Tämä tuli lomalla luettua. Vahva suositus, jos ahdistaa maailman meno. Naureskelin enemmän, että kuinka paljon näitä teesejä onkin tullut noudatettua ennestään tietämättä koko oppaasta. Ja on ollut helvetin hauskaa, jopa ruuhkavuosien keskelläkin!
26 tykkäystä
Gen Z on olosuhteiden uhri pitkälti ja kuitenkin nyt tärkein sukupolvi. Mielestäni yhteiskunta oli pitkään hyvä, mutta muutos on tapahtunut nopealla aikataululla ja negatiivinen muutos tuntuu yhä jatkuvan. Alkaisin puhumaan itse jo menetetystä vuosikymmenestä, 2020-luku alkoi paskasti jatkuen varmasti sellaisena ja jokainen elävä sukupolvi siitä kärsii, enempi tai vähempi.
En siksi sanoisi, millainen yhteiskunta on jätetty, ehkä ennemmin niin, millainen siitä on viime vuosien aikana muovautunut. Aikataulu muutokselle on ollut nopea, enkä syyttelisi sormella ketään erityistä sukupolvea erikseen.
5 tykkäystä
-Ruotsi julkaisi tämän kuun alussa uuden lain, jonka mukaan vanhemmat voivat siirtää osan palkallisista vanhempainvapaista isovanhemmille lapsen ensimmäisen vuoden aikana. Pariskunta voi jakaa uudelleen 45 päivää yhteisestä 480 päivän päivärahastaan (kukin 240 päivää), kun taas yksinhuoltaja äiti tai isä voi siirtää 90 päivää.
5 tykkäystä
Lisäksi sillä peruskoululla ja ammattikoululla et pääse niin hyvin töihin kuin vanhempasi, tulotasosta puhumattakaan. Ylioppilaskokeissa käydään uusimassa kokeita monta vuotta, jotta ovet haluamalle alalle aukeavat samalla, kun kaikki ikäluokastasi olisi tarkoitus korkeakouluttaa, mikä tietää koulutus- ja ansiotason inflatoitumista.
Hyvää pohdintaa sukupolvien välisistä eroista. Erityisen ajatuksia herättävä oli tuo huomio, että aikanaan koulutusta ei vaadittu juuri mihinkään, mutta nyt se on vähimmäisedellytys. Eli kilpailu on aiempaa kovempaa ja tosiaan porukka käy korottamassa lukion arvosanoja päästäkseen edes johonkin.
Sukupolvien välisiin eroihin liittyen olen huomannut, että erityisesti sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat kiintyneitä tavaraan. Turvallisuudentunne syntyy siitä, että on paljon roinaa ympärillä. Milleniaalit eivät koe sitä enää lainkaan tärkeäksi, vaan pikemminkin turha tavara ahdistaa. Yhtenä tekijänä varmaan ilmastonmuutoksesta ja luonnonvarojen ylikulutuksesta käytävä keskustelu.
Aivotutkija Saarikivi viittasi Ylen kolumnissaan tuoreeseen tieteelliseen tutkimustietoon, jonka mukaan ihmisen keskittymiskyky on heikentynyt huomattavasti. Yllättyneet käsi ylös. Lukutaito tulee varmasti perässä alamäkeä alas. Hyvä uutinen on se, että lyhytkestoinen “intensiivinen” keskittymiskyky näyttää puolestaan parantuneen. Mutta riittääkö tällainen koiran keskittymiskyky juuri mihinkään?
Sosiaalinen media on hyvä yhteydenpidon työkalu, mutta muutoin se syöttää taukoamatta ärsykkeitä aivoille. Algoritmit pitävät huolen, että mahdollisimman negatiivinen ja ristiriitoja herättävä sisältö trendaa. Ja media pitää huolen, että sellaista sisältöä tarjoillaan yleisölle. Teknologiaa ei voi kuitenkaan yksin syyttää, vaan vikaa on myös sen käyttäjissä.
16 tykkäystä
Yli puoli vuotta meni, ennen kuin pystyttiin ottamaan uusi. Jouluna sai yksi lopetuspiikin muutaman vuoden vanhana, mahassa kasvain. Oli kova paikka perheelle, jopa minulle, vaikken ole mitenkään erityisen eläinrakas. Ihan vaan normaalisti tykkään. Ja piti vanhalle kissille saada kaveri. Ja vanhempi poikakin muuttaa kotoa, niin ettei ihan pesä tyhjene.
