Itselläni ainut rahasto on juurikin tuo top25 brands. Tuotot suunnilleen samaa luokkaa kuin SXR8, riippuu vähän millä aikajänteellä tarkastelee. Verrattaessa EUNL hiukan paremmat. Valitsee noista nyt sitten minkä tahansa, ei pahasti pieleen mene. Yritin itsekin aikoinaan rakentaa “täydellistä” komboa eri rahastoista ja etf:stä. Päädyin sitten heittämään hifistelyn nurkkaa ja mennä simppelillä.
12 tykkäystä
VanEck Morningstar Global Wide Moat UCITS ETF (VVGM) hakee yhtiöitä joissa vallihautaa, mutta ei vastaa kyllä mielestäni Seligsonin Top Brandsiä.
Minusta iShares MSCI USA Quality Dividend ESG UCITS ETF USD (Dist)(QDVD) löytyy hiukan samaa ajatusta ja saa kuukausisäästöön. Maanosana on pelkästään USA.
Minusta Seligson Top Brands on ajatuksena täysin uniikki Buffettmainen. Valitaan 25 maailman loistavinta bisnestä. Valinnan tekee muut asiantuntijat (ei salkunhoitaja) ja laskevat brändille arvon, joka jaetaan markkinaarvolla/suhteutetaan markkina-arvoon. Arvostus huomioidaan, mutta se ei ole mikään salkunhoitajan näkymys. Minusta ei turha hakea vastaavaa passiivista rahastoa.
Discalaimerit: Omistan iShares MSCI USA Quality Dividend ESG UCITS ETF ja Seligson Top Brands.
7 tykkäystä
Kiitos, tämä on ihan mielenkiintoinen etf, jonka salkussa on tällä hetkellä 72 omistusta. Omistaisin mieluummin rajallisen määrän yhtiöitä jollain hyvällä kestävällä laadullisella kriteerillä kuin koko maailman indeksiä. Makuasioita nämä. Huonoina aikoina vahvat yhtiöt kuitenkin yleensä yliperformoivat. Jos sellaisia onnistuu salkkuun siivilöimään. Kulut 0,5% tässä.
Vajaassa kolmessa vuodessa tuottanut suunnilleen saman verran kuin omxhgi ja omxsgi mutta selvästi pienemmällä heilunnalla.
1 tykkäys
Onko kellään suositella hyvää ja kustannustehokasta tekoäly/koneoppimisen ETF:ää jolla saada altistusta kyseiseen megatrendiin? Nordnet tarjoaa kuvan mukaiset vaihtoehdot vielä ihan kohtuullisilla kuluillakin. Vinkkejä otetaan vastaan, jos olette bonganneet parempia vaihtoehtoja muilla palveluntarjoajilla joko sisällöltään tai sitten kulumielessä.
1 tykkäys
Mielestäni on vähän kyseenalaista miten yritykset valitaan näihin megatrendi-ETF:iin. Megatrendin suuri voittaja voi olla esim. jokin suurista yrityksistä, jolle tekoäly on sivubisnes, kuten Microsoft, mutta eipä kyseistä yritystä esim. Wisdomtreen AI ETF:n suurimpien omistuksien listalta löydy. En siis halua sanoa, etteikö jonkin sektorin ETF:ään kannattaisi sijoittaa, vaan enemmänkin kerron miksi itse olen luopunut näihin sijoittamisesta.
Suosittelen myös tutustumaan tähän videoon aiheesta:
Ben Felixin video megatrendeihin sijoittamisesta
10 tykkäystä
Meinasin juuri tulla linkittämään kyseisen videon. Onneksi on muitakin valveutuneita sijoittajia foorumilla. Tässä vielä koko podcast aiheesta.
4 tykkäystä
Itsekin myöhästyin tuon videon linkittämisessä. Hyvä etten ole ainut. Tämä on koko foorumin hyödyllisin ketju, mutta tännekin kirjoittaville tekisi oikein hyvää katsoa Ben Felixin koko tuotanto läpi ensin. Siinä käy kyllä helposti niin, että ihan jokainen muu ketju koko foorumilla alkaa tuntua naurettavalta.
9 tykkäystä
Osaako joku vääntää rautalangasta esimerkiksi zprv:n ‘‘sisäänleivotun’’ verotuksen? Paljonko siis rahasto maksaa itse veroja saamistaan osingoista?
