Nyt kun korot ovat nousseet, on alkanut kuulua ammattilaisten puheita, että voisi olla järkevää ottaa korkosijoituksia osakkeiden rinnalle. Niiden kun väitetään tasapainottavan salkun tuottoja negatiivisella korrelaatiolla osakkeiden kanssa, mikä ei tosin tänä vuonna poikkeuksellisesti laskumarkkinassa toteutunut.
Kukaan ei vaan vaivaudu koskaan kertomaan, miten yksityissijoittajan kannattaisi asiaa käytännössä lähestyä. ETF:iä on kyllä tarjolla kaikenlaista: pitkää ja lyhyttä korkoa, yrityslainoja ja valtionlainoja, euroaluetta tai amerikkaa jne. Onko niin, että jos tahtoo eri suuntaan osakkeiden kanssa menevää korkosijoitusta, pitää ottaa valtionlainoja? Yrityslainojen korot kai nousee(ja sijoituksen arvo laskee) silloin, jos yrityksillä menee huonosti ja osakkeetkin tulee samalla alas. Osaisiko joku valaista asiaa?
Periaatteet koroissa samantapaiset kuin osakkeissa. Kun arvo laskee tuotto nousee ja mitä riskisempi sitä enemmän tuottoa. Valtion lähtökohtaisesti uskotaan maksavan lainansa takaisin. Tähän on poikkeksia viimeisenä Venäjä. Historia lainoissa on aika mielenkiintoinen, ne tahtovat olla samoja maita, jotka sitten joutuvta tasaiseen ongelmiin. Yksi niistä on Italia, toinen Venäjä ja kolmas Argentiiina. Noin niinkuin esimerkkinä. Mutta esimerkkinä Suomella on puhdas historia.
Asiaa yksinkertaitaakseen kannattaa itse sitten miettiä kenelle antaisi lainaa ja millä ehdoiilla. Mikä on tuottovaatimus? Tällä hetkellä esimerkkinä ETF:ssä olevissa korkopapereissa korot on melkoisen alhaalla, Keskimääräinen kuponkikorko antaa osviittaa minkälaista tuottoa tulee saamaan. Maturiteetti kertoo kuinka pitkään rahat on kiinni. Tällä hetkellä kannattaa olla lyhyissä koroissa, koska niissä kuponkikorko nousee nopeammin koron noston jälkeiselle uudelle tasolle. Mutta jossakin pidemmissä papereissase saattaa olla valmiiksi korkeammalla.
Vanguardin perustaja John Bogle suosi osakkeiden ja korkokojen suhdetta 60/40. Hän korjasi aina suhteen samaksi vuosittain. Näni tulee ostaneeksi halpoja osakkeita, kun ne on alhaalla säännölisesti ja päin vastoin halpoja korkoja, kun ne ovat alhaalla. Tätä “ammatilaiset puhuvat”. Yleisesti korkoilla tarkoitetaan pitkiä valtion lainoja ja pitkiä hyvän luottoluokituksen yrityslainoja. Lyhyt korko on sitten lyhyt aikainen “siirtymäkauden” tuote. Nyt sellaisesti saattaa saada 1,7% tuottoa ja piensijoittajan voi olla hankala saada ne kulujen jälkeen kovin tuottaviksi. Paras tuote olisi John Boglen firman Vanguardin Total Bond Markets, jossa saman yhtiön Total Stock Marketin tapaan kaikki korkotuotteet. Sitä ei vaan Euroopalaiset pysty ostamaan. Valitettavasti Priipsin jälkeen valikoima on aika suppea.
