Yksi millä on merkitystä jonkin verran on rahaston kotipaikka. Käsittääkseni Irlannissa on paremmat verosopimukset Yhdysvaltojen kanssa, joka rahaston maksaman lähdeveron takia voi hienoisesti näkyä tuotossa. Sitten on toki rahaston seuraama indeksi (ftse, MSCI ja sitten tuo yksi taitaa olla jokin sustainable indeksi) mutta niistä vaikea sanoa mikä on ”paras” pitkässä juoksussa. Ainakin vwce ja iusq taitaa sisältää kehittyvät, eli erilliselle em rahastolle ei kenties tarvetta.
1 tykkäys
Ajattelin rakentaa mahdollisimman pienikuluisen koko maailman käsittävän rahastosalkun. Käytän Nordnettiä.
Storebrand Global All Countries olisi helppo vaihtoehto. Sisältää kehittyneet ja kehittyvät markkinat. Suunnilleen 2000 yritystä. Fyysinen rahasto ja kulu on 0,31%. Kenties Suomen paras koko maailman käsittävä rahasto jos hakee passiivista maailmarahastoa?
Toinen vaihtoehto on koostaa kokonaisuus yksittäisistä rahastoista. Tämän tekisin tietysti kulut minimoidakseni.
Esimerkiksi:
- Handelsbanken USA (0,2%) 65%
- Handelsbanken Eurooppa (0,2%) 20%
- Storebrand Japani (0,21%) 5%
- Storebrand Emerging Markets (0,44%) 10%
Tälläisellä setillä kulut olisi 0,2245% eli alle Storebrandin Global All Countriesin. Saisi kuitenkin aika globaalin hajautuksen näinkin, mutta halvemmalla.
Mutta entäpä Nordnetin kuluttomat rahastot? Täysin kuluton Suomi-rahasto ja vain pienet valuutanvaihtokulut vievät Ruotsi- ja Norja-rahastot. Olen pohtinut kannattaisiko HB:n Eurooppa-rahasto korvata näillä? Kulut vähenisivät. Toisaalta silloin Euroopan sijasta olisi vain 3 Pohjoismaata, mutta kuinka paljon nämä halvat pohjoismaiset rahastot korreloi muun Euroopan kanssa?
Eli esimerkiksi:
- Handelsbanken USA (0,2%) 65%
- Nordnet Suomi/Ruotsi/Norja (0%) 20%
- Storebrand Japani (0,21%) 5%
- Storebrand Emerging Markets (0,44%) 10%
Kulut olisi 0,1845%. Ruotsi- ja Norja-rahastojen valuutanvaihtokuluja en ole huomioinut.
20% Pohjoismaille ei ole lyöty lukkoon. En tiedä otanko niitä yhtään tai että korvaisinko HB:n Euroopan niillä kokonaan. Mutta kuluttomuus kyllä houkuttelisi.
Miten te näette nuo pohjoismaiset rahastot osana globaalia salkkua? Hajautuksen kannalta niitä ei sinänsä tarvitse, mutta kulujen minimoinnin kannalta houkuttelevia. ETF:t ei ole järkeviä minulle tällä hetkellä.
7 tykkäystä
Ainakin se että salkku on täynnä Ruotsia ja hesulia on antanut ilmiömäisen mahdollisuuden väistää eurostoxxin härkämarkkinan tuotot ja silti nauttia täysin rinnoin euroopan geopoliittisista riskeistä. Toki menneet turskat eivät ole tae tulevasta jne.
28 tykkäystä
Laskeskelin Seligsonin tuottolaskurilla eroja kuluissa. Nordnetin kuluttomien pohjoismalaisten rahastojen käyttö ei tuo merkittäviä säästöjä, mutta vähentää hajautusta. Tarkoituksenani on sijoittaa muutaman vuoden ajan rahastoihin, ja sitten myöhemmin siirtyä halvempiin ETF:iin, kun sijoitettavat summat ovat suurempia. En aijo pitää rahojani näissä rahastoissa koko sijoitushorisonttini ajan, mikä on vuosikymmeniä.
