Mitä ETF:n sulkeutuessa tapahtuu? Hillot tiskiin? Kommunikoidaanko minulle?
Ei ole vielä osunut omalle kohdalle, mutta jotain aika ohutta tavaraa minulla on Degirossa.
Rahat tiskiin. Pieni viive voi olla. Ilmoittavat kyllä sulkemisesta.
1 tykkäys
Se riippuu salkun faktorialtistuksesta ja moneenko faktoriin on altistusta.
Mutta on totta että long-only portfoliossa ne preemiot ovat pieniä, koska faktoripainot ovat pieniä kun shortti puuttuu. Tässä esimerkki omasta salkusta, jossa hyvinkin vahvaa faktoripainoa huomioiden että long only. Historialliset faktoripreemiot on karkeasti otettu Swedroe & Berkin - your only guide for factor investing - kirjasta ja otettu näistä vain 2/3 olettaen että tulevaisuus ei ole yhtä ruusuinen kuin menneisyys. Markkinabetalle nyt olen vain vetänyt mutulla 8%. Oikeasti markkinapreemio olisi pienempi koska riskitön korko vähennetään. Mutta sitten se lisättäisiin kuitenkin odotettuun tuottoon, niin ehkä tuota 8% voi ajatella että sisältää riskittömän koron.
Omissa karkeissa laskelmissani oletan siis 1,7% lisää faktoreista. Tuosta voinee vähentää vaikka 0,2% faktorirahastojen kalliimpien kulujen muodossa, eli ehkä 1,5 %.
Ei paljon, muttei mielestäni ihan mitätöntäkään. Toki preemioiden osalta epävarmuus on suurta. Itse olen esimerkiksi paljon skeptisempi momentum-preemioon kulujen jälkeen (vaikka luvuissa hyvin korkea historiallisesti) kun taas value-preemion osalta uskon että se voi tulevat vuodet olla korkeampi kun se on historiallisesti nyt hyvin “halpa”.
3 tykkäystä
Tämä on totta.
Faktoripohjaista sijoittamista on kritisoitu ainakin kahdesta syystä:
-
Muna kana -ilmiö. Ensin löydetään jokin ylituottoa tuonut osakejoukko ja sitten keksitään faktori, joka selittää ilmiön. Tosiasiassa näiden välillä ei välttämättä ole mitään yhteyttä.
-
Monia Eugene Faman ja Kenneth Frenchin “löytämiä” ylituottoa tuoneita faktoreita/malleja ei ole myöhemmissä tutkimuksissa kyetty toisintamaan. Eli jos vaikkapa pienet arvoyhtiöt ovat tuottaneet muita paremmin 90-00-luvuilla, niin näin ei useinkaan enää ole ollut 10-20-luvuilla. Markkina korjaa tehottomuudet, jos siis sellaisista on ollut kyse, kun ne löydetään. Tähän Vesa Puttonen viittaa Karon Grillin haastattelussaan. Jos olisi yleisesti tunnettu tosiasia, että pienet arvoyhtiöt tuottavat parhaiten, niin “kaikki” sijoittaisivat niihin, koska muu ei ole järkevää.
Tästä huolimatta on tunnettu tosiasia, että riskin ja tuoton välillä on korrelaatio. Faktorimallit vaikuttavat kuitenkin olevan jokseenkin epävarmoja. Ainakin itselle herää se kysymys, että mitkä faktorit ovat todellisia säännönmukaisuuksia ja mitkä kuvitteellisia. Näin ollen en omia sijoitussuunitelmia ole koskaan rakentanut näiden varaan.
6 tykkäystä
Riippuu faktorista. Käsittääkseni nämä tunnetuimmat, arvo, momentum, profitability, on kyetty toistamaan todella monella markkinalla ja myös “out of sample”, joskin usein kyllä pienempänä.
Osakemarkkinadatassa on kovan volan takia toki se ominaisuus, että voi olla pitkiä ajanjaksoja kun jokin ei vain toimi. Mutta dataa ei ole tarpeeksi sanomaan tilastollisesti, että se ei enää ikinä toimi. Siinä vaiheessa kun dataa olisi tarpeeksi, niin yksi “sijoitusikä” on jo mennyt.
