Itse suojaan salkkuani vain laajan globaalin hajautuksen avaulla. En oikeen usko, että suojaus onnistuu tuommoisten puolustusteollisuus ETF:n avulla.
Tuolta voi lueskella lisää salkun suojaamisesta
Puolustusteolliuuteen sijoittavista etf:stä on ketjussa muutaman viestin verran keskustelua.
EXUS olisi nyt ostettavissa nordnetissa ja 80% lainoitusastekin lävähti.
Xtrackers MSCI World ex USA UCITS ETF 1C – vertaa ja osta pörssinoteerattuja rahastoja | Nordnet
Saa erittäin kustannustehokkaan maailmanlaajuisen hajautuksen, kun ostaa sopivissa suhteissa I500+EXUS+IS3N.
EXUS kannattaisi koittaa kitistä kuukausisäästöön. Kaksi muuta ovat jo.
Sinä kun tunnut tietävän varsin paljon ETF:istä, niin oletko seurannut kuinka usein ETF:t laskevat (tai nostavat?) kulujaan näin yleisellä tasolla?
Euroopassa listatuissa tuntuu olevan paljon korkeammat kulut kuon jenkki ETF:ssä, en tiedä mistä johtuu, ehkä pienemmästä sijoitusvarallisuudesta? mutta juuri tänään kuuntelin Bloombergin jotain podcastia, missä mainittiin että jenkeissä 30-50% ETF:ssä ei tuota tarpeeksi palkkioita että kattaisi kulut, ja siksi yhä useampi lopettaa.
Ei minulla mitään dataa aiheesta ole, mutta ei se jokavuotista hommaa ole todellakaan.
Jenkkeihin listatuissa ETF:ssä kilpailua lisää todennäköisesti myös erilaiset veroilta suojatut tilit, joiden sisällä tuotteita pystyy vaihtamaan verotehokkaasti.
Onko täällä kukaan ostanut Nordean kautta mitään tahansa rahastoa mikä ei ole Nordean? Jos on niin kauan niis kestää, että tulee näkyviin? Pistin toimeksiannon Spiltanin rahastosta jo 14. päivä, mutta ei sitä vieläkään näy mulla rahastoissa. Rahat kyl lähti. Nordean omat rahastot ainaki tulee melki heti näkyvii oston jälkee.
Mulla kesti Spiltanin/Storebrandin/Schröderin rahastossa niin kauan, että päädyin kysymään asiasta. Siinä meni varmuudella yli viikko. Selittivät asiaa sitten tällä ulkopuolisuudella ja sen tuomalla hitaudella.
En ihan sulkisi sitäkään vaihtoehtoa pois, että systeemissä olisi vähän fiksaamista näiden kanssa.
Mites onko se yhtä hidasta Nordnetis hankkia muitten kuin heidän omia rahastojaan? Kellään tietoo?
Riippuu rahastoyhtiöstä. Nordnet käsittääkseni välittää toimeksiannot yleensä päivisin klo 13 aikoihin (oikea termi ehkä cut off) ja sitten rahastoyhtiö suorittaa ostot, kun suorittaa. Välillä menee helpostikkin useampi päivä tai jopa viikko ennen kuin rahasto-osuus kirjautunut tilille. Joskus taas toimeksianto toteutuu päivässä.
Evli Likvidi B rahastossa taisi kestää 2 päivää. Handelsbankenin rahastossa tuli seuraavana päivänä näkyviiin
Mä annoin toimeksiannon ko. rahastosta eilen joskus ennen klo 11.00 ja osuus tuli näkyviin tänään puolenpäivän aikoihin.
Rahastoihin ja ETF:iin sijoittavat oletettavasti pyrkivät sijoittamaan niihin pitkällä aikavälillä, mutta kuinka moni huomioi, että matkan varrella rahasto voidaan lopettaa tai sulauttaa toiseen rahastoon. Tämä kysymys heräsi itselleni mieleen, kun katselin omaa salkkua, joka pääosin koostuu maailma- ja jenkkirahastoista. Olisiko aivan turhaa ostaa samaan kohde-etuuteen keskittyvää rahastoa, mutta eri palveluntarjoajilta riskin minimoimiseksi. Tiedostan toki, mitä isompi rahasto tai etf, niin epätodennäköisemmin sitä tullaan sulkemaan.