En löytänyt mitään laskuria, jolla olisin nähnyt kuinka hyvin nuo Nordnetin pohjoismaiset rahastot korreloi Eurooppa-rahastojen kanssa. Sellainen olisi hyödyllinen. Ehkä vain etsin huonosti. Mutta niiden tarjoamat säästöt kuluissa on tosiaan aika pieniä minun tapauksessa.
Lyhyellä aikavälillä ja pienehköillä summilla sijoittaessa tuo Storebrandin Global All Countries ei myöskään tuo merkittävästi kuluja verrattuna itse rakennettuun “maailmasalkkuun”. Storebrandin maailmarahasto olisi yksinkertaisempi ja sisältää mm. Australasian, joka itsekyhäämällä salkullani taitaisi jäädä pois.
Tämä on vähän hifistelyä. Kaikki vaihtoehdoistani varmaan tuovat ihan hyvän tuloksen, mikäli vaan osakemarkkinat kehittyy suotuisasti.
1 tykkäys
Tasapainotuskierroksella on salkkua yksinkertaistettu entisestään.
Noin puolet JPGL, loput lähes tasaisesti ZPRV, ZPRX, XDEM ja 5MVL. Kuukausilisäykset menee toistaiseksi kaikki ZPRV:hen.
Neutraalit indeksirahastot pitkän harkinnan jälkeen heivattu kokonaan mäkeen. RR-foorumilla on ollut viime aikoina aika vakuuttavia perusteluja sille että jos “varmuuden vuoksi” pitää salkussa neutraalia globaalia indeksiä, se laimentaa faktorien painoja sellaiselle tasolle jossa aivan identtisen tuloksen voisi saavuttaa pitämällä pelkästään IFSW:tä (suomeksi IBCZ), ainoastaan n. 100% pienemmällä vaivalla.
Kun päätin pysyä faktoripaletissa, pienen nysväilyn jälkeen totesin että erillinen IS3S (tai XDEV) osuus ei vaikuta lopputulokseen juuri mitenkään. Sen sijaan XDEM (vaihtoehtona IS3R):lle tuli lisättyä, ettei tule vahingossa pidettyä negatiivista painoa jollain joka tuottaa.
Mitä yksinkertaisempaan suuntaan mennään, sitä järkevämmältä tuntuu. Saapa nähdä konvergoituuko koko tämä askartelu ennen pitkää yhteen ainoaan lappuun. Ei sekään olisi huono asia.
2 tykkäystä
Muistelisin, että asiasta on aiemminkin ollut puhetta täällä, mutta kysynpähän nyt vaan uusiksi. Minkä kokoisen rahaston voi mielestänne vielä ”siirtää” toiselle välittäjälle. Esim oon pohtinu siirtyä Nordnetin käyttäjäks Nordeasta rahastojen osalta ja mietin onko järkee lunastaa noin 5k rahastoa ja hankkia sitten edullisemman kulun rahasto Nordnetistä. Hallinnointikulu muuttuisi 0.62%—>0.2%
Kai tämä riippuu ihan siitä paljonko tuossa joutuisi maksamaan veroja?
Toki tässä kannattaa selvittää myös onko mahdollisuutta arvopapereiden siirtoon ilman lunastuksia.
Tai sitten vain annat vanhan rahaston olla Nordeassa ja säästät jatkossa Nordnettiin. Vuodessa voi tehdä alle 1000€ myynnin ilman veroseuraamuksia, niin Nordean rahasto on myyty muutamassa vuodessa pois ilman veroja.
