En tiedä saako ulos, mutta tuossa tutkimus.
Tässä kanssa
Seuraava:
https://www.cairn.info/revue-finance-2006-2-page-33.htm
Edit: Alkoi löytymään.
2 tykkäystä
En itse hirveästi ajattele brandsin arvostustasoa. Laitan tähän vaikkapa jalkapallo vertauksen. Inter Miami haluaa pärjätä ja ostaa Messin. Messille maksetaan megalomaanisesti. No katsomo pullistelee megalomaanisesti ja fanituotetta menee megalomaanisesti ja rahaa tulee kassaan. Atalanta United haluaaa kanssa pärjätä. Inter Miami ei myy Messiä. Kenet Atalanta ostaa? No Atalanta ostaa Teemu Pukin ja maksaa mekalomaanisesti. Katsomo ei pullistele, fanitupotetta ei mene, urheilu menestystä ei tule ja Atalanta joutuu talous vaikeuksiin. Kysymys, maksettiinko Messistä liikaa, kun Teemu Pukin sai halvemmalla?
Brandsin yhtiöillä on erittäin korkea pääoman tuotto. Ne kasvavat tasaisesti ja myyvät tasaisesti ja takovat omistajille tuohta. Kuvoitellaan tilanne, että Suomeen tulee talouslama. Lopetatko Androidin käytön(Alphabet) tai iPhonen käytön. Ei, ihmiset käyttävät ko. toimijoiden käyttöjärjestelmiä ja sovelluskauppoja entiseen malliin. Ne, jotka ajaa partansa Giletellä ajaa parran edelleen Giletellä, ne jotka pesee hiukset Head’n Shouldersilla pesee hiukset edelleen samalla tuotteella. Ihmiset juovat edelleen Coca Colaa jne. Arvostustasot voivat heitellä, mutta pörssikurssi seuraa lopulta tulos ja osinkokehitystä. Niillä se nousee pitkässä juoksussa nopeampaa, jotka tekevät enemmän rahaa. Apple esimerkrinä pystyy poyytämään omasta lippulaivastaaan parempaa hintaa kuin Samsung, vaikka komponentit saattavat olla hiukan heikommat. Laite voi olla silti nopeampi johtuen käyttöjärjestelmästä, josta sen ei tarvitse maksaa rojalteja toisin kuin Samsung. Jos Apple ei pysty enää pyytämään parempaa hintaa tuotteestaan, brändi arvioisijat tämän huomaa ja yhtiö tippuu 25 joukosta. Minusta sinne vain ostetaan Messi, Ronaldo, Neymar, Mbabbe jne ja uskotaan että pärjätään, katsomossa on väkeä ja fanituotteet myy. 25 hajautukseen liittyen, Teemu Pukkia ei tarvitse ostaa vaihtopenkille. Minusta homma menee niin, että jos indeksin aikoo voittaa siitä pitää poiketa. Poikkeamin ei onnistu liian isolla hajautuksella. Bransillä on monta hyvän rahaston tunnusmerkkiä. Itse en laita mitenkään All In sinne, mutta haluan siitä merkittävän osan salkkua. Ostan aina montuista pikku siivun lisää ja en varmaan koskaan myy.
8 tykkäystä
Joo totta. Profitability ja investment “syövät” arvo-efektin FF 5 faktorimallissa. Tämä ei tarkoita ettei arvo-osakkeilla saisi enää tuottoa, vaan altistusta profitability ja investment faktoreille, ja preemion sitä kautta. Jos käyttää 5 faktorimallia.
Tässä oli mielenkiintoinen AQR:n paperi, jossa momentumin lisääminen ja arvon laskentatavan muutos näyttää erilaisia tuloksia.
Joka tapauksessa lienee selvä, että kannattavuus/laatu on äärimmäisen tärkeä faktori. Mielestäni iso FF5 mallista pois jäävä faktori on momentum, jonka todella vahvoja tuloksia olisi mielestäni hankala jättää huomiotta. Ja henk koht itselle Investment -faktori on jotenkin epäintuitiivinen, mielelläni vaihtaisin sen valueen, koska vahvat omat biakset 
Pelkästään tämä keskustelukin toisaalta osoittaa että lopulta on suhteellisen vähän konsensusta ja eri faktoreita on paljon.
(Olen muuten niin tuo meemin Robin.)