Olen pohtinut asiaa omissa sijoituksissani ja oma “ohjenuorani” on yksinkertainen: Turhaa kaupankäyntiä ja veroseuraamuksia kannattaa välttää. Yleisesti sijoittamisessa pitää mielestäni ostaa paras sijoitus tai kohde. Rahastoissa voi sitten aikojen saatossa tulla epätoivottuja muutoksia joita muitakin kuten kulujen nousu ja omistajan vaihto. Monihan täällä sijoittaa Nordnetin kautta ja vielä keskittää sijoitukset sinne niin huonossa skenaariossa joku ostaa Nordnetin ja alkaa nostamaan hintoja rahastoissa ja toimeksiannoissa. Sijoittamisessakin löytyy asioita joihin ei voi vaikuttaa ja sitten on se osuus mihin voi vaikuttaa. Nämä mianitut on niitä joihin ei voi vaikuttaa ja voi arvioida tuon mahdollisuuden riskiä, mutta ei siihen liikaa kiinnittää huomiota. Itse valitsen yleensä mielestäni parhaan mahdollisuuden. Matkan varrella salkkuun on kertynyt useita rahastoja, jotka suurelta osin osa päällekkäisiä. En kuitenkaan yleensä lähde myymään muita veroseuraamusten vuoksi ja juuri noista toimijoista johtuen itse näen pienen hajautuksen eduksi. Minulla on esimerkkinä ainakin 6 “perus” Amerikka indeksirahastoa jotka sijoittaa lähes S&P500 mukaisesti, mutta jokaisessa taitaa olla eri indeksi. Osa on ETF ja osa rahastoja. Rahastoissa on etu, että voi tehdä pieniä myyntejä kustannustehokkaasti ja vastaavasti niihin voi laittaa pienet summat nopeasti poikimaan lähtökohtaisesti laittelen osingot heti poikimaan, kun pörssissä on pelkoa, joka yleensä hyvä aika sijoittaa.
Esimerkkinä Seligsonin myynti Lähitapiolalle oli yksi sellainen hiukan epämiellyttävä liikku. Itsellä on tullut pieni epäilys toiminnan jatkumisesta samanlaisena. Pieni merkkejä muutoksesta on, mutta toisaalta toiminta jatkunut entisellään. Myin kuitenkin Phoenixina ostamani rahaston, joka vaihtoi nimensä perheyhtiöiksi. Se eie enää mielestäni ollut sama rahasto, kun Peter Seligson siirtyi salkunhoitajan paikalta neuvon antajaksi ja nimikin hiukan antoi viitteitä sijoituspolitiikan muutoksesta. Siinä ei enää ollut skin gamea. Aika myynnille oli mielestäni otollinen, kun pörssi oli alhaalla ja veroseuraamukset maltilliset. No samoista jutuista johtuen epäilen Lähitapiolakuluttajan sulautuneen uuteen Lähitapiola Tulevaisuus rahastoon. Käsitin sen olevan lähellä Lähitapiola Kasvua jota minulla samoin löytyi. Myin Kuluttajan, koska sijoituspolitiikka ei ollut sama. Aikanaan ostin rahastoa finanssikriisissä, kun minulla oli asiakkuus Tapiolassa ja sitä oli helppo ostaa, kun yhtiöt ei riippuvaisia pankkisektorista. No tuotto on ollut sellainen, että myyntiä ei viitsinyt tehdä, kun tuottoa tulee ihan kohtuullsiesti. Nyt sitten otin verot kotiin ja voin käyttää hankintamenoolettamaa. Sijoitin rahat Seligson Top Brandsiin. No siinä on päällekkäsiyyttä näihin Amerikka rahastoihin, mutta rahasto ei ota niin osumaa talouden heikkoina aikoina kuin muut. Luxustuotteita myydään talouden huonoinakin aikoina. Se jaa samaa paikkaa salkussni kuin kuluttaja.
Sulautumisriskiä olen ajatellut ja sen suhteen ja myyntien puolesta olen löytänyt yhden toimijan, joka minusta muita parempi ja se on Vanguard. Se on rahaston omistajien omistama, joka minusta takaa nämä kilapilukykyiset hinnat ja en usko yhtiön myynnin menevän läpi omistajille. Se on niin massiivinen, että hankala ostaa. Rahsto paletti suurimmissa ETF -sijoituksissa on aika kesikitetty. Siellä löytyy kustannustehokas peruspaletti, perusindeksit ja sitten keskisuuret, pienet yhtiöt sekä arvo ja kasvu. Tämä koskee niinkuin Amerikan ETF:ää. Sittenhän siellä on oma Eurooppaosasto ja sitten tavallisia rahastoja toki löytyy. Mutta isojuttu on Amerikan ETF:t. Itselläni on niitä ja en varmaan koskaan myy.
