Indeksirahastot ja ETF:t tulevaisuuden sijoituskohteina

Toisaalta…

4 tykkäystä

Jep.
Tuohon aikaan en todellakaan ollut aktiivinen sijoittaja, vaan taistelimme siitä, miten selvitä taloamme rakentaneen firman konkurssista. Se johti lähes koko sijoitusvarallisuuden myyntiin 2021 tammikuussa.

Sen jälkeen ei ole sijoittaminen ollut pahemmin mielessä vasta kuin 2023. Kyllä on Wood päässyt siinä välissä livahtamaan täysin ohi. Motiivit on olleet ihan muualla kuin salkun rakentamisessa tai hype-ilmiöissä.

Kiitos vastauksesta, tuo valaisi asiaa.

8 tykkäystä

Ihmiset – ja eritoten amerikkalaiset – rakastavat tarinoita, joissa altavastaajalle nauretaan hänen pyrkiessään saavuttamaan mahdottomia asioita, ja sitten hän onnistuu. Niinpä Cathie Wood muistetaan parhaiten Kasleewin mainitsemasta ennustuksesta, jonka hän vielä uusi keväällä 2019, kun Tesla oli pahassa kurssilaskussa ja ennustus vaati jo yli 15-kertaistumista.

Woodille naurettiin. Paljon. Kuitenkin jo seuraavana syksynä kurssi lähti kovaan nousuun. Koronapaniikki hidasti hetkeksi, mutta loppukeväästä 2020 nousu vain kiihtyi. Muskin mukaan kurssi oli ”too high”, nopea splittaus viiteen osaan. Tammikuun alussa 2021 kurssi ylitti 800 dollaria, eli 4000 dollaria ilman splittausta, juuri niin kuin Wood oli alle kaksi vuotta aiemmin uumoillut. Tuolloin Woodista tuli sijoitusmaailman epätodennäköinen, palvottu ja ristiriitainen megajulkkis, yksi niistä jotka tunnetaan pelkällä etunimelläänkin.

PS. Tuli vähän purkkakorjausteksti kun huomasin vasta kirjoittamisen jälkeen että Kasleew oli jo ennustuksesta maininnut.

9 tykkäystä

Miten kannattaisi turvata sijoituksia erilaisten kriisien, olkoon sitten luonnonkatastrofia, pandemiaa tai erityisesti nyt vaikka seuraavan 20v aikana geopoliittisten “häiriöiden” varalle?

Tarkoitus olla pitkäjänteinen (vähintään 10v, mieluusti totta kai enemmän) sijoittaja, suurin osa indekseihin about kuukausittain, kehittyneisiin maihin.

Kultaa löytyy hieman.

Mietin, olisiko puolustusteollisuus kullan lisäksi joka pärjää normioloissakin kohtuullisesti mutta erityisesti kriisien tullen (kun ne nasdaq100 ETF:t sulaa) hyvä keino turvata salkkua?

Lääketeollisuus ja terveydenhuolto?

Olen vakavasti harkinnut tuollaista melko uutta VanEckin fyysistä

Nordnetissä ei kovin montaa ole, pitäisikö odottaa lisää?

Nordeasta katsoin, että iShares Global Aerospace & Defence oli jo sinne saapunut, tosin säilytyskulut menee.

En kaihda riskejä tai isoa vaihteluakaan, tiedän etten ainakaan seuraavaan 5v joudu myymään. Eli olen valmis hakemaan rohkeastikin tuottoa sieltä mihin uskon ja uskon maailman muuttuvan yhä epävakaammaksi.

Suuret kiitokset jos jaksatte vastailla, kaikki apu on tarpeen!

2 tykkäystä

Jos poikkeustilanteista haluaa hyötyä niin melkeinpä pitää olla valmis (uudelleen)allokoimaan sijoituksiaan tilanteen mukaan sopivasti, esim. aseteollisuuteen v. 2022 alkupuolella, lääketeollisuuteen (ja mm. kotoiluun liittyvään) koronan alkaessa levitä,… Toki enää ei kummastakaan erityisesti pääse hyötymään ja tulevaisuutta voi vain arvailla. Mikäli haluaa samoilla sijoituksilla mennä vuosikymmeniä niin ehkä joku maailmarahasto on siihen paras, saa ainakin pienen osansa myös kulloisista voittajistakin, sekä muuten kuinka talous yleisesti kehittyy.