Mielestäni korkoon sitten kannatta sijoittaa sitten valtion lainoihin ja korkeamman luottoluokituksen yrityslainat. Nämä on siis A ja B luokan lainat ja poissa on high yield lainat. Itse aloitin nyt laittamaan Nordnet kuukausisäästössä rahaa iShares Global Corp Bond UCITS ETF USD (Dist) (IS0X) kuukausittain. Nyt on vähän ehkä vielä aikaista ostaa, mutta ajattelen, että tässä 0,5-2 vuoden sisään tulee se oikea aika. Yksi yleinen ohje on, että lainat olisi hyvä olla siinä valuutassa mitä itse käyttää eli meille Euro ja Euroalueen lainat. Nyt alueen tilanne on epävakaa, joten minusta se ei ole se vakaa sijoitus jota yleensä korolla haetaan. Tämän vuoksi valitsin maailman laajuiset yrityslainat. Valtion lainoissa itse valitsen mielummn Yhdysvaltojen lainat samasta syystä ja toiusaalta korot on korkeammalla. Samalla tulee valuutta riski, joka voi ylittää koron tuoton. Itse valitsisin iShares $ Treasury Bond 3-7yr UCITS ETF USD (Dist (OM3M) tai iShares $ Treasury Bond UCITS ETF USD (Dist) (SNA2). Nämä ehkä siksi, että tuttu itselle ja likvideettiä riittää eli saa myytyä päivän aikana halutessaan. Vaihto näissä on yleensä maltillisempaa. 3-7 valitsin siksi, että paperit kiertäö nopeammin ja tuossa aika ikkunassa saatan miettiä jotain muuta vaihtoehtoa. Sillä ei ole hirvittävän suurta eroa sitten tuohon aikaikkunattomaan ETF:ään. Molemissa maksaisin osingot ulos ja miettisin uudestaan mihin hillot laitan. Euroaluellee mielestäni hyvä mahdollisuus on Seligson korkorahastot. Siinä Rahamarkkinaa voi käyttää lyhyenä korkona ja Valtion lainoille ja Yrityslainoille on omat rahasto joihin saa sijoitettua kohtuullisilla kustannuksilla. Tällä hetkellä Eurolainat ei vielä ole mielestäni rahamarkkinoita lukuunottamatta ajankohtaisia. Tässä omat ajatukset ja suhtautuminen.
Hei. Bongasin viestistäsi tuon X-ray -työkalun, jota päätin heti lähteä kokeilemaan. Tätä yrittäessäni kokeilla huomasin kuitenkin, ettei se löydä yhtäkään ETF:ää, joita omistan ja joiden omistuksia haluaisin tutkia; IUSQ, EUNL, IS3N ja IUSN. Teenkö jotain väärin, onko tuo joku lite/ilmaisversio vai eikö tuolla vain ole kaikkia (mielestäni melko ‘‘perus’’) ETF-rahastoja?
Pahoittelut, jos tämä viesti ei tänne kuulu. En oikein osaa vastausta muuhun ketjuun kirjoittaa (joka siis sisältää lainauksen tästä ketjusta) enkä myöskään tiedä, mikä olisi sopivin ketju tälle.
En ole tuota itse hetkeen käyttänyt, mutta eipä tosiaan näytä minullakaan toimivan kun pikaisesti kokeilin. Pitänee lakata suosittelemasta tuota työkalua.
Kannattaa rekisteröityä sivustolle. Sen jälkeen voit luoda itsellesi salkun ja tarkastella sitä x-rayllä. Voit tallentaa salkkusi ja muokata tarvittaessa. Ilmaisversiolla voi rakentaa viisi erillistä salkkua.
Tuo linkkisi ei toiminut minullakaan. Saattaa olla että että x-ray ei enää toimi ilman rekisteröitymistä.
Dollari on noussut suhteessa euroon viim 12kk aikana 19%, eli jos sijoittaa USD korkopapereihin /rahastoon, itseasiassa tekee valuuttasijoituksen, ei korkosijoituksen. Koska valuutan vaihtelu on moninkertainen saman aikavälin korkotasoon verrattuna.
Yleensä valuutat menee siksakkia, joten iso riski että valuuttamuutokset syö USD korkosijoituksista ison osan pois kun valuutat palailee takaisin kohden historiallisia keskiarvoja(USD laskee merkittävästi).
