Kannattaa muistaa, että mikäli yksi rahasto on vaikka 300e ja tuotto on 5%=15e, niin vastaavan summan voi saada kolmellakin 100e rahasto-osuudella, jos tuotto vakioidaan.
5 tykkäystä
Tämä on moniin muihin verrattuna aika lyhyt ketju. Sama kysymys kysytään tasaisin väliajoin, joten kannattaa lukea ketju läpi. Varmaan kaikkien kirjoittajien mielipide on kerrottu vähintään kahteen kertaan.
@DarkRoast :n viestiin ei ole paljoa lisättävää. Parempi ottaa vaikkapa yksi koko maailman rahasto kuin jokin sekasikiösuunnitelma, jossa joutuu ihan turhaan miettimään painotuksia jopa neljän kohteen välillä. EUNL/IS3N oli kombo, jolla minä aloitin. Nykyään kelpaisi tuo IUSQ niin pääsee vielä vähemmällä.
Ajattelisin siis, että IUSQ on “paras” vaihtoehto, jolla saa tarpeeksi hyvän hajautuksen eikä tarvitse pohtia sijoittamista sen enempää mikäli ei halua. Jos haluaa tehdä jotain muuta ja laittaa enemmän omaa lusikkaa soppaan (E-sports, Hydrogen, tietyt maat jne) niin sekin on varsin ymmärrettävää.
Ajatus on valitettavasti se, että tuossa ei näytä olevan päätä eikä häntää ja painotuksetkin vaikuttavat arvalla heitetyiltä.
Eiköhän noillakin tuottoa tule siinä missä maailma-ETF:lläkin. Yksinkertaisesta hommasta tulee vaan turhan vaikeaa jos pitää miettiä painotuksia esim SP500 ja EUNL välillä ja lisäillä vielä jotain Dividend-ETF:ää satunnainen määrä siihen päälle.
6 tykkäystä
Samaa mieltä, että hommasta tulee monimutkaista ja saattaa tosiaan olla, että suhteet on arvalla heitetty tai pikemmin minusta vaikuttaa, että sijoitettava summa sanellut suhteita.
Mutta toisaalta kyllä tuossa tietty järki löytyy takaa, jos suurin sijoitus on edullisin. Tässä toitotettu taantumaa ja lamaa korkojen nousujen vuoksi ja tuossa on varmasti alipainotettu erityisesti energia ongelmien ja sodan kanssa painivaa Eurooppaa (samalla kehittynyttä Aasiaa.) En näe hirveän huonona vaihtoehtona painottaa laatuosinkoa, kun korot nousevat. Yleensä hyvän kassavirran omaavia yhtiöitä, joissa velkaantumnen maltillista. Sijoituksessa on painotettu merkittävästi ihan kohtuullsiesti arvostettuja Kehitttyviä Markkinoita ja Wisdomin ETF P/E on Morning Starin mukaan 13 ja risat.
Mutta jos näkemys on tuollainen niin minusta se pitäisi itse tiedostaa ja olla valmiina sitten seisomaan, jos kurssit sukeltaa suuresti ettei sitten luovu suunnitelmasta heikolla hetkellä. Siinä tapauksessa en odottelsisi, että on täällä kyselemässä muilta suhteita vaan pitäisi olla tiukasti sitä mieltä, että tämä on hyvä. Minusta esityksestä löytyy punaista lankaa ihan hyvin.
5 tykkäystä
Kiitos @DarkRoast , @Mututuntuma ja @Warren_Fyffet vastauksistanne!
Ensinnäkin pahoittelen heikkoa aloitustani. Tein sen kieltämättä hieman kiireessä, minkä vuoksi jätin epätarkoituksella valottamatta kysymyksen kannalta olennaisiakin taustoja.