1 tykkäys

Tän kun vielä sais etf kk -säästöön…

ja sisältöä lissää viestiin

1 tykkäys

Itse suojaan salkkuani vain laajan globaalin hajautuksen avaulla. En oikeen usko, että suojaus onnistuu tuommoisten puolustusteollisuus ETF:n avulla.

Tuolta voi lueskella lisää salkun suojaamisesta

Puolustusteolliuuteen sijoittavista etf:stä on ketjussa muutaman viestin verran keskustelua.

4 tykkäystä

EXUS olisi nyt ostettavissa nordnetissa ja 80% lainoitusastekin lävähti.
Xtrackers MSCI World ex USA UCITS ETF 1C – vertaa ja osta pörssinoteerattuja rahastoja | Nordnet

Saa erittäin kustannustehokkaan maailmanlaajuisen hajautuksen, kun ostaa sopivissa suhteissa I500+EXUS+IS3N.

EXUS kannattaisi koittaa kitistä kuukausisäästöön. Kaksi muuta ovat jo.

7 tykkäystä

Sinä kun tunnut tietävän varsin paljon ETF:istä, niin oletko seurannut kuinka usein ETF:t laskevat (tai nostavat?) kulujaan näin yleisellä tasolla?

Euroopassa listatuissa tuntuu olevan paljon korkeammat kulut kuon jenkki ETF:ssä, en tiedä mistä johtuu, ehkä pienemmästä sijoitusvarallisuudesta? mutta juuri tänään kuuntelin Bloombergin jotain podcastia, missä mainittiin että jenkeissä 30-50% ETF:ssä ei tuota tarpeeksi palkkioita että kattaisi kulut, ja siksi yhä useampi lopettaa.

Ei minulla mitään dataa aiheesta ole, mutta ei se jokavuotista hommaa ole todellakaan.

Jenkkeihin listatuissa ETF:ssä kilpailua lisää todennäköisesti myös erilaiset veroilta suojatut tilit, joiden sisällä tuotteita pystyy vaihtamaan verotehokkaasti.

Onko täällä kukaan ostanut Nordean kautta mitään tahansa rahastoa mikä ei ole Nordean? Jos on niin kauan niis kestää, että tulee näkyviin? Pistin toimeksiannon Spiltanin rahastosta jo 14. päivä, mutta ei sitä vieläkään näy mulla rahastoissa. Rahat kyl lähti. Nordean omat rahastot ainaki tulee melki heti näkyvii oston jälkee.

Mulla kesti Spiltanin/Storebrandin/Schröderin rahastossa niin kauan, että päädyin kysymään asiasta. Siinä meni varmuudella yli viikko. Selittivät asiaa sitten tällä ulkopuolisuudella ja sen tuomalla hitaudella.
En ihan sulkisi sitäkään vaihtoehtoa pois, että systeemissä olisi vähän fiksaamista näiden kanssa.

1 tykkäys

Mites onko se yhtä hidasta Nordnetis hankkia muitten kuin heidän omia rahastojaan? Kellään tietoo?

Riippuu rahastoyhtiöstä. Nordnet käsittääkseni välittää toimeksiannot yleensä päivisin klo 13 aikoihin (oikea termi ehkä cut off) ja sitten rahastoyhtiö suorittaa ostot, kun suorittaa. Välillä menee helpostikkin useampi päivä tai jopa viikko ennen kuin rahasto-osuus kirjautunut tilille. Joskus taas toimeksianto toteutuu päivässä.

1 tykkäys

Evli Likvidi B rahastossa taisi kestää 2 päivää. Handelsbankenin rahastossa tuli seuraavana päivänä näkyviiin

Mä annoin toimeksiannon ko. rahastosta eilen joskus ennen klo 11.00 ja osuus tuli näkyviin tänään puolenpäivän aikoihin.