Käsitykseni mukaan rahastot maksavat lähdeveroa osingoista. Sijoittaja.fi:n artikkelin mukaan ‘‘Ulkomaille rekisteröityjen yhtiöiden osingoissa sijoittajan tulee huomioida yhtiön kotimaahan jäävä lähdevero osingosta, joka on pääsääntöisesti 15 prosenttia (USA, Kanada, Ruotsi), mutta osassa maista se voi olla suurempikin (Tanska 27 %, Norja 25 %, Saksa n. 26,4 % ja Ranska 25 %).’’
Maksaako siis zprv saksan(26,4%) vai yhdysvaltojen (15%) lähdeveroa? Vai kenties jotain muuta?
@Beconi - jos katsoin oikein, kyseinen artikkeli koskee pääsääntöisesti ulkomaan lähdeveroa suoraan kotimaiselle henkilösijoittajalle jaetuista osingoista. Huomioi tässä se, että maksat näistä osingoista joka tapauksessa pääomatuloveroa Suomeen, missä ulkomaille maksettu vero pääosin hyvitetään. Tällöin toisen valtion tulee yleensä olla verosopimusvaltio ja lähdevero tulee olla peritty verosopimuksen mukaisesti, ja yleensä menee näin, mutta vaatii tapauskohtaista arviointia. Huomioi myös se että osakesäästötilillä lähdeveroa ei ymmärtääkseni hyvitetä, minkä vuoksi arvo-osuustili on paljon parempi ulkomaisten osakkeiden osalta. Nämä seikat on itseasiassa myös tuossa artikkelissa oikein mainittu.
Tästä tulee erottaa rahaston verotus, mikä on selkeästi kysymyksesi. Niissä on hieman monimutkaisempi tausta ja riippuu siitä, mikä rahaston kotipaikaksi katsotaan. ZPVR ETF näyttää olevan useaan eri maahan rekisteröity rahasto, mitä voi ostaa kahdesta eri pörssistä (Saksa EUR, Lontoo USD). Sen kotipaikka domicile on Irlanti mikä on lähtökohta rahaston verotukselle. Tästä eteenpäin oma tulkinta on hieman epävarma koska erilaisten ulkomaisten rahastotyyppien verotus yhdistettynä kv verotukseen on erittäin monimutkaista, mutta yleisesti Irlannin ja Yhdysvaltojen välisen verosopimuksen 10. artiklan mukaan Irlantilaisen saamia osinkoja voidaan verottaa ainoastaan asuinvaltiossa (that other state): ”Dividends paid by a company that is a resident of a Contracting State to a resident of the other Contracting State may be taxed in that other State.”. Tätä pääsääntöä seuraa kuitenkin poikkeukset esim. beneficial ownerin osalta, mitkä voivat voivat antaa Yhdysvalloille oikeuden verottaa osinkoa, enkä osaa niiden soveltuvuutta arvioida.
Jos verosopimus kuitenkin menisi pääsäännöllä ja osinkojen verotusoikeus olisi ainoastaan Irlannissa, tulee vielä pohtia, verottaako Irlanti itse saatuja osinkoja jollakin tavoin. Kuten arvata saattaa Irlantiin perustettujen kansainvälisten sijoitusrahastojen valtavasta määrästä, Irlantilaisten sijoitusrahaston saamat tuotot ovat lähtökohtaisesti verovapaita.. Katso myös tämä.
Olettaisin siis, että rahasto ei maksa veroja osingoista ja muutenkin yleisesti, että kyseinen rahasto on luotu verotehokkaasti eikä välissä ole ylimääräisiä veroja. Sen verran eri vaihtoehtoja olisi tällainen pelkästään Yhdysvaltoihin sijoittava rahasto perustaa ja tällaisilla toimijoilla on kyllä iso liuta asiantuntijoita varmistamassa asiaa ennen kuin se perustetaan. Toki lainsäädäntö voisi perustamisen jälkeen muuttua.
Sitten kun rahaston ulkomaisena omistajana myyt rahastoa, sinua verotetaan luovutusvoitosta siinä vaiheessa. Suomen ja Irlannin välisen verosopimuksen mukaan irtaimen luovutusvoiton verotusoikeus on ainoastaan asuinvaltiolla, eli Irlannin ei pitäisi periä siitä lähdeveroa ja voitto lasketaan ihan tavallisin tuloverolain mukaisin säännöksin.