Meillä on ollut vuosien mittaan: Isokissi, PaskaJaakko, Kissamax, Lehmä, Koistinen, Tiikeri, Vinku, Pikkukissi ja varmaan vielä joku muukin.
Nyt on uusi tulokas ja minä ristin sen: HESULI ksi. Toivottavasti nimi ei ole enne. Muuten tämän maallinen vaellus saattaa olla raskas ja tuskallinen.
112 tykkäystä
Tuo haiskahti melko kalliilta pienen kaivelun pohjalta. Handelsbanken usa on todellisilta kuluiltaan selvästi huokeampi.
1 tykkäys
Nuo suuret ikäluokat ovat juuri sitä porukkaa jotka säästää. Hankkivat asunnon ja auton mutta eivät tuhlaa kaikkea. Lisäksi tekivät paljon töitä. Nuoremmat sukupolvet tekevät vähemmän töitä ja ne jotka eivät osta tavaraa, käyttävät rahansa elämyksiin. Tuo oli ensimmäinen kerta kun kuulen jonkun sanovan suuria ikäluokkia tavaran haalijoiksi. Ennemminkin ovat säästäjiä.
2 tykkäystä
Tää kyllä. Ensin jäädään eläkkeelle 60 vuotiaana, tulot tehty vähintään puolet viraapelina ja palkkatuloista maksettu muutama prosentti eläkekassaan. Nyt jos oot onnekas ja saat pakollisen korkeakoulutuksen jälkeen työpaikan niin saat maksaa 25% eläkettä, 20-30 tuusan opintolainaa ja kuulla vielä laiskuudesta päälle.
Ne onnekkaat joiden isovanhemmat ovat ostaneet helsingistä yhdeksällä vadelmalla ja viinapullolla (korko oli toki 15%) asunnon viiskytluvulla voivat edes joskus saada perinnön myötä elintason kuntoon, mutta kauan saa odottaa.
No kun omalla koulutuksella, josta 30 tonnin velat ei saa töitä nii aina saapi uudelleenkouluttautua lähihoitajaksi ja tehdä kolmivuorotyötä kahden tonnin palkalla ja hoitaa näitä 35 vuotta eläkkeellä olleita sukupolvia, joita on vanhainkodit täynnä 
48 tykkäystä
Mittareita on monia, mutta kun aiemmin otettiin palkan kehitys, niin se on vähän harhaanjohtava. Kyllä kai elintaso on noussut jatkuvasti, koska teknologian kehittyminen tarjoaa yhä halvemmalla yhä parempaa. Esim. Ei 20v sitten lentomatkustelu ollut sellaista, kuin nykyään ja vaikka viihde-elektroniikka oli kallista, lääketieteen kehityksestä puhumattakaan. Jos mittariksi otetaan inflaatiokorjattu raha, niin muistelisin, että joku Malesian keskiluokka vadtaa nyt 1900-luvun alun jenkkien keskiluokkaa, mutta kyllä tän päivän malesialaisilla on vähän toisen luokan elintaso. Väitän, ellei tule toista osoittavia todisteita, että käsitys alati kurjistuvista oloista on juuri yllä mainitun negatiivisen klikkimedian syytä.
Työnsaamisen ja sosiaalisten suhteiden tilanteen allekirjoitan. Talousasioita ja varsinkaan opiskelun rahoittamista en.
8 tykkäystä
Rohkenisin väittää että kun hypertekstuaalisessa informaatiomössössä kaikki viestintä on reaktioita reaktioihin, niin ihmiset vieraantuvat sekä ajattelusta että tunteista ja niiden käsittelystä, tai ylipäätään tunteiden hahmottamisesta.
Jonkun impulssihenkilön reaktio johonkin tapahtumaan asettaa jo otsikkotasolla ohjeet mitä kuuluisi tuntea tai sanoa riippuen kummalle puolelle valmista polarisaatiosetuppia hyppää. Helposti tulee ajatus että ihmiset ovat tunteellisia tai herkkiä, vaikka usein ongelma enemmän on kollektiivinen tyhmyys tavoissa suhtautua asioihin. Ja helvetillinen kilpailu kuka on siinä paras.
13 tykkäystä
Yksi suuria ikäluokkia edustanut sukulainen kuoli hiljattain. Kellarit, ullakot, kaapit kaikki ääriään myöten täynnä roinaa. Sellaista tavaraa, johon ei selvästi oltu koskettu vuosikymmeniin ja jonka olemassaoloa ei varmuudella edes muistanut. Osa pilaantunuttakin jo. Roskalavoille tuli käyttöä. Pikemminkin kyse on tällaisessa tapauksessa hamstraamisesta kuin säästämisestä.
