketjuineen. Tällaisissa laskelmissa on syytä huomioida myös Suomen vienti ulkomaille, eikä katsoa vain tuontilukuja.
PS: Raahen terästehtään sulkeminen olisi Suomelle iso “ympäristöteko” mutta globaalisti sillä ei olisi mitään merkitystä, koska Raahen tuottama teräs tehtäisiin muualla. Eli me Suomessa saisimme huiman päästövähennyksen mutta globaalisti ne päästöt siirtyisivät vain jonnekin muualle. Tämän takia on parempi kehittää teollisuuden prosesseja ympäristöystävällisemmäksi kuin ajaa tuotantoa pois Suomesta (tai EU:sta).
5 tykkäystä
Suomessa olevat terästehtaat tuottavat terästonnia kohden vähemmän päästöjä kuin useimmat muut terästehtaat. Sulkemalla suomalaiset terästehtaat tuotanto siirtyisi muualle ja globaalisti päästöt lisääntyisivät.
5 tykkäystä
Tätä ketjua voisi yrittää aktivoida, vaikka ilmastonmuutos on ihmismielelle vaikea ja tylsä riski: se on edelleen etäinen, mutta samalla niin suuri että
eläminen maapallolla heittää kuperkeikkaa seuraavien vuosikymmenien aikana.
UPM tivasi itse itselleen biodiversiteettikriteerejä lainoihin. EKP on alkanut tutkimaan innokkaammin ilmastoriskejä. Pankeillekin ne ovat hyvä huomioida, ettei mene lainaamaan asiakkaalle jonka liiketoiminta ei ole kestävällä pohjalla.
13 tykkäystä
Taloussanomissa on mielenkiintoinen graafi, perinteinen “likainen” energia on tuonut sijoittajille muhkeat tuotot, uusiutuva karvaat tappiot… Vähän yllättävää kehitystä omalla tavallaan tämä kun miettii asiaa ilmastonmuutoksen kannalta. Markkinat ovat sitä mieltä, että “likainen” energia on sittenkin isossa roolissa vielä pitkään?
3 tykkäystä
Kyseessä on melko lyhyt aikaväli ja kaiken kukkuraksi vuonna 2020 kaikki mikä liittyi vihreään energiaan meni kuplaan vetyosakkeista cleantecheihin. Ei taida Nesteenkään osake olla vielä toipunut 2020 rynnäköstään.
Samoin “likaisen” energian arvostus sekä suhteellinen paino indeksissä oli laskenut ennätysalas.
Eihän öljystä ja kivihiiilestä ihan heti olla eroon pääsemässä, kuten viimeinen vuosi on muistuttanut. 
11 tykkäystä