4 tykkäystä
Hauska vertaus ja uudestaan ajateltunta arvostustason nousu ei ehkä ylituoton syynä ole sinänsä, se on enemmänkin koko USA markkinan ylituoton lähteenä viimeisen 10 v aikana.
Kyllähän Brandsia mukava on holdata ajatellen, että on vain “hyviä” firmoja salkussa. Vähän pitää kuitenkin hillitä, koska kun noita yksittäisten firmojen tuottoja katsoo, niin suurin osa ei ole maailmaindeksiä voittanut viimeisen 10 vuoden aikana. Suurin osa on about tasoissa, jotkut hävinneet todella pahasti ja sitten on muutama jotka voittaneet merkittävästi. Pystyykö rahasto jatkossakin samanlaisiin valintoihin jää nähtäväksi.
Itsellä on paha tapa olla kaikki tai ei mitään. Jos esim. toivoisin (huom. juuri tätä toiveajattelua, josta puhuin postauksessani) 1 % ylituottoa Brandsista pitkällä aikaävlillä, niin en haluaisi dilutoida sitä olemalla vaikka vain 50 % siinä. Kun holdasin Brandsia tämän vuoden alkupuolella, niin se “tuntui hyvältä”, koska siinä oli tuttuja firmoja, joita piti itse myös hyvinä. Maailmaindeksin orjallinen noudattaminen on kuivaa, toisaalta ehkä se on sijoittamisessa hyvä. Kuitenkin, jos pystyy paremmin holdata jotain joka tuntuu hyvältä (pitää tuntua hyvältä myös 30v päästä), niin se voi olla parempi kuin teoriassa optimaalinen ratkaisu.
4 tykkäystä
En tiedä pääomasi määrää, mutta itse ajattelen, että isolla pääomalla ei kannattaisi olla all in missään.
Jotenkin minulle on toiminut paremmin asteittaiset muutokset salkussa. Ehtii ajattelukin kypsyä matkalla, kun muutoksia tekee vaiheittain.
4 tykkäystä
Vertausta voi helpostyi jatkaa. Jos ajatellaan, vaikkapa Walmartia niin se voi valita hyllyynsä myyntiin Coca Colan (Messi) tai Pirkka Colan(Pukki). Lähteekö Amerikkalainen hakemaan Pirkka Colan liikkeestä? Kun riisutaan sijoittaminen poissa ja hinta jokaisen helppo asia ymmärtää. Top Bransin idea mielestäni nerokas.
Itselläni on maailmaindeksiä enemmän ja ostan sitä kokoajan enemmän. Brands ei näyttele niin isoa roolia salkussani. Jatkuvaan on kuitenkin harmmittanut ettei sitä ole enemmän. Brands ei ole niitä sijoituksia, jotka raketoi vaan puksuttaa tasaisesti. Itselläni on helppo olla sen kanssa vaikeinakin aikoina. Minusta sijoituksen yksi tärkeimpiä ominaisuuksia on se, että sen kanssa on helppo olla ja itse uskoo siihen. Jos epäröit Brandsin kykyä, minusta kannattaa kovasti miettiä kannattaako siihen sijoittaa. Itse uskon Brandsin vahvuuteen inflaation aikana ja silloin, kun korot nousevat. Firmoilla on hinnoitteluvoimaa ja niiden velkaisuus on alhainen. Kun talous aikanaan lähtee nousuun, sykliset ja velkaisemmat yhtiöt pärjäävät pörssissä paremmin. Se ei kuitenkaa tarkoita etteikö Brands tuottaisi. Maailmaindeksi on varmasti erinomainen valinta.
2 tykkäystä
Ansiokas kirjoitus. Nostaisin esiin sen, että Brands poimii tiettyjen kriteerien pohjalta yhtiöitä mukaan rahastoon ja näyttäviä ”hutejakin” on tullut. Esimerkiksi ehdin vuosikausia ihmetellä, miksi Amazon ei ole Brandsissa mukana, kunnes se sinne viime vuonna viimein nousi. Kriteerit eivät ole täysin läpinäkyvät, joilla yhtiö rahastoon nousee.
Kirjoitin rahastosta blogiin analyysin:
7 tykkäystä
Itse olen todennut että aika ei riittä osakepoimintaan ja sen tähden rahastot, ETF:t ja REIT:t olkoot vastaus ongelmaan.