Eli vähän sama varmaan kuin superkasvuosakkeissa - on vain pysyttävä uskossa vahvana 
Itseäni ainakin vaikkapa arvo-faktorin kohdalla muutama havainto antaa uskoa:
-
Preemio arvon ja kasvun välillä on äärimmäisen lavea → jos markkina arbitroisi jotain pois, olettaisi suunnan olevan toisin päin
-
Sentimentti - arvo osakkeet ovat tuottaneet huonosti → yleinen sentimentti on mielestäni sellainen ettei niistä ikinä mitään tule. Kukaan ei halua omistaa halpoja osakkeita, uusia value managereita ei juuri tupsahtele, korona-aikaan niitä lähinnä lopetti. Jälleen ei vaikuta sellaiselta mitä tehostaisi markkinaa tuossa segmentissä.
Lisäksi AQR kirjoitteli pitkän paperin, jossa käytännössä todettiin, että valuen “fundamentit” kuten ROA, kasvu ym. ei ole nyt juuri sen heikompaa kuin aiemminkaan. Ei ole fundamentaalista syytä, mikä erottaa tämän hetken historiasta.
I don’t stop believing 
4 tykkäystä
Itselläni on vastaava ajatus ja rupesin kasaamaan 6 eri maailmarahastoon tasaisesti kuukausittain. Valikoin nämä ETF:
EUNL
IUSQ
XDWD
2B7K
Lisäksi rahastoista:
Nordnet Maailma Indeksi
Storebrand Global All Countries A
Tuo 2B7K jäi mietityttämään, mutta näillä nyt mennään toistaiseksi ellei tule parempaa tarjolle kk-säästöön pienillä kuluilla. 
7 tykkäystä
Vaikka lisätuottoa ei faktoreista saisikaan, voi niiden avulla saada hieman tasaisempaa tuottoa.
6 tykkäystä
Mitä mieltä olette muuten yleisesti Intiaan sijoittamisesta (ETF:ien kautta) pitkässä juoksussa? Ainakin viimeiset viisi vuotta on mennyt aika mukavasti ja kyllähän Intiassa paljon potentiaalia on jatkaa kasvu-uralla.
2 tykkäystä
Nyökkäilin lukiessani oletuksiasi. Vielä kannattaisi vähentää alempana Conanin mainitsema 1/3 preemio, koska niiillä on ollut tapana kutistua löydöksensä jälkeen.
Olen ihan samaa ongelmaa pyöritellyt, että onko worth it noin pienen ylituoton takia monimutkaistaa salkkua. Oma lopputulos ei missään nimessä ole suositeltavaa, mutta se on 100 % faktorisalkku.
Arvioissani olen päätynyt suurin piirtein samoihin lukuihin. Ei tuota kuitenkaan uskalla odottaa, joten toivon 1 % ylituottoa maailmaindeksiin. Jos en saa sitä, niin en usko, että se mikään katastrofi olisi, vaan olen silti sijoittanut melko halvalla hyvin hajautetusti satoihin / tuhansiin osakkeisiin. Säästöasteeni ratkaisee lopputuloksen.
Tosin minun tapauksessani olen sijoittamassa hyvin suurta kertasummaa markkinoille. Tällöin tulee jo merkitystä sille, että saa faktoreista hajautusta: jos kasvuosakkeet olivatkin kuplassa kertasumman sijoitushetkellä, niin ehkä arvo-osakkeeni eivät olleet.
Diluutio itseäni huolestuttaisi indeksisijoittamisessa Intian markkinoille.
Edit lisäys:
Lisään vielä, että minulla vain pieni nelinumeroinen faktorisalkku ja suuren tulevan kertasumman allokaatio on vielä suunnitelmatasolla. Älkää siis lukeko rohkaisuna tai suosituksena. Pystynkö edes itse 100% faktoreihin sitoutumaan? Paljon epävarmuutta näihin strategioihin liittyy tulevaisuuteen katsottuna, mutta luulen keränneeni tarpeeksi suuren ymmärryksen ja rauhan sen osalta. Mutta on tämä aikamoinen commitment kyllä, kun ottaa bettiä sen puolesta että strategia ja rahasto on vielä OK 30+ vuoden päästä.
9 tykkäystä
En näe niin houkuttelevana markkinana, että haluaisin valita juuri sen kehittyvien joukosta. Herkästihän Intia ETF:iä katsoessa herää pieni performance chaser, mutta arvostukseltaan Intia on mennyt ohi jo jenkkilästäkin.
6 tykkäystä
Vastaan itselleni ja lukijoille varoituksen sanaksi, että suunnitelma faktorisalkusta horjuu. Jos mietin, että saatan sijoittaa jopa +50v horisontilla, niin tämän päivän faktorit saattavat olla jotain ihan muuta silloin. Mielenkiintoista olisi nähdä, miltä ala näyttää pitkällä tulevaisuudessa. 
