Sijoitusasunnon hankkimisen myötä aukesi mahdollisuus päivittää omaa sijoitussuunnitelmaa. Helpointa olisi jatkaa nykyisellä suunnitelmalla tai ottaa vain yksi maailma-rahasto. Tavoitteena kuitenkin on täyttää Nordnetin kultaluoton kriteerit, jolloin on oltava useita sijoituskohteita.
Hajautus on myös sijoittajan harvoja ns. ilmaisia lounaita. Se korreloi suoraan tuotto-odotuksen kanssa. Mitä laajempi hajautus sen parempi. Edes rahastojen osittainen päällekkäisyys ei haittaa, vaan sekin tuo lisähajautusta.
Haen tällä yhdistelmällä maailmanlaajuista hajautusta, suunnilleen markkinoiden koon mukaan, mahdollisimman matalilla kustannuksilla ja rahastojen vinoumia korjaten.
USA:
Handelsbanken USA Indeksi 40 % - Laaja hajautus jenkkien markkinoille matalilla kuluilla.
Eurooppa:
Nordnet Suomi ESG Indeksirahasto 10 % - Suomalaiselle täysin ilmainen rahasto, madaltaa kokonaisuuden kulurakennetta. Tuotoista huomattava osa tulee ulkomailta.
Nordnet Ruotsi ESG Indeksirahasto 10 % - Niin ikään ilmainen, pois lukien pieni valuutanvaihtokulu. 70 yhtiötä rahastossa, mukana myös pienehköjä pohjoismaisia yhtiöitä.
Nordnet Norja Indeksirahasto 10 % - Myös ilmainen pl. valuutanvaihto. Energiayhtiöt mukaan, kun ne on karsittu pois edellisistä. Tuo suurinta hajautushyötyä juuri Suomeen ja Ruotsiin nähden.
Kehittyvät markkinat & Aasia:
Storebrand Emerging Markets 10 % - Lisätään Kiinan ja Intian painoa salkussa. Rahaston sijoituksista kolmasosa on Aasian kehittyneillä markkinoilla.
Muut:
Storebrand Global All Countries 10 % - Kattavin maailma indeksirahasto, jossa mukana myös mm. Kiina. Tuo hajautushyötyä.
Nordnet Indeksirahasto Teknologia 10 % - Teknologia on alipainossa pohjoismaisissa rahastoissa, joten lisätään sen painoa. Nostaa myös jenkkilän painoarvoa kokonaissijoituksissa. Rahaston miinuksena synteettisyys, mutta vastaavia fyysisiä rahastoja ei löydy (pl. etf).
Storebrandin rahastossa suurimmat omistukset hieman pienemmässä painossa, joten oletetusti hieman hajautetumpi. Jonkinlainen ESG screenaus käytössä molemmissa.
Itse kallistuisin ehkä storebrandiin päin tuon paremman hajautuksen vuoksi, mutta hankala näitä on paremmuusjärjestykseen laittaa.
Miinuksena nordnetin rahastossa on oletettavasti tiukempi ESG screen ja pienempi hajautus. Oliko tuo ESG leaders indeksin tiukka ESG screen syynä miksi päädyit storebrandiin?
Onko tuo tarkoituksella, että Eurooppa on aikalailla vaan Pohjoismaa-indeksejä täynnä? Vai tuleeko muita Euroopan maita tarpeeksi tossa All Countries-rahastossa? Mielenkiintoinen ”rajaus”, jos olet tietoisesti ton päätöksen tehnyt, että painoitat pohjoismaita
Itse olen sijoittanut molempiin USA indeksirahastoihin niin, että sijoitukset menevät kuukausisäästösopimuksella samana päivänä. Handelsbankenin on ollut kokoajan hieman tuottavampi. Olen odottanut milloin tasaantuu. Havainto on toki lyhyen aikavälin huomio.
Viime aikoina HB usa on ollut parempi. Tämä johtuu ehkä hieman isommasta painosta suurissa teknoyhtiöissä. Koko historiaa tarkastellen rahastojen tuotot ovat olleet todella tasaisia.