1 tykkäys
Sanoisin niin, että todella “onnistuneiden” osakepoimintojen ansiosta ei olis kyllä tulos veroi maksettavaks 
3 tykkäystä
Itse käytän ostan koko heinäsuovan taktiikkaa, kun Nordentissä ei ole kaupankäyntipalkkiota rahastoille. Eli olen ostanut itse mainituista rahastoista useampaa. Itsellä suurin sijoitus on SPDR ACWI IMI ETF, mutta siellä on mausteena Storebrand All Countries, Nordentin kuluttomat maarahastot ja samalla Nordnet Danmark 0.2% kuluilla. Tanska vaan itseäni miellyttää, koska siitä suuri osa on Novo Nordisk ja Vestas joilla tulevaisuuden näkymät on hyvät. Sitten löytyvät Handelsbankenin USA ja Eurooppa. Käyn rahastoilla teknistä kauppaa ja ne on itselläni pikkurahan puskureita. Niitä voi myydä kuluitta. Mutta noin niinkuin ajatuksena yksi rahasto voi olla 5% salkusta eli osta vaikka kerta sellainen Nordnetin kuluton rahasto niin ei se suurta osaa salkussa näyttele, mutta kulut tippuu.
Edellä kerrottiin ei suurta merkitystä kuluissa. Haluan ajatella itse asian käänteisesti. Jos ostan kaikkia Handelsbanken USA, Handelsbanken Eurooppa ja kuluttomat Nordnet rahastot tuohon Storebrand All Countries kylkeen pienellä ostoksella niin kokonaiskuluni on alemmat ja olen erittäin lähellä maailmaindeksiä eikö totta? Minulla pienemmät kulut kuin Storebtrandilla ja lähes maailmaindeksi niin mitä pidemmälle aika juoksee sitä suurempi mahdollisuus minulla on voittaa Storebrand maailmaindeksi ja tavallinen maailmaindeksi. Toiseksi ostaessani pohjoismaita yhtiöt ovat pieniä ja keskisuuria jolloin altistus Pienyhtitö anomalialle ja tuotto-odotukseni on parempi. Eikö totta?
3 tykkäystä
Olisikohan kukaan kaivellut tietoa indeksirahastojen todellisista kuluista?
Tein pieniä vertailuja ja näiden perusteella kulut taitaa todellisuudessa olla noin prosentin ilmoitettuja kuluja suuremmat.
Tässä esim. vertailussa S&P500 ESG indeksiä seuraava synteettinen etf ja vastaavaa indeksiä seuraava rahasto Nordnet USA indeksi. Jos kolmessa vuodessa tulee 3,5% pataan, niin se tarkoittaa että kulut ovat noin 1,14% korkeammat kuin etf:ssä. Jouksevia kuluja verraten kulueroa pitäisi olla ainoastaan 0,16%
Nordnet maailma indeksi on puolestaan hävinnyt noin 2% täysin samaa indeksiä seuraavalle fyysiselle etf:lle viimeisen kolme vuoden aikana. Todellinen kuluero siis noin 0,72%, vaikka ero jouksevissa kuluissa on vain 0,15%.
Tämä pistää miettimään hieman uusiksi strategiaa siltä osin missä vaiheessa kannattaa siirtyä indeksirahastoista etf:iin.
Edit. Tämä viesti antaa indeksirahastojen kuluista yleisesti liian negatiivisen kuvan. Myöhemmin ketjussa laskettu Handelsbankin usa ja maailma rahastojen gross tracking differencet, jotka näyttävät Nordnetin rahastojen kuluihin nähden kohtuullisen matalilta.
27 tykkäystä
Itse suosin Seligsonia ja Handelsbankenia ja yksi syy on kulujen avoin ilmoittaminen.
Seligson Pohjois-Amerikka
Handelsbanken USA Indeksi
Arvostan samalla sitä, että salkun sisältö kerrotaan kokonaan:
Seligson Pohjois-Amerikka
Handelsbanken Usa Indeksi
Itseäni ainakin häiritsee, jos tietoja pitää kovasti kaivella. Asiakkaana minun kuuluu tietää kulut ja mihin rahani laitettu helposti. Osa rahastoista erottuu tässä edukseen.