Työnteosta. Metsuri hakkaa puita kirveellä. Se vaatii suuria fyysisiä ponnistuksia ja on kovaa fyysistä työtä. Annetaan metsurille moottorisaha. Työn tuottavuus moninkertaistuu, mutta metsuri “laiskistuu”, kun enää ei tarvitse hakata puita käsivoimin nurin. Annetaan metsurille seuraavaksi metsätyökone. Jälleen tämä laiskistuu lisää, enää ei tarvitse edes seistä, mutta työn tuottavuus moninkertaistuu jälleen. Annetaan seuraavaksi robottityökone, joka toimii itsenäisesti ja jota metsurin ei tarvitse enää kuin monitorilta silloin tällöin vilkuilla. Laiskistuminen jatkuu, työn tuottavuus moninkertaistuu. Pointti on siis se, että fyysisten tai henkisten ponnistelujen väheneminen ei välttämättä ole huono asia. 
7 tykkäystä
Suattaapi se olla näenniin, tokkopa tuota alakoo viäntämmeen ihteesä viisaampien iessä.
Mutta pois tästä negatiivisuudesta ja muistellaan tuota vuosikymmenistä parhainta, 2010 lukua. Tämä kannattaa lukea ajan kanssa.
Aika-ajoin palaan tämän äärelle. Erinomainen kirjoitus.
8 tykkäystä
Mr. Tokmanni kurvaa huomenna isolla rekalla pihaan ja tekee jengille tarjouksen, josta ei voine kieltäytyä.
15 tykkäystä
Kyllä voi kun on mister T:tä jo etu- taka- ja povitaskut täynnä 
4 tykkäystä
Viestini saattaa vaikuttaa että yrittäisin haastaa tms., mutta se on vain tekstiformaatin heikkoutta. Olen aidosti kiinnostunut vain kuulemaan näkemyksiä, mistä nykytilanne saattaisi johtua, kun on omakin lehmä ojassa jäkikasvun muodossa.
Osaatko avata miksi listaamasi taloudelliset asiat lisäävät ahdistuneisuutta?
Esim. työttömyys toki aiheuttaa pahoinvointia, mutta itse en nopeasti hahmota miksi tulo- / elintason junnaaminen paikallaan tätä aiheuttaisi muuten rikkaassa elämässä, ja jos oletetaan ettei lähtö taso ole varsin kauhea?
Vaikeampi työllistyminen - joka vertautuu varmaan työttömyyteen - aiheuttaa varmasti ahdistuneisuutta, mutta onko nopeasti ammattiinsa työllistyvillä paljon parempi henkinen tilanne?
Jo muinaiset mesopotamialaiset haukkuivat seuraavia sukupolvia laiskoiksi sun muuta, joten en tiedä onko tässä suurta muutosta tapahtunut. Itse en pikkupoikana tykännyt mummolan läskisoossista enkä halunnut ruoan lisukkeeksi punajuurisalaattia, joten vaarini mielestä sota tekisi hyvää sen aikaiselle nuorisolle, kun on minunlaisia pullamössöjä kaikki.
Osaatko kertoa millainen tämä yhteiskunta pääpiirteittäin nykyään on, jos siis noihin aiempiin asioihin on jotain oleellista lisättävää?
Monet listaamasi asiat, tai ainakin mihin tartuin on verrattain suomi-spesifejä, mutta gen-z:n pahoinvointi taitaa koskettaa liki kaikkia kehittyneitä maita, oli niitten elintason kehitys viime vuosikymmenet millainen tahansa.
Voi olla hyvin totta, mutta esim. milleniaalit valmistuivat kouluistaan suoraan finanssikriisiin, josta päädyttiinkin eurokriisiin ja sen jälkeen semi pikaisesti koronaan jne., enkä tiedä onko hekään (tai mekään, kun tuohon ikäluokkaan kuulun) juuri mistään nousuvuosista tms. päässyt nauttimaan.
PS. vaikka sosiaalinen media onkin yksinkertaistava silver bullet, eikä varmasti yksissään selitä asiaa, niin se voidaan myös linkittää mielestäni suoraan tai epäsuorasti todella moneen ahdistusta aiheuttavaan asiaan - mutta kenties vain siksi että ei ole enään asioita jotka ei linkittyisi someen mitenkään.