Yleisesti ottaen eur määräiset bondit ja korkorahastot on menettäneet keskimäärin noin 10v historialliset tuotot tämän alkuvuoden aikana. Ainakaan saatavilla olevasta datasta ei historiasta löydy yhtä jyrkkää pudotusta. Perinteisesti korkosijoituksen on palanneet jyrkällä kulmakertoimella tällaisista “shokkeista” normaalille tuotto-uralle nopeasti. Pitäisin eur korkosijoitusten tuottoa potentiaalia historiallisen hyvänä lähitulevaisuudessa em syystä.
Selvittelin pankista mahdollisuutta ostaa suoraan yritysluottoja(korkotasot nyt kotimaisilla luotettavilla firmoilla 5% - 10%) mutta alle 100 000euron sijoitukselle ei kuulemma löydy, 50k olisin ollut valmis laittamaan. Voi olla että muista pankeista löytyy pienasiakkaille suunnattuja yrityslainakoreja jotka jyvitetty pienemmille sijoituksille. Laitoin sitten pienet alkupanokset pankin yrityslainarahastoon ja bondirahastoon. Aika näyttää miten tuotot kehittyy, jos kääntyy nousuun panostan lisää.
Valuutat eivät yleensä meni mitenkään summittaisesti siksakkia vaan yleensä valuutta vahvistuu keskuspankin nostaessa korkoa, koska valuttasta tulee tuottavampi parkkipaikka eläke ja vakuutusvaroille. Euron ja dollarin suhteesta on sijoitusmielessä vielä aika lyhyt historia, joten se keskiarvon sijainnin sanominen on aika hankalaa. Mitä viime ajat kuunellut FED ja EKP:n puheita niin FED nostelee niitä korkoja nopeampaan ja QT on tiukempi kuin EKP:llä. Tämä mielestäni johtaa dollarin vahvistumiseen edelleen. Tämän jatkuessa jonkin aikaa niin siirtyykö se mean pariteettiin?
Discalaimer: Itselläni on jonkin verran noita “valuuttasijoituksia”. Itsellä se on toiminut hyvin turvasatama valuuttana. Yleensä se alkaa tuottaa ennen Euro Bondeja (USA:n talous toipuu ensin) ja dollari vahvistuu. Dollari korkoja on sitten hyvä lappaa syklisiin euro-oskakeisiin.
Kun googlailee tuota suhdetta, niin näkyy sille lasketun historiaa jo ennen euroa. Sikäli hämäävää, että euron liikkeet ja EKP:n toimet eivät ole mitenkään suoraan verrannolliset siihen laskennalliseen koriin, mihin vertailu on tehty.
Joka tapauksessa euro ei ole vielä “pohjilla” edes varsinaisena euroaikana ja itse pelkään pahoin, että käymme vielä vähintään 0,9 tasoilla, ehkä syvemmälläkin (pelkään siksi, että näkyy tuonti-inflaatiossa). USAn talous on kuitenkin vahvemmassa kunnossa ja etenkin energiassa se on paljon omavaraisempi kuin euroalue.
Disclaimer: yllä oleva on tyhjää puhetta, rahaa minulla ei ole näkemykseni takana.
En saanut tuotakaan kautta toimimaan. En löytänyt X-ray -työkalua ollenkaan Morningstarin sivustolta. Muita työkaluja löysin, mutta nekään eivät sitten toimineet. Ja kirjautunut olin
Itsellänihän tokkakai löytyy myös tätä salkun kulmalta. Tympeää kuulla tästä ensimmäisen kerran siinä vaiheessa, kun kaupankäynti on jo loppunut. Saas nähdä koska tästä saa omansa pois. Likvidointi päivä pitäisi uutisen mukaan olla tänään.
Minkä vaihdon nordnet ilmoittaa etf rahastoista, ainoastaan nordnetin kautta vaihdettujen, vai? Pistää silmään aika vaatimattomat päivävaihdot, esim. sxr8 yleensä alle 15meur.