2 tykkäystä
Voi kai sitä allokaatiota nyt vähän säätää 50 vuodessa? Itse ajattelen että se on jopa hyvä vaihtaa hieman hevosta esimerkiksi 5 tai 10 vuoden välein. Olkoonkin se vaikka vain maailmanrahastosta toiseen. Näin ei fifo-periaate puraise niin pahasti sitten jos joskus alkaa sijoituksia realisoimaan, kun voi myydä niitä viimeksi säästettyjä hevosia.
Pitää paikkansa, toki. Uuden rahan kanssa on tämä vapaus. Itsellä on sellainen kirous, että on valtava kuusinumeroinen summa tulossa sijoitettavaksi. Se pitää sijoittaa niin, että voi 50 v päästä olla tyytyväinen valitsemaansa allokaatioon.
2 tykkäystä
Pitäisi lyödä vetoa montako kertaa ehdit vielä vaihtaa mielipidettä ennenkuin tuo summa tulee sijoitettavaksi 
Säästäisy paljon aikaa, jos menisit vain suosiolla 50% MCW ja 50% faktori tyylillä.
6 tykkäystä
Tuntuu tosiaan ylitsepääsemättömän vaikealta 
MSCI ACWI IMI Suomi-tiltillä ehkä antanut toistaiseksi pisimmän rauhallisuuden asian suhteen, mutta kaikki tieto mitä faktoreista kerännyt jää tällöin hyödyntämättä. Toki validi johtopäätös lukemisen perusteella on myös, että ei päätä mennä faktorihin, koska niihin sisältyy melko suurta epävarmuutta.
Ajatella, miten helpolla maailmaindeksin ostaja pääsee, joka käyttää aikaa opiskeluun ehkä yhden päivän ja automatisoi koko roskan.
7 tykkäystä
Tuossa sinulla sunk cost fallacy:
-Sotaa ei haluta lopettaa, koska niin moni on jo kuollut turhaan.
-Kirja on luettava loppuun, koska olet jo uhrannut siihen 15h.
-Avioeroa ei voi ottaa, koska olet uhrannut siihen jo 15v.
Uhkapeliä ei voi lopettaa, koska olet jo tonnin tappiolla. Pakko tienata rahat takaisin.
-Olet uhrannut paljon aikaa faktoreiden opiskeluun, joten pakko sijoittaa niihin. Muutoin aika olisi hukkaan heitettyä.
33 tykkäystä
Mitä mieltä olette kehittyville markkinoille sijoittamisesta? MSCI World on pitkässä juoksussa voittanut MSCI ACWI:n. Toki tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, mutta miksi jatkossa olisi toisin, eli miksi kannattaisi ottaa salkkuun myös altistusta kehittyville markkinoille? Jos sieltä tulevina vuosikymmeninä nousee uusia voittajamaita, kyllähän ne otetaan mukaan MSCI Worldiin. Eli saisi parhaat päältä ja ei tulisi mahdollista negatiivista vaikutusta tuottoihin kehittyvien markkinoiden vuoksi
2 tykkäystä
Hajautus voisi olla ainakin yksi syy. Kehittyvillä on ollut suhteellisen matala korrelaatio kehittyneisiin.
Juuri tällä hetkellä EM arvostuskertoimet ovat myös melko matalia suhteessa kehittyneisiin.
Tuottokehityskin riippuu hieman aikavälistä. Jos katsoo 2000 luvun alusta asti niin EM tuottanut paremmin.
https://www.msci.com/documents/10199/c0db0a48-01f2-4ba9-ad01-226fd5678111
8 tykkäystä
1900 lähtien kehittyvät markkinat ovat pärjänneet huonommin, mutta jos tarkastelun aloittaa vasta 1950 tienoilla kehittyvät vievät voiton. Kehittyviin liittyy kehittyneitä suurempi katastrofiriski.
Tuo kannattaa katsoa.
5 tykkäystä
Vähän edelliseen liittyen jostain on jäänyt mieleeni minusta sijoittajalle hyvä nyrkkisääntö. Salkussa pitäisi olla aina vähän jotain, joka juuri sillä hetkellä aiheuttaa lähinnä inhotuksen tunteita. Tyyliin, miksi ihmeessä piti mennä tällaistakin ostamaan
Todennäköisesti juuri se pelastaa sitten kun muu salkku sukeltaa.
Eli ehkä kasvusijoittajalla kannattaa olla vähän arvomörnijöitä - tai kääntäen itsellä kun on paljon pieniä value-lappuja niin olen koittanut pakottaa salkkuun momentumia ja isoja jenkkiyhtiöitä ainakin jonkin verran.
5 tykkäystä