Teen pientä tarkistusta omaan ETF-sijoituksiin. Tässä ammutaan rahaa sisään ja unohdetaan, eli varmat kattavat rahastot.
Sisään on mennyt toistaiseksi suuruusjärjestyksessä
Tarkastelussa SEAC. Tämä ei näytä olevan kovassa huudossa. Vaan yleisesti näytetään gravitoituvan joko IUSQ, VWCE, EUNL.
Osaako joku sanoa mitään erityistä eroa näiden välillä miksi jokin menisi ylitse toisen?
Kaikki mainitut ETF:t ovat ~0,2% kustannuksella. Nordnetin KK-säästöllä ei merkitystä koska sijoitan IBKR:n kautta. (jos ei, niin pysyn SEAC:ssa pääsijoituksena) 
Tarkastelun perusteella ajattelin napata uutena mukaan IS3N emerging markets, koska en ajatellut sijoittaa kiinaan enää kuin rahastojen kautta.
Mietin että kattauksesta Intia jää varmaan yhä hieman katveeseen.
Tämä näyttäisi löytyvän ETF:n muodossa IUSQ:n sisältä… josta päästäänkin nopeasti siihen, että varmaan koko kattauksen voisi korvata pelkällä IUSQ + IS3N kombollakin 
Ymmärsin kysymyksestä, että kysytään näitä maailma ETF:iä vertailuun. Lyhyesti miksi pidän SPYI parempana. Lähde luvuille on Morning Star.
Juoksevat kulut 0,17% vs SEAC 0,22%
Sijoituksia/osakkeita 3533 vs SEAC 403, tulevaisuuden voittaja osakkeet on melkoisen paljon suuremmalla todennäköisyydellä SPYI:ssä. Toki jos SEAC saa riittäävän paljon paremalla suhteella voittajia se pärjää. Itse luotan, että haulikolla osutaan tauluun paremmin.
Edit: Alllaolevasta viestistä tuli vielä mieleeen, että SPYI on IMI eli koko investoitava markkina ja sisältää pieniä yhtiöitä, jotka pienyhtiö faktorilla tuottaneet historiallisesti paremmin.
Yksi millä on merkitystä jonkin verran on rahaston kotipaikka. Käsittääkseni Irlannissa on paremmat verosopimukset Yhdysvaltojen kanssa, joka rahaston maksaman lähdeveron takia voi hienoisesti näkyä tuotossa. Sitten on toki rahaston seuraama indeksi (ftse, MSCI ja sitten tuo yksi taitaa olla jokin sustainable indeksi) mutta niistä vaikea sanoa mikä on ”paras” pitkässä juoksussa. Ainakin vwce ja iusq taitaa sisältää kehittyvät, eli erilliselle em rahastolle ei kenties tarvetta.
Ajattelin rakentaa mahdollisimman pienikuluisen koko maailman käsittävän rahastosalkun. Käytän Nordnettiä.
Storebrand Global All Countries olisi helppo vaihtoehto. Sisältää kehittyneet ja kehittyvät markkinat. Suunnilleen 2000 yritystä. Fyysinen rahasto ja kulu on 0,31%. Kenties Suomen paras koko maailman käsittävä rahasto jos hakee passiivista maailmarahastoa?
Toinen vaihtoehto on koostaa kokonaisuus yksittäisistä rahastoista. Tämän tekisin tietysti kulut minimoidakseni.
Esimerkiksi:
Tälläisellä setillä kulut olisi 0,2245% eli alle Storebrandin Global All Countriesin. Saisi kuitenkin aika globaalin hajautuksen näinkin, mutta halvemmalla.
Mutta entäpä Nordnetin kuluttomat rahastot? Täysin kuluton Suomi-rahasto ja vain pienet valuutanvaihtokulut vievät Ruotsi- ja Norja-rahastot. Olen pohtinut kannattaisiko HB:n Eurooppa-rahasto korvata näillä? Kulut vähenisivät. Toisaalta silloin Euroopan sijasta olisi vain 3 Pohjoismaata, mutta kuinka paljon nämä halvat pohjoismaiset rahastot korreloi muun Euroopan kanssa?
