Viime aikoina olen kuitenkin ostellut suoria osakkeita ja luultavasti jatkossa vielä enemmän. Tämä siksi, että 1) suorissa osakkeissa ei ole rahastokuluja - -
Mutta mietipä mitä maksaisi välityspalkkioina tyypillisellä suomalaisen välittäjän hinnastolla ostaa 500 eri osaketta salkkuun. ETF on 2,5 € per varvi kuukausisäästönä Nordnetissä.
Hurrien Nordnetin sivuilta löytyi 4 kertaa pidempi listaus Nordnet Småbolag ruotsirahastosta,
Vassokuu:
Itseäni kiinnostaisi sijoittaa puolustusteollisuuteen, ja siihen löytyisi pari järkevän oloista valmiiksi hajautettua ETF:ää. Yksittäisiä firmoja kun en tunne, ja haluan tehdä tästä mahdollisimman helppoa.
Mutta en osaa nyt päättää, että kumpi. Niissä hieman sisältö eroja. Kulut hieman edullisemmat tässä HANetf Future of Defencessä.
Mielipiteitä? ottaisiko vaan edullisemman.
Vaneck sattaa olla lopulta edullisempi. Myös likvidimpi ja AUM:ltaan on isompi 289m€
vs 184m€.
ASWC kulut
Hanetf rajoittaa sijoituskohteet NATOn mukaan. Lisänä 5% cap.
Rahaston sijoitustavoitteena on seurata EQM Future of Defence Index -indeksin (”indeksi”). hinta- ja tuottokehitystä ennen palkkioiden
ja kulujen vähentämistä. Index: Indeksiä hallinnoidaan käyttämällä julkaistua sääntöpohjaista menetelmää, ja se on suunniteltu
mittaamaan NATO+ -maissa päätoimipaikkaansa pitävien puolustussektorilta (kyberpuolustussektori mukaan lukien) tuloja saavien
julkisesti listattujen yritysten globaalin sijoitusuniversumin tuotto- tai arvonkehitystä.
Kelpoisuusvaatimukset: Jotta yritys voidaan sisällyttää indeksiin, sen on täytettävä seuraavat vaatimukset: Yritys on listautunut
ensimmäisen kerran pörssiin tai säännellyille markkinoille tarjousesitteen liitteen 1 mukaisesti, sen päätoimipaikka on NATO+ -maassa,
yritys saa yli 50 % tuloistaan sotilaslentokoneiden ja/tai puolustustarvikkeiden valmistuksesta ja kehityksestä tai
kyberturvallisuuspalvelujen tarjoamisesta NATO+ -maalle ja tiedot voidaan tarkistaa julkisesti saatavilla olevista sopimustiedoista. Lisäksi
yrityksen on täytettävä markkina-arvoa ja rahoitusasemaa koskevat vähimmäisvaatimukset rahastoa koskevassa liitteessä esitetyllä
tavalla (”liite”). Indeksi tasapainotetaan uudelleen neljännesvuosittain, jolloin kunkin indeksiin kuuluvan yrityksen enimmäispaino
rajataan 5 prosenttiin. Kunkin maan enimmäispaino rajataan 50 prosenttiin…
Vaneck metodi.
Ok, kiitos paljon @CitizenJ
Tämä saa kääntymään Vaneck Defenceen (mikäli ymmärsin oikein nuo asiat).
Kannattaa sisältöä tarkastella myös, sillä ne ovat hyvin erilaiset.
Tässä kirjoittelin hieman omia mielipiteitä VanEckistä: Puolustustarviketeollisuus – vapaan maailman turva vai kuoleman kauppiaat - #45 käyttäjältä Copium
Tiivistettynä:
En tuohon ASWCn ole kovin tarkasti tutustunut, mutta top 10:stä löytyy Rheinmetall, BAE Systems, GD, RTX… Nämä ovat “perinteisiä” puolustusteollisuuden yrityksiä, jotka valmistavat mm. asejärjestelmiä, panssarivaunuja ja hävittäjiä.