Lyheysti taustastani. Aloitin sijoittamisen asepalvelusta suorittaessani vuoden 2017 alussa. Tällöin sijoitussummat koostuivat pitkälti palveluksen aikana kertyneistä päivärahoista. Palveluksen jälkeen aloitin opinnot. Työt opintojen ohella (+ opintolaina) mahdollistivat sen, että olen pystynyt sijoittamaan läpi opintojeni. Opinnoista valmistuttuani keväällä 2022 siirryin täyspäivätöihin ja sitä mukaa sijoittamiseen käytettävät varat ovat kasvaneet. Foorumia olen seuraillut melko aktiivisesti vuodesta 2019 alkaen.
Tällä hetkellä tilanteeni on se, että pitkien ja vaikeasti ennakoitavien työpäivien myötä aikaa jää harmillisen vähän aktiiviseen pörssien seurantaan ja/tai sijoittamiseen. Toisaalta jo siitä syystä, että työskentelen tehtävien parissa, joihin soveltuu tiukahakot kaupankäyntirajoitukset, koen ETF-sijoittamiseen painottuvan säästämisen paremmaksi keinoksi kuin pelkän suoran osakepoiminnan. Kallistun kylläkin myös siihen näkemykseen, että ETF:ien varaan rakentuva sijoittaminen mahdollistaa itselleni todennäköisemmin riittävän tuoton erityisesti pitkässä juoksussa. Sijoitushorisonttini on siis vuosikymmenien päässä. “Paras” tarkoittaa minulle sitä, että sijoittamani summat poikisivat indeksiä paremmin tuottoa, kuitenkin pelkkiä suoria osakesijoituksia pienemmällä riskillä ja vähäisemmällä vaatimuksella seurata markkinoita aktiivisesti.
Siinä missä pienennän riskiä sijoittamalla pääasasiallisesti ETF:iin, riskiä olisi mahdollisesti tarkoitus kasvattaa käyttämällä vipua. Tämän vuoksi tarkoituksenani on, ettei yksikään osuus ylittäisi 20 %:a portfolion allokaatiossa, jotta olisin oikeutettu hyödyntämään NN:n superluottoa (tiedostan, ettei ETF-kuukausisäästämisessä ole mahdollista hyödyntää superluottoa).
Tarkoituksenani on sijoittaa n. 1500 euroa kuukaudessa NN:n kuukausisäästösopimuksella. Tämän lisäksi tarkoituksenani on sijoittaa muutamaan muuhun ETF:ään ja REIT:iin epäsäännöllisemmin sopivan paikan ilmaantuessa karkeasti arvioiden vähintään muutaman tuhannen euron edestä per toimeksianto. ETF/REIT/osake-painotus Nordnetin AOT-tilillä olisi n. 70/15/15 %. Ei liene tarvetta sen syvemmin mennä tässä yhteydessä REIT:eihin tai osakkeisiin, mutta totean, että osakkeita olisi pääsääntöisesti tarkoitus pitää Nordeassa OST:lla.
ETF-allokaatio näyttäisi ajatuksissani kutakuinkin tältä (boldatut tarkoitus hankkia kuukausisäästäsopimuksella):
EUNL >20%
IS3N 5%
SRX8 5%
WTEM 5%
JPGL 15%
ZPRV 7,5%
ZPRX 7,5%
XDEV 5%
(Yht. 70%)
Edellisen viestini ETF-allokaatiosta poiketen, tässä on siis kuvattu ns. isommassa kuvassa näkemys, joka olisi ollut perusteltua selostaa jo ensimmäisessä viestissäni. Asiaan tarkemmin perehtyneenä muutin hieman kuukausisäästösopimuksella hankittavien ETF:ien prosenttiosuuksia. Ymmärrän sen, ettei sijoitussuosituksia ole tapana antaa, mutta kysyisin, että (i) näettekö minkälaisia vahvuuksia ja/tai heikkouksia tällaisessa ETF-portfoliossa ottaen huomioon, että salkku on tarkoitus pitää prosentuaalisesti riittävän hajautettuna superluoton vuoksi (ii) onko tiedossa jotakin yleisti suosiossa olevaa ETF-allokaatiota, jossa yksikään osuus ei ylitä 20%:in osuutta? Tätä toista kysymystä on mahdollisesti puitu Sharevillessä tms. eli perehdyn mielelläni esim. linkkien kautta aiheeseen.