Pyrin tosin välttämään ostamasta ETF:iä joissa top 10 ovat samoja yrityksiä. Tämä siis tarkoittaa pienempää määrää eri ETF:iä, mutta itse katson sen paremmaksi hajauttamiseksi.
Rahastoihin pitänee vielä panostaa enemmän kuin nyt.
1 tykkäys
Epäröin aivan kaikkea. Uskon kuitenkin, että vaikka Brands ei ylituottaisi maailmaindeksiä pitkässä juoksussa, niin melko kohtuullisten kulujensa takia se tuskin merkittävästi alituottakaan. Joukkona aktiivisten rahastojen alituoton syy passiivisia vastaan ovat korkeammat kulut.
@miljonaariksi kirjoitus tuli vastaan, kun tutkin kyseistä rahastoa. Kirjoituksesi toimi hyvänä confirmation biasina 
Kriteerit saisivat olla läpinäkyvämmät.
5 tykkäystä
Tuo on hyvä pointti ja siihen voi lisätä, että vähäinen yhtiömäärä 25 kpl tekee kaupaunkäyntikulista pienet yhdistettynä strategiaan ja merkinnän kuluttomuus tekee peruspiensijoittajalle varsin varteen otettavan vaihtoehdon.
4 tykkäystä
Top25 on ollut jo hyvän aikaa ja on jatkossakin ainut rahasto johon sijoitan. Tyytyväinen on saanut olla. Aiemmin oli vaikka sun mitä rahastoa ja etf, yritin kasata täydellistä comboa, mutta päädyin sitten tähän. Ylläolevilla perusteilla.
3 tykkäystä
Tässä brändi jutussa sekoittuu useampia ulottuvuuksia jotka eivät teknisesti enää ole pelkkää brändiä.
- Brändi - tunnettuus, maine, haluttavuus, status (ostajalle)
- Tekninen etumatka - Tuote tai palvelu on parempi kuin kilpailijan
- Cost of switching (vaihtamisen hankaluus) - Kilpailijan tuotteen valinta aiheuttaa vaivaa
- Monopoli - Ei muita vaihtoehtoja.
Tarkastellaan firmoja / tuotteita. Annetaan piste jokaisesta ulottuvuudesta.
Apple 3,5 - Duopoli Androidin kanssa menettää puolipinnaa
Gilette 2 - Brändi ja tekninen etumatka löytyy. Kokeilin joskus paria kilpailijaa. Se oli kidutusta.
Microsoft 3 - Ei teknistä etumatkaa.
Pepsi/Cokis 1 - Vain brändi. En ole ihan varma olisko tekninen etumatka, koska juon aila vähän kolaa enkä ole jaksanut testata halpiskolia. Entä nousevat sokerijuoma brändit (Monster)
Yllä olevat arviot subjektiivisiä, mutta antaa osviittaa siistä että sokerijuoma imperium voisi olla ylihintainen.
5 tykkäystä
Eikös nuissa mainitsemissasi asioissa ole alituoton riskiä tarjolla merkittävästi, kun korot oletettavasti alkavat olla lähellä huippuja ja raha alkaa siirtyä bondin korvikkeista bondeihin. Defensiivisyyden ja matalan volatiliteetin takia consumer staples firmat ovat juuri niitä, joiden voisi olettaa bondin korvikkeeksi todennäköisimmin päätyneen.
Samaan aikaan teknojättien arvostus on selvästi koholla AI huuman johdosta, joten eivät Apple, Google ja Amazonkaan välttämättä lähitulevaisuudessa ylituottoa tao.
“We Are Seeing A Minsky Moment For A Grossly Overvalued Nasdaq” | ZeroHedge
Toki molemmat seikat ovat enemmän seuraavan 5 vuoden murheita, ja perusteluita sille miksi Top Brands ei olisi hyvä sijoitus juuri nyt.
1 tykkäys
Väitettäsi tukee myös se fakta, että low volatility faktori on yleensä ollut ylituottoa tarjoava sijoitus vain silloin, kun sitä on voinut ostaa halvalla. Muuten se ei tuota ylituottoa, vaikkakin riskikorjattuna saattaa olla MCW:tä parempi. Staples-firmat tuovat brandsiin low vol faktoria.