Sama asia pisti itselläni silmään, minkä takia ASWC (Hanetf Future of defence) kiinnostaisi enemmän. Sieltä löytyy esim. Rheinmetall, johon tahtoisin sijoittaa.
Mutta en oikein ymmärrä tuota ASWC kulupolitiikka
Mikä tässä on epäselvää? Liiketoimikulut on olleet kohtuullisen korkeat viimeisimmällä tarkastelujaksolla. Epäilen, että nuo johtuu rebalansoinneista, joita on jouduttu tekemään varmasti aika paljon, kun eletään varsin volatiiliä aikaa kyseisen sektorin yhtiöiden osalta.
Edit. Omaan makuun tuo 5% cap on vähän turhan tiukka. AIheuttaa lisäkuluja ja voittajien myymistä. Esim. mainitsemaasi Rheinmetallia on varmaan jouduttu lappamaan laitaan joka kvartaalilla.
Tämä on varmaan joku lyhyen tähtäimen treidi, jolloin noilla kuluilla ei ole merkitystä. Jos ei ole lyhyen tähtäimen, niin pidän outona painottaa erikseen tätä sektoria, mutta kuka minulta kysyi ja kukin tekee mitä haluaa.
Jos haluaisin sijoittaa mahdollisimman pienillä kuluilla five factorin mukaan, mikä taitaa olla se täydellisin riski-/tuotto-suhteen malli tämän hetken tiedon mukaan. Haluan sijoittaa kuukausisäästöllä ETF:iin (joissa riski sulauttaa niitä muihin olisi mahdollisimman pieni) Nordnetin kautta. Tämä tarkoittaisi, että neljällä ETF:llä tulisi ratkaista tämä “ongelma”.
Kannattaisiko minun rakentaa salkku seuraavasti:
Suuret yhtiöt
Päätyisin IUSQ koska yhdellä ETF:llä kehittyneiden ja kehittyvien maiden suuryhtiöt saman ETF:n alla. Tekee tästä palapelistä hieman yksinkertaisemman
Pienyhtiöt:
SMLK (S&P 600) suodattaa yhtiöt pois, joissa taloudellinen tilanne ei ole terveellisellä pohjalla. IUSN (MSCI) sijoittaa taas kehittyneiden markkinoiden pienyhtiöihin. Päätyisin kuitenkin IUSN maantieteellisen riskin hajauttamiseksi.
Multifactor:
Arvo,momentti ja laatu
JPGL, ketjussa oli maininta tuosta tuoreudesta, joten olisiko helpompi vain valita jotain muuta tämän tilalle, lisäksi kustannukset olisivat melko kalliit, eikä tätä edes saa kuukausisäästöön. Olisi ikävää, jos tuo sulautettaisiin toiseen ETF:iin. Karsiutuisi siis pois jo noiden vuoksi.
Tulisiko tämän sijaan sitten ottaa jotain arvo, momentti ja laatu ETF:ia mukaan? Löysin IBCZ ETF:n, jonka avaintietoesitteen mukaan tämä ajaisi saman asian. Tuleekohan koskaan olemaan riittävän likvidi piensijoittajalle?
Nämä ETF-ketjut menevät aina vähän tällaisiksi pilkun viilaamiseksi, mutta tätähän varten ne ovat olemassa.
Toivottavasti viesti oli edes jotenkin selvä. Olen lukenut ketjua silmät ristissä ja alkaa tekstintuotto olla sillä tasolla.
Kiitos etukäteen avusta!