Kiitos vielä kommenteistanne!
10 tykkäystä
Noniin huomattavasti parempi aloitus! Itseasiassa aiempi viestisi sai huomattavasti enemmän kommentteja kuin ajattelin.
1) Huomiot portfoliostasi:
- Otat vahvasti kantaa kehittyneiden arvoyhtiöiden puolesta → Esim XDEV sijoittaa nimestään (World) huolimatta USA, Eurooppa, Japani 40/20/25
- Osassa rahastoista on pieni paino. Saatko kasvaneiden kulujen jälkeen riittävää euromääräistä ylituottoa kokonaisuuden kannalta? → Kannattaako maksaa esim WTEM 0,38% kuluja, jos melko samat omistukset löytyvät SXR8 0,07% kululla?
- Haluat indeksiä parempaa tuottoa, mutta mikä on vertailuindeksisi? Salkkusi rakenne on aika eri kuin perinteinen ACWI tai edes S&P500
- Kuinka moneen osakkeeseen tuo 15% on tarkoitus sijoittaa? Jos esim kolmeen, niin osakkeen paino on 5% salkustasi, jolloin esimerkiksi FN-listalta valittu Remedy voi olla indeksisalkussasi Applea vastaavalla painolla. Tätä tarkkailen omassa salkussani.
2.Onko tiedossa jotakin yleisesti suosiossa olevaa ETF-allokaatiota, jossa yksikään osuus ei ylitä 20%:in osuutta?
- Kysymyksesi ei ole kovin tavallinen indeksisijoittajien keskuudessa, mutta pari ajatusta
- Jos EUNL paino uhkaa nousta yli 20%, niin voit tauottaa kk-säästön siihen tai vaihtaa sen tilalle esimerkiksi VWCE tai IUSQ
- Hetkellistä koronnousua ei kannata panikoida. 100keur velalla hintaero 2% ja 3,5% välillä on 1500€/vuosi. Karkeasti siis reilu 100€/kk. Tuo satanen kuluu äkkiä ylimääräiseen kaupankäyntiin ja veroihin.
- Myynnit ovat aika hankalia, koska veroteknisesti kannattaisi myydä tappiolla/vähiten nousseita rahastoja, mutta huonoiten pärjäävät harvoin ylittävät mitään allokaatiorajoja
- Myymällä voittajia lankeaa verot maksuun + tulee ylipainottaneeksi huonoimpia
Bongasin eilen mainiosta Pörssien suunta -ketjusta tämän graafin. Jäin miettimään, olisiko nyt ostopaikka S&P 400 - tai S&P 600 -indeksiin sijoittavaan ETF:ään. Tuon perusteella ne kuitenkin olleet historissa yliarvostettuja suhteessa S&P 500:aan, mutta nyt toisinpäin. Toki teknokuplassa näyttää olleen sama tilanne kuin nyt, mutta jos tarkastellaan tätä vuosituhatta.
Onkohan liian suoraviivaista tehdä graafin perusteella sijoituspäätöstä, eli onko tässä jokin ansa sisässä? Esimerkiksi pienempien yhtiöiden tulosennusteissa on juuri nyt tavallista enemmän ilmaa?
2 tykkäystä
Ei, juuri tämmöiset on milestäni hyviä kuvaajia. Heikompi päätelmä, että kehittyvät markkinat tuottavat paremmin, koska P/E alhaisempi. P/E on aina ollut alhaisempi kehittyviellä markkinoilla kuin USA:ssa. Tässä on mielestäni juuri psykologinen virhe mitä sijoittajat tekevät. Pelätään, että salkku laskee enemmän kuin kaverin salkku eikä uksalleta sijoittaa vaan laitetaan turvasatamaan. Oletko tällä palstalla huomannut turvallisuushakuisuutta sijoituksissa? Toinen yleinen virhe ennustaa liian lyhyistä aikajanoista. Harvoin näkee näin pitkää historiaa graafissa. Kolmas on sijoittaa liian lyhyellä sijoitushorisontilla. Eli nyt voi mainitut indeksit laskea enemmän kuin suuret hetkellisesti, mutta sitten tullan pitkässä jouksussa enemmän ylös. Yleisempi kysymys tällä hetkellä on joko ollaan pohjalla?