En tarkoittanut kahta esimerkiksi S&P 500 -indeksiä seuraavaa rahastoa, vaan kahta osittain samaa markkinaa liippaavaa rahastoa. Vaikkapa jenkkilä ja maailma.
Kaksi samaa indeksiä seuraavaa tuo ainoastaan sen hyödyn, että rahastoyhtiön mennessä nurin eivät kaikki rahat ole sidottuna X viikkoa tai kuukautta.
Hajautus pienentää riskejä, joita esimerkiksi pelkkiin teknologiayhtiöihin tai pelkkään jenkkilään sijoittaminen tuo. Toki hajautuksen kasvaessa lisähyöty pienenee.
Omistamalla maailmarahastoa ja jenkkirahastoa lopputuloksena on jenkkeihin ylipainotettu salkku, siis hajautus on vähentynyt? Sama koskee tuota esimerkkisalkkuasi, jossa on aivan valtava paino pohjoismaissa. Esimerkiksi melkein kaksi prosenttia salkustasi on pelkkää Equinoria?
Olen Kurtin tuotannon kahlaamisessa vasta-alkaja joten pitää tuohon linkkaamaasi pointtiin palata myöhemmin. En nyt kuitenkaan osta tuota johtopäätöstäsi siitä että hajauttamalla tällä tavalla useampiin rahastoihin voisi kasvattaa tuotto-odotusta. Faktoreihin hajauttamalla se saattaa olla mahdollista, jos niin uskoo. Ilman faktoripainotuksia luulisi että salkkusi tuotto-odotus mukailisi tuota koko markkinan riskipreemiota.
Itselläni on 50% storebrand global ja 50% handelsbanken global index. Tällä kombolla superluoton kultatason kriteerit täyttyvät. Ainoana miinuksena täytyy mainita että jostain syystä handelsbankenin rahastolle nordnet tarjoaa vain 80% lainoitusarvon.
Se ei taaskaan ollut pointti. Tuossa esimerkkisalkkussa on suurinpiirtein alueellisesti tehty hajautus ja lisäksi maailma-rahastoa siivu. Maailma 2x. Tarkoituksena kattaa Japani ym. joita ei muutoin olisi mukana.
Suomen markkinan osuus on noin 20 % Helsingin pörssin tuotoista, ja sama koskee muitakin pohjoismaita, kun firmat toimivat pitkälti globaalisti.
Equinorin osuus on kieltämättä suuri, mutta Nordnet pudotti energiasektorin kokonaan Suomi- ja Ruotsi-rahastoista.
Painotukset alueittain eivät myöskään ole mitään absoluuttisia lukuja, vaan jenkit esim. 40-60 % ja sitä rataa.
Kaiken kaikkiaan en kyllä voisi tuollaista rahastoneppailua suositella kellekään, kun niin paljon parempia ja helpompiakin vaihtoehtoja on. Myös sen kultaluoton tavoittelemiseksi.
Olen muuten itse jo kahdesti päässyt pois tuosta kultaluottokurimuksesta joka vie salkun viilaamisen äärimmilleen ja johtaa todella pölhöihin ratkaisuihin. Kerran rahastojen ja toisen kerran ETF:ien kanssa. Toivottavasti kolmatta kertaa ei enää tarvita.
Mielestäni hajautus ei tarkoita tuota, että napsitaan sieltä täältä eri rahastoja salkkuun. Maailmanlaajuinen hajautus ja ilmainen lounas tulee nimenomaan koko maailman kattavista rahastoista ja kuten edellä on mainittu niin useampi koko maailman rahasto (vaikkapa myös ETF:iä sekaan) oikeuttaa kultatasolle. En sanoisi 30% painoa pohjoismaihin hajauttamiseksi vaan nimenomaan näkemyksen ottamiseksi. Ei salkussa mitään vikaa ole, mutta perusteet ontuu.
