Tämä kuulostaa ihan hyvältä. Pyrkisin itse ainakin pitämään kuvion mahdollisimman yksinkertaisena ja mielekkäänä välittämättä muutamien prosenttiyksiköiden hajautuksista. Jos Suomi-rahasto kiinnostaa sinua, pidä se salkussa.
Piensijoittajan tuottojen pahinvihollinen on kuitenkin sijoittaja itse ja jos pystyt pysymään tuossa valitsemassasi suunnitelmassa seuraavat 20 vuotta niin todennäköisyydet kohtalaisiin tai hyviin tuottoihon on varmasti puolellasi.
Osta ja pidä. Älä myy.
Nostin tämän pointin esiin jo aiemmin, mutta myös maailma-indeksirahastot ovat näkemyksen ottamista siinä mielessä, että 90 % niistä ei sisällä koko maailmaa, vaan esim. ainoastaan kehittyneet länsimaat. Ja jos sisältävätkin, niin eivät markkinoiden koon mukaisessa suhteessa. Debatoida voidaan myös siitä, kuinka suuri minkäkin osuuden pitäisi olla, sillä sekään ei ole mitään tarkkarajaista.
Esimerkiksi Storebrand Globalissa Kiinan osuus on 4 %, kun taas USA on 61 %. Kiina on taloutena maailman toisiksi suurin ja nousee suurimmaksi ennusteiden mukaan 2030, minkä USA pyrkii nyt kaikin keinoin estämään. Suurimmasta osasta maailma-indeksirahastoja ei löydy Kiinaa tai Intiaa tai Afrikkaa maanosana lainkaan.
Pointti on siis se, että jo valitsemalla jonkin maailma-rahaston ottaa näkemystä markkinasta, jonkun toisen ihmisen eli salkunhoitajan näkemyksen siis.
Ben Felixin kaikki videot on tullut katsottua ja osa niistä useasti, laadukasta settiä. Tiedän varsin hyvin, että 20 vuoden aikajänteellä on samantekevää, missä pörssi menee. Silti nuo seikat oli nostettava esiin.
Storebrand global on indeksirahasto jonka tavoitteena on seurata MSCI All Countries World Indexiä. Joten et ota tuossa kenenkään toisen ihmisen näkemystä markkinasta.
Kiinan osuus rahastossa on indeksin mukainen jota se tulee olemaan myös vuonna 2030.
Ei tosiaan salkunhoitajan, mutta muiden ihmisten kuitenkin. Sekin on näkemyksen ottamista, että jättää kehittyvät markkinat ulos:
The MSCI World Index captures large and mid-cap representation across 23 Developed Markets (DM) countries*.
Kiina ja USA eivät ole talouksiensa koon mukaisissa suhteissa Storebrandin seuraamassa indeksissä.
Nyt sulla alkaa olla vähän sekaannuksia noiden MSCI:n indeksinmuodostuksesta.
MSCI:n enemmän ja vähemmän globaalit indeksit ovat:
Storebrand ja esim. IUSQ seuraavat suunnilleen tuota ACWI indeksiä (3). Suurin osa maailmarahastoista seuraa World-indeksiä (1), ja ne eivät tosiaan sisällä kehittyviä markkinoita. Perustelusi sille, miksi sijoittaa mieluummin kolmoseen kuin ykköseen on ihan pätevä.
Nämä kaikki ovat markkina-arvon mukaan painotettuja indeksejä*. On hyviä perusteita sille miksi indeksi kannattaa painottaa niin, eikä bruttokansantuotteen mukaan. Vastakkaisiakin perusteluita on, mutta niistä huolimatta MC painotus voittaa tarjonnassa. Oletko itse perehtynyt siihen, miksi juuri bruttokansantuotteen mukaan painottaminen olisi järkevämpää? Entä miten aiot esimerkiksi hoitaa salkun uudelleentasapainotuksen 20 vuoden horisontin aikana, jos haluat pitää painon BKT:ien mukaan?