6 tykkäystä
Tällä hetkellä salkussa:
• Handelsbanken Usa Indeksi
• Nordnet Indeksi Kehittyvät Mark ESG
• Nordnet Indeksirahasto Suomi ESG
• Spiltan Aktiefond Investmentbolag
Näihin mennyt kuukausisäästönä 100€/kk vuoden ajan ja nyt kaipaisin näiden kylkeen jonkin ETF:n. Osaako arvon foorumilaiset antaa näkemyksiä asiasta. Tiedän että sijoitusvinkkejä ei saa antaa.
Lähinnä kaipaan mielipidettä hajautuksen ja painoitusten suhteen. Onko liikaa hajautusta jos ottaa SXR8 ja/tai IUSQ?
Sijoitusvuosia jäljellä +25vuotta ja näistä tarkoitus koota salkun tukijalka.
7 tykkäystä
Sinulla näyttäisi olevan painotukset:
50% Eurooppa
25% USA
25% Kehittyvät
Ehkä lähtisin itse miettimään, että mitä lisäarvoa haet ETFllä? Kuka osaa sanoa, pärjääkö USAn pienyhtiöt (ZPRV) seuraavan 25 vuoden aikana SP500:sta paremmin?
Jos lopputulema on lisätä painoa Jenkkeihin, niin voisiko ratkaisu olla ETFn sijasta vain USA-imdeksirahaston tuplaus? Plussana pieni säätämisen määrä ja ilmaiset merkintäkulut.
15 tykkäystä
Ensin kannattaa vastata itselle ääneen kysymykseen, miksi kaipaan jotain siihen kylkeen?
2 tykkäystä
@DarkRoast Aloitan sanomalla sen, että WTEM ja SXR8 eivät ole mielestäni ollenkaan samanlaisia. WTEMissä on 55% jenkkipaino ja se sijoittaa osinkoaan kasvattaviin laatuyhtiöihin, eikä jenkkien 500 suurimpaan kuten SXR8. Mutta hyviä pointteja muuten!
@Sijoitusaste Olen samoja asioita kuukausisäästön suhteen pohtinut ja halunnut myös painottaa faktoreita. Valintoihini vaikuttavat myös välittäjät, sillä jos Nordnetilla ei maksaisi 15 euroa ETF:n osto/myynti niin saattaisin valita hieman eri tavalla. Kolme ensimmäistä listallani saa ETF kk-säästöllä, kolme seuraavaa ostan OP:lta halvempien välityspalkkioiden takia ja Storebrand (SPP) globaliin menee tasainen summa ilman välityspalkkioita Nordnetissa. Superluottoa en ole ajatellut hankkia, ainakaan vielä.
Portfolio:
Global Quality (WTEM) 15 %
Emerging markets (IS3N) 7.5 %
EU Small Cap (DX2J) 7.5%
Global Multi-Factor (JPGL) 15 %
Small Cap Value US (ZPRV) 15%
Global Momentum (IS3R) 15 %
Global Index (Storebrand global rahasto) 10-15%
Muut sijoitukset 10-15%
Miten päädyin näihin valintoihin?
WTEM -Sijoittaa laatufiltterin läpi osinkoaan kasvattaviin yrityksiin. Pidän tästä enemmän kuin pelkästä valuesta, koska löytyy myös kasvavia firmoja. Saa kätevästi kk-säästöllä.