Rahastoihin ja ETF:iin sijoittavat oletettavasti pyrkivät sijoittamaan niihin pitkällä aikavälillä, mutta kuinka moni huomioi, että matkan varrella rahasto voidaan lopettaa tai sulauttaa toiseen rahastoon. Tämä kysymys heräsi itselleni mieleen, kun katselin omaa salkkua, joka pääosin koostuu maailma- ja jenkkirahastoista. Olisiko aivan turhaa ostaa samaan kohde-etuuteen keskittyvää rahastoa, mutta eri palveluntarjoajilta riskin minimoimiseksi. Tiedostan toki, mitä isompi rahasto tai etf, niin epätodennäköisemmin sitä tullaan sulkemaan.

2 tykkäystä

Olen pohtinut asiaa omissa sijoituksissani ja oma “ohjenuorani” on yksinkertainen: Turhaa kaupankäyntiä ja veroseuraamuksia kannattaa välttää. Yleisesti sijoittamisessa pitää mielestäni ostaa paras sijoitus tai kohde. Rahastoissa voi sitten aikojen saatossa tulla epätoivottuja muutoksia joita muitakin kuten kulujen nousu ja omistajan vaihto. Monihan täällä sijoittaa Nordnetin kautta ja vielä keskittää sijoitukset sinne niin huonossa skenaariossa joku ostaa Nordnetin ja alkaa nostamaan hintoja rahastoissa ja toimeksiannoissa. Sijoittamisessakin löytyy asioita joihin ei voi vaikuttaa ja sitten on se osuus mihin voi vaikuttaa. Nämä mianitut on niitä joihin ei voi vaikuttaa ja voi arvioida tuon mahdollisuuden riskiä, mutta ei siihen liikaa kiinnittää huomiota. Itse valitsen yleensä mielestäni parhaan mahdollisuuden. Matkan varrella salkkuun on kertynyt useita rahastoja, jotka suurelta osin osa päällekkäisiä. En kuitenkaan yleensä lähde myymään muita veroseuraamusten vuoksi ja juuri noista toimijoista johtuen itse näen pienen hajautuksen eduksi. Minulla on esimerkkinä ainakin 6 “perus” Amerikka indeksirahastoa jotka sijoittaa lähes S&P500 mukaisesti, mutta jokaisessa taitaa olla eri indeksi. Osa on ETF ja osa rahastoja. Rahastoissa on etu, että voi tehdä pieniä myyntejä kustannustehokkaasti ja vastaavasti niihin voi laittaa pienet summat nopeasti poikimaan lähtökohtaisesti laittelen osingot heti poikimaan, kun pörssissä on pelkoa, joka yleensä hyvä aika sijoittaa.

Esimerkkinä Seligsonin myynti Lähitapiolalle oli yksi sellainen hiukan epämiellyttävä liikku. Itsellä on tullut pieni epäilys toiminnan jatkumisesta samanlaisena. Pieni merkkejä muutoksesta on, mutta toisaalta toiminta jatkunut entisellään. Myin kuitenkin Phoenixina ostamani rahaston, joka vaihtoi nimensä perheyhtiöiksi. Se eie enää mielestäni ollut sama rahasto, kun Peter Seligson siirtyi salkunhoitajan paikalta neuvon antajaksi ja nimikin hiukan antoi viitteitä sijoituspolitiikan muutoksesta. Siinä ei enää ollut skin gamea. Aika myynnille oli mielestäni otollinen, kun pörssi oli alhaalla ja veroseuraamukset maltilliset. No samoista jutuista johtuen epäilen Lähitapiolakuluttajan sulautuneen uuteen Lähitapiola Tulevaisuus rahastoon. Käsitin sen olevan lähellä Lähitapiola Kasvua jota minulla samoin löytyi. Myin Kuluttajan, koska sijoituspolitiikka ei ollut sama. Aikanaan ostin rahastoa finanssikriisissä, kun minulla oli asiakkuus Tapiolassa ja sitä oli helppo ostaa, kun yhtiöt ei riippuvaisia pankkisektorista. No tuotto on ollut sellainen, että myyntiä ei viitsinyt tehdä, kun tuottoa tulee ihan kohtuullsiesti. Nyt sitten otin verot kotiin ja voin käyttää hankintamenoolettamaa. Sijoitin rahat Seligson Top Brandsiin. No siinä on päällekkäsiyyttä näihin Amerikka rahastoihin, mutta rahasto ei ota niin osumaa talouden heikkoina aikoina kuin muut. Luxustuotteita myydään talouden huonoinakin aikoina. Se jaa samaa paikkaa salkussni kuin kuluttaja.