*) Huom. Sisu1 aiheellinen tarkennus alla, kiitos!
Yhtiöiden osuudet indekseissä eivät ole suoraan painotettu markkina-arvon mukaan vaan Float-adjusted market cap.
Taitaa olla @miljonaariksi myös missannut tämän tiedon.
Ei indekseissä olisi mitään järkeä jos ne olisi suoraan market capin mukaan.
https://www.thestreet.com/dictionary/f/float-adjusted-market-capitalization
Näitä olisi kiva kuulla. MC voittaa tarjonnassa, mutta onko muita?
Kehittyvillä markkinoilla on toki suurempi katastrofi ja poliittinen riski, joiden riski salkussa lisääntyisi merkittävästi mikäli salkun painottaa BKT:n mukaan.
Edit. MC painotus on todennäköisesti myös yksinkertaisin toteutukseltaan ja rahaston sisäisten kaupankäyntikulujen puolesta edullisin vaihtoehto.
En sekoita, vaan edellinen kirjoittaja sekoitti. En vaan jaksa kirjoittaa itsestään selviä asioita auki, kuten sitä, että Storebrand Global ei tietenkään seuraa edellisen kirjoittajan mainitsemaa MSCI World indeksiä. Se kävi ilmi viestini asiayhteydestä.
Tein juuri maailma-rahastoista suht kattavan vertailun blogiin, joten tiedän kyllä, mikä seuraa mitäkin indeksiä ja mitä indekseissä on.
Tämä ei muuta alkuperäistä pointtia mihinkään. Eli sitä, että jo rahastovalinta on näkemyksen ottamista markkinasta.
Isossa kuvassa vaikka omistaisi tismalleen markkinapainoin osakemarkkinaa, on se näkemyksen ottoa ilman korkoja ja muita omaisuusluokkia. ”Todellinen” markkinaporfolio sisältäisi kaikki mahdolliset sijoitusluokat.
Tosin globaali indeksi lienee erittäin järkevä lähtökohta, jonka allokaatiosta ei älyttömästi ehkä kannata erota kuitenkaan. Ellei ole valmis sitten sietämään mahdollista aliperformointia pääindekseihin.
Suomi-indekseihin liittyen ihan mielenkiintoinen pointti on minusta se että osingoista ei mene lähdeveroa vrt. esim. US omistuksista menee 15%. Tekeekö tuo sitten pitkällä aikavälillä eroa. En tiedä. Mutta verotus on mielestäni kiinnostava asia. Niissä säästö on aina suoraan omaan taskuun.
Omia ajatuksia:
Tällä hetkellä suurin osa sijoitettavasta pääomasta kiinni Evli Likvidi B:ssä, josta saa n. 5% juoksevaa tuottoa. Tein juuri kuukausisäästösopimuksen Storebrandin All Countries -rahastoon. Pitää ehkä miettiä joku toinen vastaava kylkeen, että saisi kultatason superluoton mahdolliseksi plussaksi.
Tällä hetkellä turhan isossa painossa on Suomi-Indeksi, mutta asia tulee tasoittumaan. Näen Helsingissä niin hyvän tuotto-odotuksen seuraavan viiden vuoden aikana, että pakko ottaa hieman omaa näkemystä mukaan. Vuoden päästä tämän paino salkussa olisi tarkoitus saada n.5-10% painolle.
Näillä on hyvä edetä opiskeluaikoja kohti ja niiden yli, että saa mahdollisimman pienen vaikutuksen tukiin yms.
Onko sulla isompi sijoitettava summa? Jos on, niin voisit käyttää ETF:iä.
Koko maailma markkinapainoin kultaluotolla MSCI ACWI IMI indeksin mukaan:
XDWD - 17,5 %
SPPW - 17,5 %
H4ZY - 17,5 %
EUNL - 17,5 %
IUSN - 10 %
IS3N - 10 %
SPYI - 10 %
Jos haluat Suomen niin Seligsonin OMXH25 ETF siihen mukaan ja Ruotsin saat Xact OMXS30 ETF:llä.