Mutta jos miettii koko USA:n markkinaa, niin sille on samoja ongelmia ja sen tulevat tuotot voivat olla todella pienet venytettyjen arvostustasojen takia, varsinkin jos arvostukset laskisivat historialliselle tasolle. Brands on sentään globaalisti hajautettu, mikä voi tuoda vähän suojaa.
Valistuneita arvauksia ylituoton lähteille lähitulevaisuuteen ovat ex-USA yhtiöt ja pienet arvoyhtiöt… Mutta onko silläkään lopulta väliä 30 vuoden aikajänteellä, mikä tuottaa juuri seuraavat 10 vuotta hyvin. Voi olla että seuraavat 10 vaaka taas kääntyy.
6 tykkäystä
Blogikirjoituksesi oli varsin hyvä esittely rahastosta. Avasit mielestäni hyvin juuri tuota, että jollakin megayhtiöillä ei ole yksittäistä kuluttaja brändiä. Nokia ja Apple oli hampaiden kiristelyä herättänyt aisa tuossa rahastossa ja voit sitä hudiksikin tietysti sanoa. Laitan vielä linkin Kauppalehden keskustelupalstalle, jossa saa käsityksen hampaiden kiristelystä. Itse Seligsonin kysymyspalstan juttu on jo poistettu verkosta. Nokia Seligsonin Global Top 25 Brands rahastossa | Kauppalehden keskustelupalsta
En tarkemmin tiedä mitä tarkoitat hudeilla, mutta itselle on jäänyt mieleen Seppo Saarion kirjasta ohje: “Tee pitkäaikaiset sijoitukset markkinajohtajiin.” En jaksa kaivaa kirjan kohtaa esille, mutta siinä oli sitten jälkeen kirjoitettu jotenkin näin, että mikään ei tuo rahaa niinkuinmarkkinajohtajuus, mutta missään et menetä rahaa kuten menetettäessä markkinajohtajuus. Tapahtumassa kävi nimenomaan näin, että Nokia menetti markkinajohtajuuden ja Apple sen saavutti. Monen sijoittajan mielestäni Appleen vaihdettiin liian myöhään. Mielestäni rahasto joka tapauksessa toimi, Nokia siitä aikanaan tippui ja Apple sinne nousi. Moni suomalainen sen sijaan roikkui Nokiassa ja odotti, kyllä se sieltä vielä Meegolla ja myöhemmin Windows Phonellaan nousee. Sijoitusmielessä mielestäni Top Brands toimi hyvin. Se jäänyt roikkumaan menneisyyden tuottoihin ja luopui omistuksesta, josta piti ja otti tilalle sijoituksen joka piti. Se ehkä ajoittanut sijoitusta ihan optimaalisesti, mutta leikkasi huonon sijoituksen poissa ja otti hyvän tilalle. Samalla se osoitti, että ei hötkyillä ja kauppaa ei käydä liikaa ja nopeasti.
Kerroit hudeista niin markkinajohtajuuden menettämisiä tapahtuuu varmasti tasaiseen ja itse väittäisin pääsääntöisesti Brandsin yhtiöiden olevan markkinajohtajia. Asema voidaan menettää ja se näkyy kurssissa. Olen samaa mieltä, että valinta ei ole läpinäkyvä ja varmasti jatkossa herättää keskustelua. Kirjoittelusi sai ainakin itsellä kovasti ajatusta liikkeelle. Sanoit, että ihmettelet miksi Amazon ei siinä ollut. Omasta mielestäni on vaikea arvioida mikä on se Amazonin ehdoton vahvuus. Mielestäni se on logistiikka, varastot ja nopeat toimitukset ja iso valikoima. Mutta jos ajatellaan maailman väestöstä huomattava osa on Kiinasta ja tuotannosta samoin, mikä saa pikku Kiinalaisen valitsemaan Amazon eikä Alibabaa?. Aika monta miljoonaa pikku kiinalaista juo Coca Colaa noin vastineena. Amazonilla on striimaus palvelu, joka kilpailee Netflixin kanssa ja edelleen Disneyn kanssa. Viime näkemällä noissa kaikissa oli aika alhainen kuukausimaksu noin 10 euron tietämillä. Viaplay puolestaan pitää yli 30 euron hintaa. (Nostettuaan sitä tilaajat kaikkosi ja ongelmissa). Joka tapauksessa, miksi Viaplay pystyy pitämään kolminkertaista hintaa kilpailjaan? Tuttavillani on lisäksi enemmän Viaplayta kuin muita mainittuja palveluja. Minusta tämä osoittaa, että kenelläkään ei ole voimaa ko. palveluissa vaan kilpailu on veristä. Koronasta lähtien erilaisissa komponenteissa ja tavaroissa on ollut saatavuusongelmia. Itselle kukaan ei ole tullut esittämään tilaa Amazonista. Alibabaa on sen sijaan tarjottu. Pistää ainakin itsellä miettimään onko Amazonin hankinta ketju tarpeeksi vahva. Amazon on aloittanut kirjakauppana. Tilasin jokin aika sitten itselleni Viisas Sijoittaja kirjan. En edes ajatellut tilaavani sitä Amazonista. Jos puiolestaan menen paikalliseen hampurilais- tai ptitsapaikkaan juomavalintani on todennäköisesti Fanta tai Coca Cola(Molemmat Coca Colan tuotemerkkejä). Minulla Google Drive ja Microsoft 360 pilvipalvelut, mutta ei AWS. Pikaruoka paikassa voidaan maksaa Google Paylla tai Apple Paylla, mutta Amazonin palvelua en tiedä. Luulen, että aika usealle AWS ei ole tuttu. Brandsin valinta kriteeri on tunnettavuus.
