Itse suosin Seligsonia ja Handelsbankenia ja yksi syy on kulujen avoin ilmoittaminen.
Seligson Pohjois-Amerikka
Handelsbanken USA Indeksi
Arvostan samalla sitä, että salkun sisältö kerrotaan kokonaan:
Seligson Pohjois-Amerikka
Handelsbanken Usa Indeksi
Itseäni ainakin häiritsee, jos tietoja pitää kovasti kaivella. Asiakkaana minun kuuluu tietää kulut ja mihin rahani laitettu helposti. Osa rahastoista erottuu tässä edukseen.
Tuskin näidenkään rahastojen osalta tuossa on koko totuus. Tärkeimpänä lisäkuluna rahastoille ja etf:lle näkyy se kuinka suuri osa rahaston saamista osingoista menee veroihin. Tuohan ei varsinaisesti ole kulu, mutta näkyy kuitenkin gross tracking differencessä(index gross return - fund return).
Osingot on kyllä ihan uskomaton riesa myös rahastoille. Voitaisiinko perustaa omien osto -puolue
Seligson Euroopan suhteen tiedän yhtiön vieneen väärin perityt osinkoverot oikeuteen ja tämän prosessin tuloksena rahoja palautui rahastolle ja näkyi ihan päiväkohtaisessa kehityksessä. Olen saanut itse esimerkkinä Seligson Pohjois-Amerikan hyvästä kehityksestä kyselyä yksityisviestillä ja itse epäilen syyksi juuri kulutehokasta rahaston hoitoa. Kun kulut näkyvillä niin kaupankäynnin tehokkuteen on panostettava. Pompuista tulee kysymyksiä. Itse pidän avoimmudedsta mitä yhtiö harrastaa ja itse uskon lukuejn oikeellisuuteen, yhtiö itse on ansainnut luottamukseni. Olen kanssasi samaa mieltä, että veroja ei näy laskemassa, mutta voi haarukoida niiden määrää, koska yhtiö raportoi avoimesti.
Nopeasti laskettuna “tupakkaaskin kanteen” odottamalla koko summasta perittävän USA:n 15% osinkoveron, kuluvaikutus on noin 0,25% vuodelta 2023.
Tämä on kyllä kieltämättä aika kummallista. Aluksi ajattelin, että ero tulee osinkojen lähdeveroista, jotka esim. Invescon 5ESG swap-pohjaisena käsittääkseni välttää.
Mutta toisaalta eroa syntyy selvästi myös esim. SPPY etf:ään, joka on fyysinen ja pitäisi mennä samat verot.
En tiedä voisiko eroa tulla esim. osakelainauksen ehdoista. NN rahasto ei lainaa, tai sitten ottaa lainaustuotoista suuremman osuuden ? Tiedä häntä.
Tein Handelsbankenin USA indeksistä vähän vastaavaa 3 vuoden vertailua, kun siinä näyttää sopivasti olevan euromääräistä TR indeksidataa tarjolla ja indeksikin on pysynyt samana 21.5.2021 lähtien.
Rahasto on jäänyt gross total return indexille 2,36 prosenttia kolmessa vuodessa.
Tästä kun lasketaan cagr, niin gross tracking differenceksi saadaan 0,78%. Tämä on Nordnetin USA rahastoon verrattuna erinomainen tulos.
Edit. Vastaava vertailu vielä Handelsbankin globaalille rahastolle.
GTD:ksi saadaan 0,85%.
Liikut alueella miksi itse en tunne oloani mukavaksi sijoitta synteettisiin rahastoihin. Minua häiritsee systeemisssä kulut ja niiden läpinäkymättömyys. Aina puhutaan vakuuskori on yli sijoituksen arvon, mutta ei puhuta mitä se maksaa. En usko sitä vastapuolen hoitavan ilmaiseksi ja mielllään jopa peri aika rasvaisia kuluja. Toisaalta itse ETF:lle on määritelty kulut, jotka sitoo toimian ettei niitä saa ylittää. Sawpitkaan ei ole ilmaisia. En usko toimijoiden hyväntekeväisyyteen vaan sijoittaja siinä joutuu maksumieheksi jotakin kautta.