Sulautumisriskiä olen ajatellut ja sen suhteen ja myyntien puolesta olen löytänyt yhden toimijan, joka minusta muita parempi ja se on Vanguard. Se on rahaston omistajien omistama, joka minusta takaa nämä kilapilukykyiset hinnat ja en usko yhtiön myynnin menevän läpi omistajille. Se on niin massiivinen, että hankala ostaa. Rahsto paletti suurimmissa ETF -sijoituksissa on aika kesikitetty. Siellä löytyy kustannustehokas peruspaletti, perusindeksit ja sitten keskisuuret, pienet yhtiöt sekä arvo ja kasvu. Tämä koskee niinkuin Amerikan ETF:ää. Sittenhän siellä on oma Eurooppaosasto ja sitten tavallisia rahastoja toki löytyy. Mutta isojuttu on Amerikan ETF:t. Itselläni on niitä ja en varmaan koskaan myy.

11 tykkäystä

Teen pientä tarkistusta omaan ETF-sijoituksiin. Tässä ammutaan rahaa sisään ja unohdetaan, eli varmat kattavat rahastot.

Sisään on mennyt toistaiseksi suuruusjärjestyksessä

  • SXR8 - SP500, koska lähes ilmainen juokseva kulu
  • SEAC - Maailma Martin Paasin perässä
  • Nordnetin eri pohjoismaita, ilmainen hoitokulu
  • +(IS3N)

Tarkastelussa SEAC. Tämä ei näytä olevan kovassa huudossa. Vaan yleisesti näytetään gravitoituvan joko IUSQ, VWCE, EUNL.
Osaako joku sanoa mitään erityistä eroa näiden välillä miksi jokin menisi ylitse toisen?
Kaikki mainitut ETF:t ovat ~0,2% kustannuksella. Nordnetin KK-säästöllä ei merkitystä koska sijoitan IBKR:n kautta. (jos ei, niin pysyn SEAC:ssa pääsijoituksena) :man_shrugging:

Tarkastelun perusteella ajattelin napata uutena mukaan IS3N emerging markets, koska en ajatellut sijoittaa kiinaan enää kuin rahastojen kautta.

Mietin että kattauksesta Intia jää varmaan yhä hieman katveeseen.
Tämä näyttäisi löytyvän ETF:n muodossa IUSQ:n sisältä… josta päästäänkin nopeasti siihen, että varmaan koko kattauksen voisi korvata pelkällä IUSQ + IS3N kombollakin :thinking:

1 tykkäys

Ymmärsin kysymyksestä, että kysytään näitä maailam ETF:iä vertailuun. Lyhyesti miksi pidän SPYI parempana. Lähde luvuille on Morning Star.
Juoksevat kulut 0,17% vs SEAC 0,22%
Sijoituksia/osakkeita 3533 vs SEAC 403, tulevaisuuden voittaja osakkeet on melkoisen paljon suuremmalla todennäköisyydellä SPYI:ssä. Toki jos SEAC saa riittäävän paljon paremalla suhteella voittajia se pärjää. Itse luotan, että haulikolla osutaan tauluun paremmin.

Edit: Alllaolevasta viestistä tuli vielä mieleeen, että SPYI on IMI eli koko investoitava markkina ja sisältää pieniä yhtiöitä, jotka pienyhtiö faktorilla tuottaneet historiallisesti paremmin.