Tietty jos haluan välttyä faktorikusetukselta ja tehdä, niin kuin aikaisemmin:
IUSQ 75% (Suuret)
IUSN 15 % (Pienet)
LYMS 10 % (STONKS)
En usko, että muiden ohjeilla pääsee faktoreiden osalta tarvittavaan vuosikymmenien kestävään sitoutumiseen ja luottamukseen. Ei kai auta muu kuin lukea aiheeseen liittyviä kirjoja ja akateemisia tutkimuksia ja yrittää muodostaa oma mielipide ja vakaumus. RR tai Inderesin foorumeilla tai jopa kirjoja lukiessa ei kannata hämääntyä, etteikö siellä taustalla olisi erilaisia biaksia (bias), jotka vaikuttavat siihen, mitä merkkejä ja mielipitetiä näppäimistöltä syntyy.
Nyt kun luet tämän kommentin, niin pidä mielessä tämän kirjoittajan taustat ja vaikutukset ja älä muodosta mielipidettä sen pohjalta, vaan yritä itse. En ole pystynyt muodostamaan vaadittua vakaumusta, kenties olen tunteiden ajama henkilö ja itselle tuntuu paremmalta mennä markkinapainoilla. Mutta on täällä niitäkin, jotka faktoreihin luottavat ja varmaan saat kommenttia toisesta näkökulmasta.
En usko, että tämä on välttämättä inderesläisille ihan niin hankalaa. Täällä on suurimmalla osalla suoria osakesijoituksia siinä määrin, että tuotot ovat olleet ja tulevat olemaan kaukana ACWI:stä.
@Makko Tuo kuukausisäästö vaikeuttaa hommaa huomattavasti, koska esim. tuota JPGL:ää, eikä momentum etf:iä ole tarjolla.
Voisi olla viisain kasata salkku tuon IUSQ varaan ja terästää hommaa SCV rahastoilla. Rational Reminderin factor tilted mallisalkussa on vähän sama periaate.
Eli sinun tapauksesessa kuukausisäästö voisi mennä vaikka näin.
IUSQ 76%
ZPRV 16%
ZPRX 8%
IUSQ olemassaolo ja kuukausisäästettävyys on ihan voittamaton juttu ja siksi tuohon kysymykseen on helppo vastata 100% IUSQ.
CitizenJ:n jakauma on myös hyvä (parempikin?), mutta kuten yllä kuvaillaan niin kannattaa varmaan ensin tarkkaan miettiä miksi haluaisi tuollaista painotusta. Niitähän voi myös aina alkaa lisätä kuukausisäästöön sitä mukaa kun vakaumus kehittyy.
Alkuperäisestä kyssäristä taas voisi kyseenalaistaa miksi IUSN:n mukaan ottaminen niin erityisesti kiinnostaa, ja vieläpä noin suurella painolla? Jos small cappia ilman SCV-painotusta on pakko saada sopivalla painolla mukaan niin SPYI on kätevintä, mutta sekin on tietysti kk-säästön ulkopuolella. Jos salkussa on erityisesti ongelmana small cap -siivun maantieteellinen hajautus jonka IUSN ratkaisee, niin alkaisin ehkä vähän zoomailla ulospäin. Alkaa olla ohi ne ajat jolloin indeksisijoittaminen oli neuroottista EUNL+IS3N+IUSN -painojen viilaamista. 
Kk-säästölistasta seuraavaksi varteenotettavimmat faktorikioskit saattaisi olla IS3S/XDEV, mutta kyllä siltikin pitäisin kysymykseen ihan parhaana vastauksena 100% IUSQ.
Kiitos @Vostok ja @citizenj koutsauksesta!
Viilasin tuota kk-säästöä hieman teidän kommenttien mukaan.
Pitää katsoa sitten, että josko Nordnetiltä saisi myöhemmässä vaiheessa kuukausisäästöön muita faktoreita järkevästi, mutta mennään tällä IUSQ ja SCV yhdistelmällä nyt alkuun.
Laita palautetta aspaan. Pyydä alkuun vaikka JPGL, SPYI ja IS3R tai XDEM.
Siitä ei ole kauan kun ZPRV/ZPRX tuohon säästölistaan lisättiin, olin itse niitä pyydänyt sinne jo pitkän aikaa ja selvästi moni muukin.