17 tykkäystä
Tuskin näidenkään rahastojen osalta tuossa on koko totuus. Tärkeimpänä lisäkuluna rahastoille ja etf:lle näkyy se kuinka suuri osa rahaston saamista osingoista menee veroihin. Tuohan ei varsinaisesti ole kulu, mutta näkyy kuitenkin gross tracking differencessä(index gross return - fund return).
6 tykkäystä
Osingot on kyllä ihan uskomaton riesa myös rahastoille. Voitaisiinko perustaa omien osto -puolue
10 tykkäystä
Seligson Euroopan suhteen tiedän yhtiön vieneen väärin perityt osinkoverot oikeuteen ja tämän prosessin tuloksena rahoja palautui rahastolle ja näkyi ihan päiväkohtaisessa kehityksessä. Olen saanut itse esimerkkinä Seligson Pohjois-Amerikan hyvästä kehityksestä kyselyä yksityisviestillä ja itse epäilen syyksi juuri kulutehokasta rahaston hoitoa. Kun kulut näkyvillä niin kaupankäynnin tehokkuteen on panostettava. Pompuista tulee kysymyksiä. Itse pidän avoimmudedsta mitä yhtiö harrastaa ja itse uskon lukuejn oikeellisuuteen, yhtiö itse on ansainnut luottamukseni. Olen kanssasi samaa mieltä, että veroja ei näy laskemassa, mutta voi haarukoida niiden määrää, koska yhtiö raportoi avoimesti.
Nopeasti laskettuna “tupakkaaskin kanteen” odottamalla koko summasta perittävän USA:n 15% osinkoveron, kuluvaikutus on noin 0,25% vuodelta 2023.
2 tykkäystä
Tämä on kyllä kieltämättä aika kummallista. Aluksi ajattelin, että ero tulee osinkojen lähdeveroista, jotka esim. Invescon 5ESG swap-pohjaisena käsittääkseni välttää.
Mutta toisaalta eroa syntyy selvästi myös esim. SPPY etf:ään, joka on fyysinen ja pitäisi mennä samat verot.
En tiedä voisiko eroa tulla esim. osakelainauksen ehdoista. NN rahasto ei lainaa, tai sitten ottaa lainaustuotoista suuremman osuuden ? Tiedä häntä.
1 tykkäys
Tein Handelsbankenin USA indeksistä vähän vastaavaa 3 vuoden vertailua, kun siinä näyttää sopivasti olevan euromääräistä TR indeksidataa tarjolla ja indeksikin on pysynyt samana 21.5.2021 lähtien.
Rahasto on jäänyt gross total return indexille 2,36 prosenttia kolmessa vuodessa.
Tästä kun lasketaan cagr, niin gross tracking differenceksi saadaan 0,78%. Tämä on Nordnetin USA rahastoon verrattuna erinomainen tulos.
Edit. Vastaava vertailu vielä Handelsbankin globaalille rahastolle.
GTD:ksi saadaan 0,85%.
13 tykkäystä
Liikut alueella miksi itse en tunne oloani mukavaksi sijoitta synteettisiin rahastoihin. Minua häiritsee systeemisssä kulut ja niiden läpinäkymättömyys. Aina puhutaan vakuuskori on yli sijoituksen arvon, mutta ei puhuta mitä se maksaa. En usko sitä vastapuolen hoitavan ilmaiseksi ja mielllään jopa peri aika rasvaisia kuluja. Toisaalta itse ETF:lle on määritelty kulut, jotka sitoo toimian ettei niitä saa ylittää. Sawpitkaan ei ole ilmaisia. En usko toimijoiden hyväntekeväisyyteen vaan sijoittaja siinä joutuu maksumieheksi jotakin kautta.
Unohtakaa factorit ja muut höpöhöpö hommat. ARK innovation on saapunu kk säästöön. Ylituotto tuleville vuosille on taattu ! 
24 tykkäystä
! näköjään SPYI (SPDR MSCI ACWI IMI UCITS ETF) on myös tullu kk säästettäviin nordnetille !
27 tykkäystä
No ny on ihana uutinen!
8 tykkäystä