DX2J- Miksei valueta? Koska Euroopan small cap on jo erittäin value painoitteinen, etten näe tarpeelliseksi vielä erikseen sitä painottaa. Euroopassa small cap ilman valueta tuottanut paremmin viimeiset 20 vuotta, toisin kuin jenkeissä. Saa kätevästi kk-säästöllä.
IS3N - Hyvä pitää pieni osuus kehittyvissä. Saa kätevästi kk-säästöllä.
JPGL-Value, Momentum, Quality samassa ETF:ssä (Multi-Factor). Erittäin kiinnostava ETF, jolla hyvät tuotot tähän mennessä turbulentissa markkinassa. Jokaisen omistuksen osuus pieni (suurin 0.38%), hyvä hajautus.
ZPRV - Ben Felixiä seuranneena tutustuin tähän. Small cap valuen (SCV) tuotto on historiassa ollut hyvä, vaikkei hetkeen olekaan ollut. Jenkeissä SCV tuottanut normi small cappiä paremmin. Koska halusin tasapainottaa portfoliota joka muuten painottuu hyvin vahvasti large cappeihin, päädyin tähän.
IS3R-Hyvä hajauttaja. Momentumin korrelaatio muiden ETF:ien kanssa, joita minulla on, pitäisi olla pieni. Tuotot olleet hyviä pitkään ja en usko tämän “anomalian” mihinkään markkinoilta katoavan.
Storebrand Global- Ei sinänsä ota mitään näkemystä suuntaan tai toiseen, vaan sijoittaa maailmanlaajuisesti kaikkiin suuriin yrityksiin. Sinänsä tämän voisi korvata EUNL:llä tai IUSQ:lla, mutta tykkään itse, että tämän saa kätevästi kk-säästönä ilmaiseksi.
Muut- Koska tunnen itseni, varaan noin 10-15% itselleni portfoliosta, jolla voin ostella osakkeita/kultaa/muita rahastoja tai ETF:iä. Tämä auttaa pitämään tietyissä rajoissa kiusauksen ostaa jotain houkuttelevaa.
8 tykkäystä
Olisiko kellään tietoa Norjan kruunuilla treidaavasta ETF:stä, koostuen joko norjalaisista yrityksistä tai laajemmasta setistä?
2 tykkäystä
Kiitos @Vonath portfolion avaamisesta ja perusteluista. Olen jokseenkin uusi ETF-parissa, joten osaisitko valloittaa hieman taustaa, miksi olet päätynyt sekä JPGL että hankkimaan Momentum, value ja quality erikseen. Päällisin puolin nämä vaikuttaisivat olevan päällekkäisiä?
1 tykkäys
Liityn tähänkin keskusteluun hieman myöhässä, pahoittelut siitä, mutta mielestäni €-$-kurssikeskustelu on mielenkiintoinen ja ehkä sivuutettiin aika nopeasti, kun miettii, miten ajankohtaista se on juuri nyt sijoittajan näkökulmasta, kun S&P500 matalalla, mutta dollari hyvin vahva. Riskinä tietysti on, että nyt kun sijoittaa, S&P500 nousee mutta Euron vahvistuminen vie hyödyt.
Osa pohti hedgeä ja siitä löytyi argumentteja puolesta ja vastaan. Osa taas oli sitä mieltä, että oli liian hankala ettei kannata miettiä koko asiaa. Sijoitusvinkkejähän täällä ei anneta, mutta miten yleisesti olette lähestyneet asiaa ja millaisia vaihtoehtoja olette tunnistaneet potentiaalisiksi, jolla nykyisessä tilanteessa voisi tehdä hyviä ratkaisuja, jos haluaa sijoittaa usd-noteerattuihin? Vai kannattaako pysyä vaan kotivaluutassa?
1 tykkäys
Spekulointia.
Valitse hyvä(t) rahasto(t) ja anna ajan kulua. Jos sijoitushorisontti on kymmenien vuosien päässä niin oma mielipiteeni on, että päivän valuuttakursseilla ei kannata päätä vaivata. Eikä pohjien ajoittamisilla. Ajan hukkaa.