Eli esimerkiksi:
Kulut olisi 0,1845%. Ruotsi- ja Norja-rahastojen valuutanvaihtokuluja en ole huomioinut.
20% Pohjoismaille ei ole lyöty lukkoon. En tiedä otanko niitä yhtään tai että korvaisinko HB:n Euroopan niillä kokonaan. Mutta kuluttomuus kyllä houkuttelisi.
Miten te näette nuo pohjoismaiset rahastot osana globaalia salkkua? Hajautuksen kannalta niitä ei sinänsä tarvitse, mutta kulujen minimoinnin kannalta houkuttelevia. ETF:t ei ole järkeviä minulle tällä hetkellä.
Ainakin se että salkku on täynnä Ruotsia ja hesulia on antanut ilmiömäisen mahdollisuuden väistää eurostoxxin härkämarkkinan tuotot ja silti nauttia täysin rinnoin euroopan geopoliittisista riskeistä. Toki menneet turskat eivät ole tae tulevasta jne.
Laskeskelin Seligsonin tuottolaskurilla eroja kuluissa. Nordnetin kuluttomien pohjoismalaisten rahastojen käyttö ei tuo merkittäviä säästöjä, mutta vähentää hajautusta. Tarkoituksenani on sijoittaa muutaman vuoden ajan rahastoihin, ja sitten myöhemmin siirtyä halvempiin ETF:iin, kun sijoitettavat summat ovat suurempia. En aijo pitää rahojani näissä rahastoissa koko sijoitushorisonttini ajan, mikä on vuosikymmeniä.
En löytänyt mitään laskuria, jolla olisin nähnyt kuinka hyvin nuo Nordnetin pohjoismaiset rahastot korreloi Eurooppa-rahastojen kanssa. Sellainen olisi hyödyllinen. Ehkä vain etsin huonosti. Mutta niiden tarjoamat säästöt kuluissa on tosiaan aika pieniä minun tapauksessa.
Lyhyellä aikavälillä ja pienehköillä summilla sijoittaessa tuo Storebrandin Global All Countries ei myöskään tuo merkittävästi kuluja verrattuna itse rakennettuun “maailmasalkkuun”. Storebrandin maailmarahasto olisi yksinkertaisempi ja sisältää mm. Australasian, joka itsekyhäämällä salkullani taitaisi jäädä pois.
Tämä on vähän hifistelyä. Kaikki vaihtoehdoistani varmaan tuovat ihan hyvän tuloksen, mikäli vaan osakemarkkinat kehittyy suotuisasti.
Tasapainotuskierroksella on salkkua yksinkertaistettu entisestään.
Noin puolet JPGL, loput lähes tasaisesti ZPRV, ZPRX, XDEM ja 5MVL. Kuukausilisäykset menee toistaiseksi kaikki ZPRV:hen.
Neutraalit indeksirahastot pitkän harkinnan jälkeen heivattu kokonaan mäkeen. RR-foorumilla on ollut viime aikoina aika vakuuttavia perusteluja sille että jos “varmuuden vuoksi” pitää salkussa neutraalia globaalia indeksiä, se laimentaa faktorien painoja sellaiselle tasolle jossa aivan identtisen tuloksen voisi saavuttaa pitämällä pelkästään IFSW:tä (suomeksi IBCZ), ainoastaan n. 100% pienemmällä vaivalla.
Kun päätin pysyä faktoripaletissa, pienen nysväilyn jälkeen totesin että erillinen IS3S (tai XDEV) osuus ei vaikuta lopputulokseen juuri mitenkään. Sen sijaan XDEM (vaihtoehtona IS3R):lle tuli lisättyä, ettei tule vahingossa pidettyä negatiivista painoa jollain joka tuottaa.
Mitä yksinkertaisempaan suuntaan mennään, sitä järkevämmältä tuntuu. Saapa nähdä konvergoituuko koko tämä askartelu ennen pitkää yhteen ainoaan lappuun. Ei sekään olisi huono asia.
Muistelisin, että asiasta on aiemminkin ollut puhetta täällä, mutta kysynpähän nyt vaan uusiksi. Minkä kokoisen rahaston voi mielestänne vielä ”siirtää” toiselle välittäjälle. Esim oon pohtinu siirtyä Nordnetin käyttäjäks Nordeasta rahastojen osalta ja mietin onko järkee lunastaa noin 5k rahastoa ja hankkia sitten edullisemman kulun rahasto Nordnetistä. Hallinnointikulu muuttuisi 0.62%—>0.2%