Nordnet ilmoittaa koko vaihdon, eli siinä on mukana kaikki välittäjät. Kannattaa muistaa, että oikeastaan kaikkien Saksassa listattujen ETF:n “päälistaus” on jenkeissä ja tästä johtuu hyvin vaatimaton vaihto. IVV eli tuon SXR8 ETF:n jenkkilistauksen vaihto eilen oli noin $2,4 miljardia, SPY:n vaihto noin $60 miljardia.
Nyt saattaa tulla hankalia kysymyksiä, tai ei välttämättä, jos tajuatte pointtini. Omistan tällä hetkellä yhtä indeksirahastoa (ei kuvassa) ja yhtä ETF-rahastoa. Ymmärrän hyvin tavallisen rahaston ja indeksirahaston idean. Kun firmoilla menee hyvin ja pörssi tykkää, kasvaa rahasto-osuus samaa tahtia. Osingot uudelleen sijoitetaan verovapaasti osakkeisiin ja sitä myöten rahaston arvokin nousee. Vaikka katsoo mitä normirahastoa hyvänsä, niin varmaan 99% niistä kasvaa vuosien saatossa. Joku enemmän, joku vähemmän, mutta kaikkien käyrät näyttävät koilliseen, kuten kuuluukin. Normirahastojen kanssa aivoni ovat samalla aaltopituudella.
Luulin ymmärtäväni myös ETF-rahastojen idean. Osittain ymmärränkin, mutta nyt ilmeni asia jota en ymmärrä. Ei vaan mene jakeluun. Miten eft-rahastojen osuuden hinta muodostuu? Tavallisen pörssiosakkeen hinta ja sen muutokset ovat ymmärrettävissä. Firmalla menee hyvin ja tulevaisuus on valoisa → kurssi nousee ja päinvastoin. Etf-rahasto saattaa sisältää kymmeniä tai satoja osakkeita. Eihän kukaan pysty selvittämään jokaisen rahastossa olevan yrityksen tilaa. Tänään osuus saattaa maksaa vaikkapa 10€ ja huomenna (tai tunnin päästä) 9 tai 11€. Millä logiikalla? Haistelevatko sijoittajat yleistä meininkiä ja ostavat ja myyvät sen mukaan? Kannattaako etf-rahastoihin sijoittaa rahaa samalla tavoin, kuin tavalliseen rahastoon esim. kuukausisäästämällä, vai kannattaako niillä pelata kuten osakkeilla, ostaa halvalla ja myydä kalliilla? Jos etf-maailma on tällaista, se ei ole sitten mun juttuni. Osakkeilla veivataan ja vaivataan, etf:n kanssa haluaisin ostella säännöllisesti ja antaa vuosien kulua. Monet etf-rahastot tuntuvat myös sahaavan edestakaisin ja jopa laskea. Jos kerran etf-rahastot sijoittavat osingot takaisin, ostamalla lisää osakkeita, (kuten normirahastot) niin miten ihmeessä se nostaa osuuden arvoa. Ei vaan tajua.
Toivottavasti joku sai kiinni tajunnanvirrastani. Olisin erittäin kiitollinen, jos joku osaisi tätä mulle avata. Jos tämä ei mene mum tajuntaan, niin myyn osuuteni pois ja siirrän varat indeksiin. Olen aloittelija, kuten varmaan huomaatte. En mä silti tyhmä ole, kai. Tätä juttua en yksinkertaisesti vaan tajua.
ETF toimii samalla tavalla kuin perus indeksirahasto.
Valitsemasi kuvaajat eroavat, koska ne seuraavat eri asioita (ja niissä on eri skaala). Jos käyt katsomassa esim SP500:sta seuraavan indeksirahaston ja ETF:n kuvaajia, näyttävät ne samalta. Alla esimerkki Handelsbankenin jenkkirahastosta ja SXR8 ETF:stä.
Edit: Niillä on hieman eri indeksi mitä seuraavat itse asiassa, mutta ymmärrät varmaan pointin.