15 tykkäystä
Iästäni johtuen oma sijoitushorisontti on n. 7-15 vuotta. 2002-2008 euron vahvistuminen käytännössä söi SP500 tuoton, jos olisi euroilla ostanut alussa dollaria perusvaluuttuna pitävää indeksirahastoa (kuten nyt juuri teen, SXR8). Vaivaan siis päätäni ja myös foorumia, kiitos ja anteeksi, pohdinnoillani.
Sen mitä valuuttojen keskinäisestä arvosta ymmärrän tulkitsen, että 1-2 vuoden jaksolla (oma entry-ikkuna) tai edes lähivuosina 3-5 vuoden sisällä euro tuskin vahvistuu.
Pohdin millä kulmakertoimella euro mahdollisesti vielä heikkenee ja miten SP500 (ja puolijohdeala) mahdollisesti laskee vielä. Vuoden euro/usd ja SP500 ovat tulleet alaspäin suht rintarinnan. Jos euroja tilillä pitävä on odottanut SP500 laskua niin nettotulos aika sama, vaikka olisi ostanut STR8:aa jo alkuvuonna. SP500 ATH:ssa vuodenvaihteessa SXR8:aa ostanut olisi elokuun rallissa voinut myydä sijoituksensa ±0 tuloksella euroissa.
Tällä hetkellä pohdin missä kohtaa lisään “välittäjäni” eli Nordean valikoimasta löytyvää puolijohde etf:ää eli SEC0a. Ostokohde dollareissa on pudonnut n. 50%. Salkkuni riskisimmän osan laitan tuohon. Finanssikriisissä sektori putosi n. 65% ja teknokuplassa 80%. Etenkin teknokuplassa edeltävänä nousu oli vielä kertaluokkaa korkeampi kuin nyt.
Jos heikkenevän euron kanssa jää odottamaan viimeisiä laskuprosentteja puolijohteisiin (tai yhtälailla SP500) voi nettotulos entryssä olla heikompi kuin nyt ostaessa. Ehkä euro on jo niin matalalla, että kannattaa pitäytyä suunnitelmassa eli istua tuon suhteen lopun käteisen päällä toistaiseksi/ensi kevääseen. Loppu käteinen on tarkoitus sijoittaa noihin.
Euron ATL suhteessa dollariin ei ole varmaan missään päätetty. Markkinat sen tekevät. Jos on samassa tilanteessa kuin itse olen, asiaa pitää seurata. Jossain kohtaa 7-15 aikaikkunassa se pohja viimeistään varmaan on? Siinä kohtaa kun alkaa epäillä euron lähtevän pysyvämmin ylöspäin on syytä asteittain eli siinäkin ajallisesti hajauttaen siirryttävä euro hedgattuun rahastoon.
Luin tuolta aiemmat linkit (iso kiitos niistä!) asiantuntijoiden näkemyksiin siitä miten piensijoittajan kannattaa suhtautua valuuttakursseihin. Ymmärrän logiikan ja takaisinkytkennät yhden yrityksen kannalta, kun mietitään sijoituksia yksittäisiin yrityksiin.
Omassa sijoitustilanteessa en osaa suhtautua valuuttakurssien muutoksiin luonnonvoimana, joka sitten syö tulokseni, jos on tullakseen. Huomioin asiaa myös entryssä.
(Taustaksi mainittakoon, että aloitin sijoittamisen sotadipissä maaliskuussa. Ensin Suomea, Pohjolaa ja Eurooppaa, sittemmin USAa tipotellen. Nyt osake/käteispaino n. 60%/40% ja sijoituksista dollaripohjaisissa n. 60%. Kaikki sijoitukset etf:iä. Salkku nyt n. 160 kE. Arvonmuutos sijoitusajalta -2,2% tänään.)
1 tykkäys
Hyvä kysymys @Timo_Taala. Siihen on useampi syy.