Tässä oon mietiskelly viimeaikoina sitä että jos säästösumma on tasoa 150-300e esimerkiksi, onko mitään järkeä sijoittaa ETF? Oletuksena siis että oot automatisoinut homman, nii käytännössä aina jää osa rahasta makaamaan rahana tilille, kun ei pysty ETF osaosuuksia ostamaan.
Paljon on puhetta siitä että onko kulujen osalta kannattavampaa ostaa ETF vai rahasto pitkällä juoksulla mut oman mietinnän perusteella luulis tuon olevan isompi vaikuttava tekijä.
Toki sit jos joka kuukausi siirtelet eurolleen oikeen verran rahaa etkä automatisoi asiaa mitenkää nii sit kulumietinnät on se tärkeämpi homma siinä.
Itellä oli alunperin mietinnässä et ois 100% VWCE mut oon nyt alkanu kallistua enempi tuohon Storebrand Globaliin pienien säästösummien vuoksi ja siks et pystyis sitä tosiaan automatisoimaan järkevästi.
Teettekö muut ite nää rahansiirrot ja ETF ostot manuaalisesti vai oletteko OK sen kanssa et osa jää esim. Nordnetin tilille makaamaan rahana?
Se riippuu täysin käyttämäsi palveluntarjoajan kuluista. Esimerkiksi 300e summalla Nordnetin 2,5€/toteutunut kuukausi säästö on suht edullinen (muttei ilmainen!) Mutta 100e summalla jo 2.5%. Nordealla taas aina yhden prosentin ostokulut.
Rahastoissa ei ole merkintäpalkkiota, joten se kyllä absoluuttisesti peittoaa ETF:n. Toki et voi käydä reaaliaikaista kauppaa rahastoilla, mutta pitkäaikaiselle kuukausisäästäjälle tämä ei ole murheen aihe.
Toinen asia mitä tulisi ottaa huomioon on ETF vs rahaston hallinnointipalkkiot. Jos rahasto veloittaa vaikka 0.5% p.a. hallinnointipalkkion ja ETF vain 0.1% p.a. kannattaa valita ETF-säästö. (Olettaen vaihtoehtojen muuten olevan identtisiä)
Pienemmillä summilla perinteinen rahasto on ihan varteenotetttava vaihtoehto, kun ei ole välityspalkkioita ja rahastoa voi ostaa täsmälleen haluamallaan summalla. Isommilla summilla välityspalkkion vaikutus on vähäisempi ja vuotuinen hallinnointipalkkio dominoi. Karkeasti ottaen sanoisin että alle tonnin summilla ei ole yhtään huono idea katsoa tavallisia rahastoja.
Yksi SXR8-osuus maksaa pian 500 euroa, joten kuukausisäästämisen automatisointi menee hankalaksi jos haluaa saada tietyn kappalemäärän, mutta ei kuitenkaan halua siirtää satoja euroja ylimääräistä varmuuden vuoksi välittäjän tilille joka kuukausi.
Mietin kanssa tätä ja meinasin tehdä simulaatioita asiasta, mutta jäi vielä ajan puutteen vuoksi tekemättä.
Mutta ehdottomasti siis pienillä kk-säästösummilla operoidessa ottaa takkiin dollar cost averaging mielessä etf vs. rahastot. Eli jos oikein vääntää rautalangasta niin jos kk-säästösumma on 50 € ja etf hinta heiluu 45-55 € välillä niin saat joka kerta yhden etf:n. Sen sijaan rahaston ollessa samassa tilanteessa saat 45 € hinnalla n. 1.1 osuutta ja vastaavasti 55 € hinnalla n. 0.9 osuutta, jolloin keskihintasi tippuu alle 50 € toisin kuin etf:n tapauksessa.
Joku innokas voisi ottaa esim SXR8 hintadataa ja ajaa simulaatiot viimeiseltä 10 vuodelta. Rahastoa voi samalla datalla simuloida niin että sallii desimaaliosuuksien ostot kokonaisten sijaam. 