ETF pääosin eroaa rahastosta, sillä että ETF on paljon likvidimpi ja voit myydä/ostaa sitä kuten osaketta, toisin kuin rahastoja joilla usein voi kestää useampi päivä että toimeksianto toteutuu. Sisältö molemmilla on sama, jos ne seuraavat samoja indeksejä.
ETF:issä on usein samat toimeksiantokulut kuin osakkeilla, joten jatkuva veivailu tulee kalliiksi. Itse ainakin harrastan ETF:illä kuukausisäästämistä.
Käsittääkseni market makerit pitävät ETF:n hinnan tietyissä rajoissa ostamalla ja myymällä ETF osuuksia päivän sisällä (Tässä lisää aiheesta)
ETF:illä taitaa myös olla se etu, että niitä voi siirtää pankkien välillä kohtuu helposti, toisin kuin rahastoja.
Tähän lisäisin, että ostossa ja myynnissä ETF:ssä menee kaupankäyntikulu ja kuluksi on järkevää laskea, tavalliseen rahastoon verratessa, myös ns. spread eli osto- ja myyntilaidan ero (tai oikeastaan puolet siitä). Kysyjä voi OP:n asiakkaana merkitä ja lunastaa rahastoja ilman palkkiota ja hallinnointipalkkiokin on indeksirahastoissa omistaja-asiakkaalle bonukset huomioiden 0,14%, mikä on nähdäkseni kilpailukykyinen ETF:iinkin verrattuna.
ETF-rahastossa lasketaan NAV:ia koko ajan eli kaikkien korin osakkeiden arvoa. Pitäjä yleensä omistaa osuuksia ETF:stä. Sitten pitjällä on “oma salkku”, joka on vastaava. Nyt jos ETF markkiahinta on merkittävästi korkeampi kuin NAV, pitäjä myy ETF ja ostaa “omaan salkkuunsa” lisää samoja osakkkeita. Kun tilanne kääntyy toisin päin eli ETF arvo on alempi osakkeiden arvo niin pitäjä myy “omasta salkustaan” osakkeita ja ostaa ETF:ää. Näin pitäjä tekee hyvää riskitöntä alfaa. eli inkdesiä parempaa tuottoa samoilla indeksin osakkeilla.
@Wallet_Nahlroos olisiko sinulla tallessa vielä se sheets, mihin oli laskettu ETF kokonaiskuluja. Oma linkkini lakkasi toimimasta enkä valitettavasti tajunnut poimia tietoja talteen.
En tiedä minkälaista sheetsiä haetaan, mutta itselläni on tehtynä tällainen jos auttaa tarpeeseen.
Spoilerina että itse sijoitan tällä hetkellä SXR8:n IB:n kauttta
Ticker, IB
Kuluprosentti
Kompositio
IB-komissio
NN-KK-2,5€
Kombo
Kommentti
SXR8
0,07%
USA S&P
3,00 €
x
1
VUAA
0,07%
USA S&P
SXRV
0,33%
USA Nasdaq
EUNL, IWNA
0,20%
USA, EU, JPN
4,00 €
x
Takuuvarma ja suuri
EUNK
0,12%
EU
VGVF, VHVE
0,12%
USA, EU, JPN
4,00 €
(2)
Sama kuin EUNL, toistaiseksi pienempi vaihto
SEAC
0,22%
USA, EU, JPN. Vastuulliset teknologiafirmat
1,25 €
2
Martin Paasin paasaama. Low carbon firmat… paljon Teslaa
IUSQ
0,20%
Maailma, mukana mm. Intia
x
3
Kuin EUNL, mutta hieman suurempi hajautus
VWCE
0,22%
Maailma, mukana mm. taiwan
(3)
Kuin IUSQ, mutta mukana vähemmän emerging markets
IS3N
0,18%
Emerging markets
4,00 €
1,2
EUNN
0,15%
Japani
4,00 €
1
En viitsi jakaa koko sheettiä koska ainakin toistaiseksi samassa sheetissä on eri tabeissa omat positioni, ostot, osingot, DCF-laskelmat jne. On niin mahtisheetti laskukaavoiltaan, että välillä oikein hirvittää!