16 tykkäystä
Asiaa on kyllä tutkittu ja todettu ettei vaikutuksia ole suuremmin ihmiseen,nimittäin nämä nykylaitteiden ja sähköverkkojen jatkuva näkymätön pommitus aivoille.En ihmettelisi yhtään jos jonkun vuosikymmenen sisällä löydettäisiin syy-yhteys mielenterveysoireiden ja nykytekniikan vaatimien radioaaltojen sun muun aaltojen/magneettikenttien vaikutuksesta aivoihin,sen verran herkkä kapistus kuitenkin korvien välissä.
1 tykkäys
Suomessahan tämä on ollut jo mahdollista pari vuotta, elikkäs siitä asti kun vanhempainvapaajärjestelmä uusittiin… 
1 tykkäys
Lapsilla on tänä päivänä paljon monipuolisempi näköala maailmaan ja moniin mahdollisuuksiin kuin meillä 90-luvun nuorilla. Siinä on varmasti sekä hyviä että huonoja puolia.
Tähän voi peilata tänään Hesarissa lainattua tutkimusta (https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000010478282.html) joka mukaan " Konservatiivisen ajatushautomo Institute for Family Studiesin mukaan Espanjassa valtaosa 18–30-vuotiaista on kiinnostuneempia harrastuksista, vapaa-ajasta ja urasta kuin avioliitosta tai vanhemmuudesta.
Nuorilla on siis näkymä valtavaan määrään vaihtoehtoja ja se muuttaa nyt koko yhteiskuntaa.
4 tykkäystä
Sanoisin, että ahdistuneisuus johtuu vaatimusten kasvusta. Ulkonäköstandardit ovat nousseet pilviin, kun nuoret vertaavat itseään Instagramin malleihin. Kaikkien pitää opiskella korkeakoulututkinto, mutta se ei todellakaan takaa alan töitä. Töiden saaminen vastavalmistuneena on aivan järkyttävän haastavaa kun kaikkialle vaaditaan 2-5 vuoden kokemusta. Sitten kun löytää työilmoituksen, johon ei vaadita kokemusta, niin siihen hakee 200 muutakin. Nuoret ovat yhä velkaantuneempia, kun opintotuen lainapainotteisuutta on kasvatettu. Minusta nuorien epätoivoisuus näkyy Euroopassa ihan suoraan äänestyskäyttäytymisessä. Nuoret kannattavat suurissa määrin äärioikeistoa tai äärivasemmisto, koska tämä nykyinen järjestelmä ei toimi meidän mielestämme.
Lisäksi todella monet nuoret ovat katkeria “boomereille”. Nämä samat “boomerit” ovat esimerkiksi tehneet työnhausta aivan yhtä helvettiä, vaikka he pääsivät töihin sillä, että he laittoivat CV:seen lauseen “Olen nuori, nopea oppimaan ja ahkera”. Tai ainakin tällaisen käsityksen olen saanut, koska kovasti aina “boomerit” mainitsee siitä, että tuo on tärkeää laittaa CV:seen. Martin Paasikin omien sanojensa mukaan ei mennyt keskustelemaan Björn Wahlroosin kanssa avoimesta investointipankkiirin työstä opiskeluaikanaan, koska hän nukkui krapulaansa pois. Siis kaveri koki, että hänelle työllistyminen on niin helppoa, että hänen ei tarvitse mennä keskustelemaan aivan unelma työstä legendan kanssa. Nykyään tollaseen hommaan hakee kirjaimellisesti 300-400 tyyppiä ja kenelläkään ei tulisi edes mieleen olla menemättä haastatteluun. Pointti on se, että nämä samat ihmiset, jotka ovat itse päässeet helpommin töihin, niin nyt tekevät työnhausta aivan kamalaa ja älyttömän vaativaa.
26 tykkäystä
Pitää paikkansa, mahdollisuuksia on maailma nykyään täynnä.
Olen itse 80-luvun alun tuotos, mutta ajattelen asiaa pitkälti tuolta kannalta paljon itsekin. Minulle oma aika, menot, harrastukset ja yleisestikin itsenäisesti eläminen on tärkeämpää ja kiinnostavampaa, kuin parisuhde tai perheellistyminen. Siinä joudun yhteiskunnalle ja lähipiirilleni tuottamaan pettymyksen, mutta onnellisuus vaatii välillä eriävän tavan olla ja elää, kuin yksilöltä yleisesti odotetaan. Elämäni on täydellisessä balanssissa, kun siitä menee 1/3 työhön, 1/3 nukkumiseen ja 1/3 omaan vapaa-aikaan, eikä sinne muuta sitten mahdu.
On aivan mahtavaa, että jokaisella on vapaus valita, mitä elämältään haluaa ja käyttää juuri siihen voimavarojaan ja aikaa!
10 tykkäystä