Huomautan lopuksi että kyseessä on arvaus ja perustuu ylläoleviin oletuksiin - aihe on esim. verosopimuksen tosiasiallisen edunsaajan arvioinnin vuoksi vaikea enkä tunne Irlannin rahastojen verolainsäädäntöä tai verotuskäytäntöä lainkaan. En ota vastuuta tulkinnan oikeellisuudesta ja jos joku sattuu tietämään tarkemmin niin hyvä juttu vain.
4 tykkäystä
Tässä ketjussa on usein kysytty, miten sijoitukset kannattaisi hajauttaa.
Yksi helppo vaihtoehto on sijoittaa rahansa vain johonkin maailma-indeksirahastoon ja unohtaa koko asia.
Vaihtoehtoisesti Seligsonilla on ehdotettu markkinoiden koon mukaista jakoa suunnittelun lähtökohdaksi. Mielestäni tämä on oiva nyrkkisääntö (boldaus oma):
Jos sijoittajalla ei ole muita sijoituksia, niin yksi rationaalinen lähtökohta on varmasti se, että noudattelee suurin piirtein maailman eri alueiden markkinapainoja. Vaikkapa näin:
- Pohjois-Amerikka Indeksirahasto: 30 – 50 %
- Eurooppa Indeksirahasto: 25 – 50 %
- Aasia Indeksirahasto: 10 – 20 %
- Kehittyvät markkinat: 5 – 15 %
- Suomi Indeksirahasto: alle 10 % eikä välttämättä lainkaan
Vaihteluvälit on tässä jätetty tarkoituksella suuriksi. Näin siksi, että tulisi selväksi, että myöskään maantieteelliseen hajautukseen ei ole olemassa tieteellisen täsmällisiä ”oikeita” prosenttilukuja.
9 tykkäystä
Monella taitaa olla JPGL:ää salkussa, mutta onkos kukaan perehtynyt kilpaileviin multifactor ETF:iin.
IQSA laski kulujaan viime vuonna 0,6% → 0,3% ja on lyhyen 4v historiansa aikana tuottanut hieman JPGL paremmin.
Myös Isharesilta löytyy kilpailevat tuotteet IBCZ ja IBCY.
7 tykkäystä
Tällä sheetillä voit vertailla ainakin JPGL ja Isharesin multifaktori etf regressio tuloksia sekä muita statistiikkoja jos kiinnostaa. Comprehensive UCITS Factor Portfolio Analysis - Google Sheets
(Varoitus sheetti voi olla vähän sekava aluksi mutta ohjeet sen käyttöön löytyy etusivulta)
Olen harkinnut tuota Isharesin etf vain koska nordnetin lainoitussäännöt.
5 tykkäystä
Etf:ien avaintietoesitteissä esiintyviä sijoittajalle aiheutuvia kuluja on mainittu yleensä, “hallintopalkkiot ja muut hallinto-tai toimikulut” sekä “liiketoimikulut”. Ensimmäisen ymmärrän, ovat ne yleisesti ilmoitetut juoksevat kulut, mutta kenelle “liiketoimintakulut” lankeaa maksettaviksi? Omissa omistuksissa olevissa isharesin rahastoissa liiketoimintakulut on järestään 0%, mutta jokaisella xtrackersin rahastolla noista tulee jotain kustannuksia.
2 tykkäystä
Mietin tässä pitkän aikavälin ETF-sijoituskohdetta, johon tyrkkään määrän x joka kuukausi rahaa. Eli hajautan ajallisesti. Varmaa ja mahdollisimman hyvää tuottoa pitkällä aikavälillä. Legendaarinen S&P 500-indeksi on monien suosittelema, mutta eikös asia ole niin, että IT-sektorilla kurssit ovat nousseet historiassa enemmän ja tulevat myös nousemaan. Kurssilaskutkin ovat tietysti kovempia kuin arvoyhtiöitä ja eri toimialoja sisältävällä S&P 500, mutta onko tällä mitään väliä, jos pitkällä aikavälillä IT-sektori menee omia menojaan ja ajallisesti hajautettuna hieman isoimmistakin laskuista selviää helposti. Alla on vertailu kuva S&P 500 vs S&P 500 IT-sektor
Teknisesti ottaenhan tuo iSharesin IT S&P 500 ei sisällä 500 eri yhtiötä, vaan 75 suurinta large cap it-yhtiötä markkinarvon mukaan painotettuna, mutta kuitenkin. Onko mitään syitä miksi kurssit eivät menisi näin jatkossakin, että IT-firmat ylittää reippaasti vertailuindeksin? Onko tässä voitu mennä yli 10 vuotta tuurilla hyvien firmojen purjeella eteenpäin ja asia ei välttämättä jatka näin tulevaisuudessa? (Apple, Microsoft, Nvidia jne…)
Lähinnä mietin onko tässä jotain, mitä en osaa ottaa huomioon? Mitään syitä miksi normi S&P 500 olisi parempi sijoituskohde pitkällä aikavälillä? Alla vielä pidempi 30 vuoden toimialakohtainen vertailu.
3 tykkäystä
Tässä kannattaa tehdä sellainen laskentaharjoitus mitä olisi käynyt tuotoille jos olisi ostanut tuolta IT buumin huipulta? Ollaanko nyt it sektorin arvostuksessa lähempänä 90-luvun vai 2000-luvun alkua?
Historiallinen tuotto ei ole tae tulevaisuuden tuotoista. Tilastojen valossa lähinnä päinvastoin.
15 tykkäystä
Huonostihan siinä olisi käynnyt, mutta ideana on juuri hajauttaa ajallisesti kuukausitasolla sen takia ettei käy noin 
It-ala on mennyt omia menojaan 30 vuotta, niin miksei se menisi vielä toiset 30 tässä yhä digitalisoituvassa maailmassa? Laskut on isoja, mutta nousutkin vielä isompia pitkällä aikavälillä? Tai sitten ei, mutta riski/tuottosuhde on houkutteleva?
Lähinnä haen muilta laajempaa näkemystä. Tuossa tulikin hyvä huomio arvostuskertoimista ja kyllähän tuo jyrkkä käyrä varmasti tarjoilee jossain kohtaa isompaa pommia alaspäin.
5 tykkäystä
Onko täällä porukka tutkinut tarkemmin kotimaisten pankkien yhdistelmärahastoja? Pisti silmään OP:n Taktinen salkku, jolla voisi hajauttaa sekä indeksirahastoihin että korkomarkkinoille ja hallinnointipalkkio on kyllä pieni 0,33%. Lunastuspalkkiot 0,75% eli pienempi kuin esim omistaja-asiakkaan kulut suorista osakemyynneistä. Tällä voisi siis pienillä kuluilla suojautua riskeiltä vain säännöllisesti tankkaamalla rahastoa. Onko käytännössä kuitenkin helpompi sijoittaa korkoihin ja indeksiin itse jollain sopivalla painolla? Mielipiteitä puolesta/vastaan?
Tarkoittaako tuo hallinnointipalkkio yhdistelmärahston kuluja ja sitten kaikilla rahaston omistamilla rahastoilla on omat (korkeat) hallinnointipalkkiot, jolloin kokonaiskulut merkittävästi nousevat. Tämän vuoksi harvoin yhdistelmärahastot sopivat sijoittamisesta edes vähän kiinnostuneelle.
3 tykkäystä
Tämä on ns. yhdistelmäindeksi eli rahasto sisältää pienikuluisia indeksirahastoja ja korkotuotteita. Esitteissä on vähän epäselvästi mainittu nuo kulut. Juoksevat kulut on 0,56% mutta tuleeko siihen vielä 0,33% hallinnointipalkkio päälle. Edit: pitää perehtyä vielä tarkemmin kun ehdin.
3 tykkäystä
Hyvän rahaston tunnusmerkkejä on mielestäni sellainen, että on selvää mihin sijoitat ja millaiset on kulut. Jos jokin on vaikea löytää tai ymmärtää kannattaa kuopata ajatus. Lisäksi hyviä tunnusmerkkejä on salkunhoitajan suuri omistus jolloin omat rahat on pelissä. Kolmas hyvä merkki on avoimuus. Itse olen joskus taktista salkkua katsonut, mutta en ole siihen sijoittanut. Päädyin Seligson Pharosiin, jossa sen aikaisella rahaston hoitajalla Petri Rutasella (RIP) oli suuri omistus.
Sitten minusta on oleellista, että rahastolta löytyy pitkä 10 vuoden historia. Taktinen salkku tämän omaa ja rahastoraportissa ihan kunniotettavasti 10 sijalla. Its eolen onnsitunut löytämään LähiTapiola maailma 80 samalla riskiprofiililla, joka sijalla 8. Pharos on sijalla 21, mutta osake/kokrosuhde on ollut 50/50 vlukuunottamatta ihan viimeisiä vuosia. Tämä on hyvä huomioida miettiessä Taktista salkkua, että tuotto-odotus pidemmällä aikajänteellä tippuu. Pharoksen taas saa vastavasti suhteeseen 75/25 lähelle ostamalla osakeindeksiä kylkeen.
Minusta ne kulut pitää raportoida tähän tyyliin avoimesti ja selkeästi.
Nuolen alta rahaston palkkiot:
https://www.seligson.fi/suomi/rahastot/rahes_pharos.htm
Ja toteuma
https://www.seligson.fi/suomi/rahastot/tunnusluvut/pharos.htm
Tiedän samalla mihin olen sijoittanut:
https://www.seligson.fi/sco/suomi/rahastot/varainhoitorahasto-pharoksen-sijoitukset-taulukko/
Taktisen salkun taktisia kuviota en tiedä, mutta Pharoksen kuviot tiedän:
Sivu 7 täältä:
Kävin nyt tasapuolisuuden nimissä lukaisemassa raportin taktisesta salkusta. Minusta vaikutti ennemän OP:n macronäkemykseltä ja kaiken kaikkiaan jäi hyvin sekava olo johtuen seuraavista:
“Tuotto olikin mainio ottaen huomioon rahaston omatessa korkean osakeriskin perusallokaatiossaan. Vuosituotto on maaliskuun lopussa mainio ja enää muutaman prosenttiyksikön kaikkien aikojen korkeinta arvoaan alempana.”
“Nämä muutokset olivat kuitenkin kokonaisuuden kannalta melko pieniä. Suurin muutos oli aiemmin vallinnut huomattavan eurooppalaisten osakkeiden alipainon pienentäminen näiden saatua rajusti siipeensä pankkihuolien myötä. Salkkuun lisättiin myös kehittyvien maiden osakkeita, etenkin aasialaisia. Salkun riskitaso on siis aiempaa suurempi, mutta osakkeet jatkavat kuitenkin korkosijoituksiin nähden alipainossa Varainhoidon allokaation mukaisesti.”
" Markkina on skeptinen odotuksista ja varmaankin on valmistautunut ennusteita heikompiin tuloksiin koko markkinan osalta ainakin Yhdysvalloissa. Yritysten tulostuotto on heikentynyt korkotasoon ja siten jatkamme siis toistaiseksi pitämällä salkuissa normaalia vähemmän osakkeita ja normaalia enemmän korkosijoituksia korkotason edelleen ollessa houkutteleva."
En oikein ymmärrä, miten korkealla osakepainolla saatu hyvä tuotto, tehty pieniä muutoksia ja lopussa osakkeita normaalia vähemmän. Toisessa kappaaleessa kyllä sanotaan, että osakkeilla saatu kovasti pataan.
Lisäksi kuukausiraportissa kiinnitti huomiota mekrityt 1,0% merkintä ja lunastuspalkkiot. Antaa kuvan copypaste meiningistä, kun lukuja ei ole saatu korjattua oikein. Voisitko kuvitella smanalaista virhettä Inderesin raportissa? Merkintäpalkkiolla on kuitenkin merkitystä miten rahastoon tulee rahaa. Minusta osoittaa välinpitämättömyyttä asiaan ja ei salkunhoitajan suunnalta hyväasia. Slakunhoitajan osalta olisi mielenkiintoista tietää kuinka pitkään hän on hoitanut postia.
Loppuyhteenvetona, että mielestäni OP taktinen salkku on hyvä rahasto, mutta ien tiedä onko salkunhoitaja sama kuin hyvät tuotot tehnyt ja tulevaisuus ja jatkuminen 10 vuotta eteenpäin on arvoitus. Mihin on sijoitettu on aika vaikea tietää, vaikka suurimmat sijoitukset on listattu. Taktisella salkulla saa OP:n näkemyksen markkinaan. Saako sillä ylituottoa en osaa sanoa, mutta yleisellä tasolla epäilen. Saat paremman tuoton puhtaalla indeksillä 10 vuoteen.
7 tykkäystä