3 tykkäystä
Pointtini oli vastata siihen, kun @anon1925 kirjoitti Brandsin menestyksen olleen mahdollisesti osin sattumanvaraista. Eli rahasto sattumalta poimi Applen ja Alphabetin aikaisessa vaiheessa mukaan ja huomattava osa rahaston tuotoista on tullut näistä kahdesta yhtiöstä. Niin tähän sitten toin esiin huomiona, että puhtaasti tuottomielessä niin sanottuja hutejakin on rahastolle tullut, josta yhtenä esimerkkinä Amazon ja lisäksi voi nostaa vaikkapa Microsoftin.
2 tykkäystä
Microsoftin mukaan ottamisesta olisi tosiaan saanut kovat tuotot, mutta se ei rahaston haaviin tarttunut, vaikka jopa aikaisin 2000 luvulta lähtien Mikkisofta on kärkkynyt brändien listalla hyvin korkealla. Ehkä sen markkina-arvo oli aina liian korkea verrattuna brandin tunnettavuuteen? Kenties Amazonin kohdalla sama, mutta toisaalta se päätyi nyt mukaan käsittääkseni ihan hyvään hintaan, kun sen arvo laski noin 2018 tasolle viime vuonna. Eli siinä kenties osaketta sai vihdoinkin halvalla verrattuna sen brändiarvoon.
Minkälainen tuottohistoria olisi verrattuna rahaston tuottoon vuodesta 1998 saakka, jos sijoittaja sijoittaisi vain top 10 tai 20 korkeimpaan firmaan tämän listan pohjalta ja ei yrittäisi “ostaa halvalla” BGB – Interbrand. Säästäisi ainakin kuluissa, mutta katoaisiko kaikki ylituotto ilman metodologian “arvokomponenttia”?
Mielenkiintoista oli tuo Nokian ja Applen casen lukeminen. Loppupeleissä Apple tarttui mukaan kuitenkin melko aikaisin, vaikka ei optimaalisesti. Metodologia toimi ihan hyvin poistaessaan Nokian ja ottaessaan Applen tilalle. Näytti hieman siltä, että Nokian brändiarvo ei laskenut yhtä nopeasti, kuin sen markkina arvo, jonka takia Nokia roikkui “arvosijoituksena” hieman turhan pitkään mukana. Nyt Nokia ei mahdu edes top 100 listalle.
2 tykkäystä
Olen aikaisemmin uumoillut, että Brandsin vuosittainen rebalansointi voisi tuoda hyötyä ja tämä tutkimus tukee sitä. En tiedä muita passiivisia rahastoja Suomessa, kuin pari Seligsonin rahastoa, jotka tekisivät tuota.
“An equal-weighted and monthly rebalanced portfolio of 50 stocks has a 96% chance to beat the market over a 30-year period. The probability decreases to 91% if the portfolio is rebalanced only once a year, and to 90% if rebalancing happens only once every 2 years.”
4 tykkäystä
REITien tuotto on mahdollista saalistaa paremmallakin hajautuksella kuin arvailemalla ja poimimalla.
4 tykkäystä