Jos jättäisin pois Qualityn ja Momentumin ja ottaisin niiden tilalle JPGL:ää, tulisi sen osuus olemaan lähes puolet portfoliostani. Vaikka kyseessä onkin hyvin hajautettu ETF ja osakepoimijan mielestä hajautusta on jo yhdessä ETF:ssä liikaa, en halunnut pistää kaikkia munia yhteen koriin niin sanotusti. Aina on mahdollista, ettei kyseisen ETF:n metodologia olekaan enää vuosien päästä yhtä hyvä kuin tämänhetkisillä tiedoilla luullaan, tai että rahasto suljetaan. Kyseessä on kuitenkin melko uusi rahasto (3v) melko pienellä AUM:llä.
Tämän lisäksi, vaikka JPGL käyttää rahaston osakkeiden valintaan samoja kriteereitä, kuin Quality tai Momentum ETF:t, ei se tarkoita että ne poimisivat rahastoon samoja osakkeita. Esimerkiksi Momentum ETF voi sisältää paljonkin kasvuosakkeita (kuten Nvidiaa/Teslaa jne), jos ne ovat olleet nousussa viimeisen 12kk aikana. Vaikka JPGL käyttää momentumia valinnassaan, se myöskin haluaa painottaa value sekä quality kriteereitä, joten edellämainittuja osakkeita ei sinne todennäköisesti poimittaisi.
WTEM:n kanssa JPGL:n luulisi olevan samanlainen. WTEM on kuitenkin enemmän kasvu- sekä Large Cap painoitteinen. Molemmilla on myöskin melko sama määrä osakesijoituksia (500-600), mutta WTEM:llä top 10 vie 33 % ETF:n koosta, kun taas JPGL:llä 3 %. Erittäin suuri ero siis sijoitusten jakautumisessa. Nämä tiedot löytyvät Morningstarista ja kuvat jakaumista alla.
Small Cap Valueta JPGL:ssä tai WTEM:ssä ei ole, kuten näkyy alhaalla olevista kuvista.
JPGL:
WTEM:
5 tykkäystä
Kiitos ajatusten avaamisesta, tämä selkeytti hyvin.
Kiitos @Dr.Prudent Jäin miettimään asiaa, joten vastaus hieman kesti
Pidemmän aikavälin tavoitteenani olisi nimenomaan rakentaa ETF salkkua, joka koostuisi monipuoleisesta hajautuksesta faktoripanotuksella. Eli saman tyyppisiä faktoriratkaisuja, joita täälläkin on esitelty. Tilanne siis samankaltainen, että osa sijoituksista jo sisällä ja osa odottaa vielä käteisenä entryä. Samojen asioiden kanssa siis painitaan monen foorumilaisen kanssa.
Ongelma Sp500 kanssa on, että jos €-$ on nyt pariteetisssa, ja jos palattaisiin 1,2 tilanteeseen, olisi tällöin erotus n. 20%. Kuten todettua, tähän voi mennä muutama vuosi aikaa. Toisaalta, jos SP500 oli nyt 3665-tasolla ja paluu ATH (n. 4818) tarkoittaisi nyt n. 30% nousua. En osaa arvioida, miten nopeasti tämä tapahtuu (kuulen mielelläni perusteltuja arvioita), mutta ainakin voisi argumentoida, että paluu ATH-lukemiinkin voi kestää selkeästi pidemmän hetken kun 2020. Eli voi hyvinkin olla, että iso osa paluumatkasta “normaalitilaan” kuljetaan käsi kädessä. Suoralta kädeltä laskettuna tuotto-odotus jäisi tuohon 10% erotukseen, joka ei olekaan enään niin kauhean hyvä. Tämä toki voi kasvaa, jos tehdään uusia pohjia. Tämän päättelyn saa toki korjata vääräksi. “Normaalitilaan” ei kannata ottaa kantaa, kun lähtökohtaisesti tyhjä käsite, mutta… 
Koska oman sijoitussalkun rakentamisessa on pitkällä aikavälillä tarkoitus saada SP&500 ja “World”-sijoittavia faktoreita mukaan, joissa pääpaino siis dollareissa. Mietin nyt, että pitäisikö muutaman vuoden painottaa enemmänkin Eurooppaan keskittyviä faktoreita (esim. IS3S,WTIM DX2J), joissa tuntuu, että tuo “10% nousuvara” olisi helpompi saavuttaa tulevina vuosina, sillä nousuvara näiden indeksien ATH lukemiin on n. 30% (riippuen ETFstä). Tässä pitää kuitenkin muistaa, että talouden näkymät kokonaisuudessaan Euroopassa selkeästi huonommat ja sektorirakenne vähemmän houkuttelevampi kuin US.