Unohtakaa factorit ja muut höpöhöpö hommat. ARK innovation on saapunu kk säästöön. Ylituotto tuleville vuosille on taattu ! 
! näköjään SPYI (SPDR MSCI ACWI IMI UCITS ETF) on myös tullu kk säästettäviin nordnetille !
No ny on ihana uutinen!
Itse en ole niin skenessä, mutta nopealla avaintietojen vilkaisulla vaikuttaa hyvinkin samanlaiselta ETF:ltä, kuin IUSQ (iShares MSCI ACWI UCITS ETF USD), mutta ilmeisesti SPYI sisältää myös small capit? Uusi Nordnetin kk-säästön “osta ja unohda” -ratkaisu?
Oletteko miettineet, miten rahastot tuottavat maailmassa, jossa väkiluku kääntyy jyrkkään laskuun? Tässä video aiheesta:
Tässä vielä lisää madonlukuja:
Olen miettinyt ja moni muu itseäni fiksumpi myös. Uskon, että keskimääräisellä osakerahastolla saa edelleen sen 4-6% reaalituoton, sillä oletettavasti väestön laskusta mahdollisesti aiheutuva talouden negatiivinen kasvu madaltaa myös korkojen ja muiden vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuottoja. Markkinoiden peruslainalaisuuksia tämä(kään) ei varsinaisesti muuta mitenkään.
Laskeva väestömäärä ei nimittäin tarkoita, etteikö mikään yhtiö voisi kasvaa. Cobb-Douglas -teorian (tai pikemminkin Swan-Solow) mukaan kasvu voi syntyä pääoman, väkimäärän tai tuottavuuden kasvusta. Rahastojen hyvä puoli on se, että ylipainoon päätyvät dynaamisesti ne yhtiöt, jotka pystyvät esim. tuottavuutta parantamalla tekemään muita parempaa businessta.
Nimelliset osaketuotot toki voivat laskea merkittävästikin nykyisestä väestön määrän laskusta johtuen, ellei tuottavuudessa nähdä isoja kasvuloikkia esim. tekoälyn aiheuttamana.
Globaalisti osakemarkkina tuskin kokonaisuutena tuottaa reaalisesti kovinkaan hyvin, jos väkimäärä kääntyy laskuun. Osakepoimija voi toki tuurilla saada hyviä tuottoja. Tekoäly voi parantaa tuotantoa, mutta jos ihmisten määrä laskee, yhä harvempi ostaa tuotteita. Ja ikääntyneet ihmiset kuluttavat 30-50 vuotiaita vähemmän. Väestön ikääntyessä kulutus vähenee.
Nämä kaikki ovat varmasti ihan valideja uhkakuvia, mutta eivät silti selitä millään tavalla sitä, että osakkeiden tuotto reaalisesti tippuisi merkittävästi nykyisestä.
Verrattuna EUNL + IS3N, voiko tuo n. 200 kertaa vähemmän omistajia Nordnetin puolella ja armottoman paljon pienempi AUM tuottaa ongelmia jossain vaiheessa?
Jos riskitön tuotto (korot) laskevat taas lähelle nollaa huonon talouskasvun takia, miksi osakkeet tuottaisivat yhtä hyvin kuin historiassa? Osakkeet ovat historiallisesti tuottaneet muistaakseni noin 3,5% enemmän kuin riskittömän kohteet, joten jos riskittömät tuottaisivat tulevaisuudessa reaalisesti noin 0%, niin osakkeet tuottaisivat ehkäpä vain 3,5% reaalisesti.
Nimenomaan tätä tarkoitin. Itse käytin 10y T-Billiä benchmarkkina, jonka keskiarvotuotto on ollut siellä +5%. Tämän benchmark-eron huomioiden puhumme reaalisesti täsmälleen samasta reaalituottoarviosta, jos heikkenevä talouskasvu vetää omaisuustuottoja yleisesti alas.
Tämän mukaan osakeriskipreemio on ollut 4,4%. Eli jos korot laskevat pysyvästi nollaan, voi odottaa noin 4,4% reaalituottoa osakkeista. Kulujen ja lähdeverojen jälkeen reaalituotto on enää alle 4%.
Tässä:
