olen aloittelemassa sijoittamista n. 400 euron kuukausisummalla ja pähkäinen vielä indeksirahastojen ja etf:ien välillä. Joskus vuosia sitten tätä sekä Sharevillen foorumia selanneena olin ajatellut, että mikäli päädyn etf:iin, on valintani klassikko eunl+is3n. Tieto lisää kuitenkin tuskaa, varsinkin kaltaiseni humanistin kohdalla. Tässä(kin) ketjussa monet ovat liputtaneet Vanguardin etf:ien puolesta ja olisinkin kiinnostunut kuulemaan syyn esim. vwce:n valintaan vs eunl+is3n vs iusq. Käsittääkseni seurattava indeksi on vwce:lla eri, mutta onko vielä jotain muuta, mihin kannattaisi kiinnittää huomiota? Englanninkielisillä sivuilla puhutaan kyseisten etf:ien kohdalla rebalancingin merkityksestä, mutta kannattaako kaltaiseni aloittelijan vaivata päätä moisella…
OP-Taktisen Salkun ja muidenkin OP:n rahastojen tarkat sisällöt on eritelty vuosikertomuksissa ja puolivuotiskatsauksissa, joihin on koottu kaikkien rahastojen tiedot samoihin pdf-tiedostoihin. Valitettavan hankala kyllä kahlata noita läpi, mutta kaikki mahdollinen tieto on avoimesti esitetty.
Nämä ovat pitkälti makuasioita, mitä valitset, kaikilla komboilla on päästävissä pitkällä tähtäimellä parempaan tulokseen kuin 80 % tämän foorumin lukijoista, joo olen tässä optimisti foorumilaisten suhteen .
Vwce:n seurantaindeksi on ftse all-world indeksi, joka koostuu globaalisti 4166 suuresta ja keskisuuresta yhtiöstä (n. 90-95 % julkisesti kaupankäynnin kohteena olevista yrityksistä globaalisti) kehittyvät markkinat mukaan luettuna.
Iusq:n vertailuindeksi on puolestaan MSCI ACWI indeksi, joka koostuu puolestaan 2884 kpl yrityksiä (n. 85 % julkisen kaupankäynnin kohteena olevista yrityksistä). Molemmat näistä ovat pitkän tähtäimen sijoittajalle vaivattomia, koska markkinapainotukset tapahtuvat automaattisesti, jos esim. jokin markkina-alue kehittyy suotuisammin verrattuna toiseen, niin sen painoarvo kasvaa. Laajasti hajautettujen indeksien kohdalla, myös osakepoiminnan riskit kokolailla poistuvat, jos ja kun hyvin menestyviä yrityksiä syntyy ja kuolee.
Puolestaan kombolla eunl+is3n en juuri näe lisäarvoa, näiden suhteilla voi tietysti yrittää ottaa näkemystä markkinasta, joka todennäköisemmin tuottaa paremmin, kehittyvät vs. kehittyneet. Viime aikoina on ollut puhetta olisiko jälleen luvassa kehittyvien markkinoiden vuosikymmen, kun edellinen oli USA:n, tiedä häntä. Is3n seuraa tosin msci em imi indeksiä, johon sisältyy myös kehittyvien markkinoiden “pienyrityksiä”.
Kaikki nuo mainitsemasi etf:t ovat sen verran likvidejä ja aktiivisen kaupankäynnin kohteena, niin enpä näe noissa myöskään kovin suurta riskiä etf:n lakkauttamisesta. Choice is yours.
On siihen yksi aika hyvä. Noudattaa MSCI ACWI IMI mukaista painoa, niin saa maailmanmarkkinoiden tuoton. Helpointa tämä taitaa olla esim. EUNL+IS3N+IUSN markkinapainojen mukaisesti.
Jos tarkoitus säästää Nordnetin kuukausisäästösopimuksella, valikoimassa muut mainituista paitsi vwce (pikatarkistuksella). Toinen huomio, jos ajattelet ehkä tulevaisuudessa käyttäväsi luottolimiittiä Nordnetin arvo-osuustilillä, voi olla fiksua heti alusta säästää tasapainolla 3-4 maailma-eftään (+ mahdollisesti kehittyvät erikseen). Näin ainakin nykyisin hajautussääntöjen takia, jotka vaikuttavat lainan korkoon.
Terve ketjuun! Itsellä on edessä uusi tilanne, kun muutin EU:n ulkopuolelle ja IBKR:n tilin kautta olisi nyt mahdollisuus ostaa lähes kaikkia ETF:iä. Täälläkin monesti puhutaan että joku USA-listattu olisi parempi kuin Saksaan listattu, mutta mistä tämä johtuu? Onko niissä halvemmat kulut?
Onko jossain sivustoa / listaa josta näkisi molempia vaihtoehtoja vertailtuna esim. S&P500, Nasdaq, World jne indekseistä? Tai ylipäänsä onko teillä ETF-guruilla joku suosikkisivusto jossa nimenomaan näitä EU:n ulkopuolisia käydään hyvin läpi pala palalta?
Itselleni niin sanotut perinteiset indeksirahastot ovat etf:iä parempi vaihtoehto. Syynä ihan se, että etf houkuttaa ajoittamaan markkinaa ja käymään kauppaa, kun se on tehty helpoksi. Lisäksi etf-kuukausisäästössä on Nordnetilla 2,5€ kulu.
Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa, että pikkusummilla ei ETF-kuukausisäästäminen ole järkevää. Toisaalta tuokin kulu on helposti vältettävissä sijoittamalla perinteisiin indeksirahastoihin.
Hyvä blogikirjoitus. Yksi mitä harvemmin mainitaan on, että ETF:t voi siirtää pankista toiseen (veloitusta vastaan, kuten osakkeet), mutta rahastoja käsittääkseni ei. Tietysti yleensä voi koko AOT:n siirtää, mutta aina tätä ei haluta.
Isompi haaste on minusta jutussasi myös mainitsema osuuksien murto-osien tuen puute. Kaikkia viimeisiä euroja tai kymppejä (riippuen rahastovalinnoista) ei millään saa ETF:iin sijoitettua.
Itselleni tärkein syy käyttää ETF:iä on valikoima. Haluamiani rahastotuotteita ei yksinkertaisesti ole helposti saatavilla muuten. Kaupankäyntipainetta en itse koe ETF:istä saavani, mutta se lienee hyvin yksilöllistä.
Tietohan tulee viiveellä, raportti on päivätty 28.3.2023. Jos on sijoittamassa esimerkkinä nyt niin salkun sisältö on jo aika merkittävästi muuttunut ja sisältöä ei tarkasti saa. Morning Star löytyy sisältö 30.4.2023, jossa kuitenkin näkyy karkeasti noepasti laskettuna 75% sijotuksista:
Mistä esimerkkinä teidän ettei rahastolla ole altistuksia Amerikan kriisipankeille? Seligsonin kohdalla tämän voin arvioida itse.
Itse arvostan esimerkkinä Seligsonin ja iSharesin tapaa listata kaikki sijoitukset nähtäville.
Kysyn täällä (mikäli väärä paikka, saa siirtää muualle) indeksirahastoista, että osaako joku avata tarkemmin eroja kuluista sekä sisällöstä pähkinänkuoressa Nordnetin kautta ostettavista kahdesta rahastosta: Storebrand USA A ja Handelsbanken USA Indeksi?
Tilanne siis se, että sain lahjaksi varoja Nordnettiin, ja omat rahastot nykyään OP:lla + yksi rahasto Seligsonilla. Haluan hajauttaa suorien osakeomistusten vuoksi (suorat osakkeet vain Hesan pörssistä) mieluiten Jenkkilän markkinoille Nordnetin varat, ja lisäilen varmaan sinne ajan kanssa säännöllisesti omia varoja lahjavarojen lisäksi. En kuitenkaan ymmärrä sitä, miksi juoksevien kulujen mukaan matalimmasta päästä korkeampaan listattuna Storebrand USA näyttää olevan 0-kuluinen, ja Handelsbanken USAssa taas on pieniä kuluja, mutta ilmeisesti muut kulut (valuutan vaihto?) kuitenkin tasaavat tilanteen, eikä suurta eroa rahastoissa ole. Tätä saa avata (for dummies-versiona) minulle vielä, jos joku osaa/ehtii.
Kumpaan itse sijoittaisit, jos näistä kahdesta pitäisi valita, ja miksi? Vai onko ehdottaa joku muu vastaava rahasto Nordnetin valikoimista, joka toimisi paremmin vielä? En itse keksinyt näitä parempia Jenkkilän markkinoille indeksirahastojen osalta.
Jostain syystä Nordnetissä Storebrand USAn kohdalla ei näy tällä hetkellä juoksevia kuluja. Todellisuudessa ne ovat 0,21% ja Handelsbanken USA 0,2%. Nämä tiedot löytyy myös avaintietoesitteistä. Suosittelen vertaamaan rahastoja Morningstarissa. Molemmat ovat mielestäni erittäin hyviä rahastoja. Itse omistan molempia.
Vaihdoin kuukausisäästöt Storebrandiin lähestulkoon huvin vuoksi kun tulivat Nordnetin valikoimaan. Oli siinä hieman vertailuakin ja taisi olla niin että Storebrandin historiallinen tuotto oli aavistuksen parempi. Omistuksissa on myös eroja. Toisessa 387 ja toisessa 478 osaketta. Myös painotukset ovat hieman erilaisia. En keksi itse yhtäkään hyvää syytä olla omistamatta molempia. Toisaalta hyvin pärjää pelkästään toisellakin.
@Paula1 - Pikavilkaisulla tosiaan hyvin samantyyppisiä rahastoja, molemmat SEK-määräisiä suurehkoha passiivisia indeksirahastoja joita hallinnoi vakiintuneet toimijat. Molemmat ovat ymmärtääkseni fyysisiä rahastoja eli omistavat osakkeita eikä käytä johdannaisia indeksin tuoton replikointiin (ns. synteettinen rahasto), mitä pidetään yleensä hyvänä ominaisuutena. Rahastot eivät tietääkseni ole yleisesti talletussuojan piirissä, mutta vastapuoliriski on pieni sillä yhteisön pitäisi pitää varasi erillään, joten palveluntarjoajaa on turha tätä enempää pohtia.
Kummankin rahaston kotipaikka taitaa olla Ruotsi, jolloin kaikki ylimääräiset rahaston maksamat verot (kuten lähdeverot osingoista) mitkä verottavat välissä saamiasi tuottoja ovat näillä kahdella rahastolla täysin samoja. En nyt ehdi katsomaan verosopimusta mutta olettaisin että sellaisia ei hirveästi ole, maan sopimusten taso on tietääkseni kansainvälisesti ihan hyvä.
Tärkeimpänä palkkiot ovat samalla tasolla ja oikein maltillisia, eli hyviltä vaihtoehdoilta kummatkin näyttää. Kumpikin on kasvuosuus eli ei jaa osinkoa, mitä voi yleensä pitää perusteltuna koska voitonjaosta ei joudu maksamaan välissä veroja.
Vertailuindeksi on Handelin tapauksessa Solactive ISS ESG Screened USA -indeksi ja Storebrandissa esitteen perusteella hieman vastuullisuudella kustomoitu MCSI USA. Tästä tulee pientä eroa rahastojen välille. Storebrandin rahasto on hieman laajemmin hajautettu (478 osaketta) kuin HB (387 osaketta), mutta kummassakin siis laaja hajautus. HB:n teknologiapaino näyttää ehkä suurimpien omistusten kuten Apple ja MS ja sitä kautta P/E (vuoksi olevan aavistuksen korkeampi, 19,32 vs 18,16) mutta ero on pieni eikä sen pohjalta voi sanoa, että se olisi kalliimpi, koska korkeampaan P/E on yleensä syy.
Taustatiedot ovat siis aika identtisiä ja on mahdoton sanoa, kumpi rahasto tulee pärjäämään paremmin tulevaisuudessa, mutta hyviä rahastoja ja ero tulee todennäköisesti olemaan melko pieni. Voit tosiaan tutkia sisältöä tuota Morningstarin kautta ja katsoa kumpi miellyttää enemmän.
Vaihtoehtoisissa kohteiksi tulee mieleen Nordnet Maailma ja Kehittyvät markkinat. Itselläni on NN kautta vain ETF-rahastoja joten en tarkkaan tiedä onko parempia USA-rahastoja tarjolla, mutta jotenkin tuntuu tuon palkkiotason pohjalta ettei helpolla edullisempia löydy.
Itsekin valitsisin rahaston sijaan ETF:n (iShares Core S&P 500 UCITS ETF USD (Acc), SXR8), säästää vielä 0,10% kuluissa. Lisänä verrattuna rahastoihin, että kaupankäynti hoituu saman tien (vrt. rahastomerkinnän/myynnin viive).
Handelsbankenin rahastoa puoltaisi se, jos on Handelsbankenista hakemassa lainaa ja haluaa käyttää rahastoa vakuutena (jolloin toki rahasto-osuudet oltava heillä säilytyksessä), mutta siitä tässä ei tainnut olla kyse.
.