Onko muilla mielessä näkökulmia, joita kannattaisi huomioda tai näkemyksiä, jotka osoittaisivat ajattelun hataruutta?
2 tykkäystä
Valuuttojen liikkeitä on erittäin hankala ennustaa. Yleensä koron nostot vahvistavat valuuttaa. Koron nostoja ei voi tehdä, jos talous ei ole vahva. Tällä hetkellä näyttää selvästi, että USA:n talous on vahva ja siellä tehty koron nostoja esimerkkinä työllisyys oli edelleen eiliseltä vahva. Siellän on korotettu matalan tason työntekijöiden palkkoja esimerkkinä Walmartilla ja Amazonilla. Jos vertaat tilannetta Suomeen täällä puhutaan, että palkkoja ei ole varaa nostaa kilpailukyvyn vuoksi. Miten USA:lla on varaa nostaa?
Mitkä on sitten niitä kilpailukyvyn tekijöitä? Euroopan teollisuuden veturi on ollut Saksan (auto)teollisuus, jonka kilpailukyky on vahvasti kiinni Venäjän halvasta energiassa ja toisaalta merkittävä osa komponenteista on tehty sellasisssa maissa, joissa ei ole EU:n tiukkaa ympäristöverotusta. Esimerkkinä tästä vaikkapa Nokian renkaat tehdas Venäjäjällä. Alihankintaa on lisäksi muualla entisissä Itäblokin maissa. Euroopan suurin terästehdas oli Azov Stahl Ukrainassa.
No nyt Saksa yskii niin mikä on se kilpailukykyinen tuote EU-alueelta, jonka ostat joka tapauksessa? Jos ostat esimerkkinä kännykän se suurella varmuudella Googlen Android tai Applen käyttöjärjestelmällä. Aseteollisuudessa puhutaan Himarsseista. Euroopalla ei vaan oikein ole noita teknologia veturiyrityksiä kovin paljoa. Jos katsot ketjun aihetta ETF:iä niin suurimmat ETF:t on rahallisesti on Amerikassa, joka suoraan johtaa siihen, että siellä paremmat rahoitus mahdollisuudet. EU on yrittänyt lyödä kapuloita rattaisiin PRIIPS:eillään, mutta USA:laiset ETF:t on kopioitu Irlantiin ja Luxemburgiin verituksillisista syistä.
No nyt FED on nostanut korkoja nopeasti ja EKP hitaasti. Niiin kaun kuin asia menee niin taala vahvistuu ja euro heikkenee. Sitten, kun USA:ssa alkaa olla niin kallista tehdä, että käyttöjärjestelmien teko siirtyy “halpaan eurooppaan” niin euro voi alkaa vahvistua, kun USa:n talous heikkeenee ja työttömyyttä tulee. Itse niiknuin näen todennäköisempänä suhteen menevän 0,8 ensin ja sitten alkavan ehkä korjaantumaan, kun FED lopettaa koron nostot ja EKP jatkaa. Mutta tämä voi tilanne ehkä 0,5-1 vuoden päästä aikaisintaan. Tässähän on ollut ministerin vaihtoa Englannissa ja mellaakaa mielenosoituksia tuolla euroopassa hintojen nousua vastaan, joten voi hyvin olla ettei tässä kohta ollaa Eurossakaan.
7 tykkäystä