ETF ainakin se hyvä puoli, että voit siirtää välittäjien välillä ja ei tarvitse olla riippuvainen Nordnetista. Ja kulut todennäköisesti ennemmin laskevat kuin nousevat, toisin kuin NN ilmaisissa rahastoissa.
Ymmärrän kyllä ilmaisten Suomi ja Ruotsi indeksirahastojen kiinnostavuuden. Ruotsi indeksissä myös ehkä kiinnostavampi indeksi kattavuudeltaan kuin Xactin etf:ssä.
Tuo taitaa käytännössä vaatia kannataakseen min 200k€ salkun, että saa private banking edut. Nuita on muuten melko kallista yrittää tasapainotella 15€ ostokuluin.
Nordnet on kyllä rakentanut palvelunsa siten, että vivuttaminen on rahastoilla paljon näppärämpää.
Ootas, miksi pitää tasapainotella?
Kk-säästön jos haluaa niin voi laittaa vaikka IUSQ. Kerralla voi ostaa esim. lisää SPYI kunhan ei ylitä 20% tai aloittaa VWCE ostot 
Myös eunl+is3n+iusn kombon voi ottaa kk-säästöön ja hemmetin kauan saa sijottaa että mikään menee yli 20%, riippuen toki aloitussummasta
Kultaluoton takia? Ja kk säästäminen ei tällöin toimi.
Jaa, no totta. En tosin usko, että tuossa tulee sitä ongelmaa. Vaatisi että iusn ja is3n edelleen laskisivat markkina-arvossaan niin alas, muut nousisivat yli 20%. Varsinkin jos kk-säästää johonkin uuteen rahastoon niin se hilaa noiden muiden osuutta alas.
Eikä ole pakko olla autisti, vaan voi sekoittaa MSCI indeksien sekaan VGVF, jolla voi merkittävästi laskea developed world etf:ien painoa.
Lisäksi, kuukausisäästön voi laittaa perinteisiin rahastoihin, jolloin luottosaldollakin voi kk-säästää. Ajattelin vain että jos hänellä on iso kertasumma, kun ilmeisesti suunnittelemassa jotain uutta allokaatiota.
Tällä tavalla se varmaan vähimmällä vaivalla toimisi. Ostaisi esim. kuvaamasi setin rungoksi ja sen jälkeen kuukausisäästö päälle, vaikka Storebrand globaliin
Yksi syy miksi silti voisin suositella perinteisiä indeksirahastoja korkeammista kuluistaan huolimatta, on se, että strategian säätäminen tulee halvemmaksi. Täysin oman henk koht kokemukseni mukaan voi olla vaikea valita allokaatiota ja pysyä siinä ja ETF salkun kun vaihtaa monta kertaa niin siinä tulee kovat kulut.
T. Yli 3000€ transaktiokuluja vuonna 2022
Entä kun omistuksista olisi tarkoitus nostaakin vuosittain, suosisitteko osingot ulos maksavia tuotteita vai myisittekö vaan tarpeellisen määrän?
Uusia ETF:iä tulossa.
Pyssyjä, anti-ESG yms…
Osingot ulosmaksavissa tuotteissa pitää miettiä markkinan mukaan. Jos esim USA rahasto, niin maksat ensin osingoista 15% lähdeveroja USA:aan ja sitten 30% pääomauloveroa Suomeen eli 45% vero osigosta. Kivaa.
Yhtälöön vaikuttaa rahaston listauspaikka sekä rahaston osakkeiden kohdemarkkina.
Esim. Ruotsiin listatun rahaston ruotsalaisista firmoista saaduista osingoista menee 0% lähdevero ja sitten maksat 30% veroa tuotto-osuudesta suomeen. Itse myymällä voit käyttää hankintameno-olettamaa joten voit päästä myymällä parempaan lopputulokseen kuin 30%.