Tätä suosittelisinkin lämpimästi. Paras kultaluottotaktiikka riippuu muuten myös paljon siitä, pitääkö ainoastaan ne kultatason kriteerit voimassa, vai myöskin vivun nostettuna.
Edellinen tapaus on paljon parempi, koska silloin on mahdollista kuukausisäästää ETF:iin, mikäli pelkää kovasti noita puolta prosenttia hätyytteleviä kuluja. Jos saldo on miinuksella, niin ETF:ien kanssa saa kulupuolella olla melko tarkkana, ostokulujen takia. Tavallisisiin rahastoihin kk-säästäminen onneksi onnistuu silloinkin.
En sanonut minäkään. Yhtenä pointtina jo ensimmäisessä viestissä oli kustannustason laskeminen. Tottakai esimerkiksi teknologiarahaston mukaan ottaminen on näkemyksen ottamista siitä, että teknologiaosakkeet kehittyvät muuta markkinaa paremmin.
Tästä en ole ihan varma sillä salkkuni sisältää myös superrahastoja hämäämässä ajalta kun olin vielä venkslaaja. Uskoisin kyllä että tuo riittää myös lisälainoitukseen.
Kiitos hyvästä keskustelusta ja perustelluista näkemyksistä. Viilasin vielä hieman kokonaisuutta.
Indeksisalkun peruspuoli:
Storebrand Global All Countries 50 %
Indeksisalkun spekulatiivinen puoli:
Nordnet Teknologia 30 %
Nordnet Suomi 10 %
Nordnet Ruotsi 10 %
Perustelen Suomen ja Ruotsin mukaan ottamista sillä, että nollakuluisina ne laskevat salkun kulurakennetta ja etenkin Helsingissä arvostukset ovat alhaalla. Lisäksi Suomen markkinaa tulee seurattua päivittäin ja se on kotikenttänä kiinnostava, joten on mukavaa, kun on hieman “skin in the game”.
Ruotsissa lisäksi kruunu suhteessa euroon laski jälleen ennätyksellisen alas, joten sinne sattuu olemaan kannattavaa sijoittaa juuri nyt. Ruotsi-rahaston mukana tulevat myös pienyhtiöt (faktori).
Tällä kokonaisuudella on tarkoitus mennä seuraavat 20 vuotta.
Selkeä askel oikeaan suuntaan! Muutama pointti on vielä:
20% keskittäminen noihin suomi+ruotsi -rahastoihin laskee suoria kuluja 0.07% verrattuna salkkuun joka olisi kokonaan tuota 0.31% hintaista Storebrandia. Osaatko laskea, millä todennäköisyydellä tuon keskittämisen aiheuttama lisäriski realisoituu niin, että tuottosi on noiden säästettyjen kulujen verran tai vielä niitäkin huonompi? Entä kuinka pieni mielestäsi tuon todennäköisyyden pitäisi olla? Onko esim. 10% todennäköisyys liian iso?
0.07% säästö alkaa olla niin mitätön, että nuo todennäköisyydet saattavat olla aika paljon korkeampia kuin kuvittelet. Vertailun vuoksi ostamalla jokseenkin tuota Storebrandia vastaavaa IUSQ, säästäisit kuluissa 0.11% ilman että tarvitsee keskittää yhtään mihinkään.
Ymmärrän kyllä että jännitystä pitää olla ja että Helsingin pörssin ja teknohypefirmojen seuraaminen voi olla mielekäs harrastus. Onhan ihmisillä paljon muitakin harrastuksia, jotka tulee tosi kalliiksi. On tietysti rehellistä nimittää tuota pelkäksi spekulaatioksi, mutta puolet koko salkusta kuulostaa jo aika kovalta panokselta. Varsinkin jos on tarkoitus lukittautua tuohon noin pitkäksi aikaa.
Markkinan ajoittaminen valitsemalla 20 vuoden salkun allokaatioita jonkun paikallisen pörssin arvostustasojen ja valuuttakurssien perusteella kuulostaa jo niin hölmöltä, etten osaa sanoa siihen enää mitään.
