Indeksirahastot ja ETF:t tulevaisuuden sijoituskohteina

Rahastot ja ETF:t
,
1048

Joo. Kannattaa lukaista Rational Reminder foorumin ketju Episode 281: Lifecycle Asset Allocation, and Retiring Successfully with Justin King - Discussion Thread. Varmaan oletkin jo lukenut. Siellä viime päivinä hyvää keskustelua myös Suomen home biasista.

“We talked about Canada. Small country with its own currency. He basically said that while the large home bias is optimal in the model, it’s barely optimal. A range of domestic from 5% to 35% gives a pretty similar result. This does not account for cost and tax efficiency of home country stocks though.”

Ilmeisesti siis 5-35 % antavat kaikki parannuksen 100 % globaaliin portfolioon ja tuo 35 % ei ole merkittävästi parempi kuin alemmat luvut. Lisäksi juuri tässä allokaatiopäätöksessä on kyse vain valuutasta, jolloin eurozone ETF olisi parempi ajamaan saman asian. Mutta, kun otetaan huomioon vielä home market biasin positiiviset näkemykset, niin ei Pölhexin pitäminen yli globaalin markkina-painon välttämättä ole niin huono juttu. Itselle tuo 20 % sopii riskirajan sisälle ihan hyvin, vaikka onkin suoraan kultaluoton ehdoista otettu luku. Kultaluoton, jolla ei ole juuri mitään väliä nyt korkojen noustua ja korkoeron ollessa kovin pieni, kuten kirjotiit.

Tämä on suurelta osin myös henkilökohtainen kysymys, mikä on sellainen portfolio johon pystyy itse olla tyytyväinen ja pitämään yli ajan (tässä on itsellä se suurin ongelma), joten vaikka rupeaisin osinkosijoittajaksi, niin se olisi oikea ratkaisu minulle, jos sillä oikeasti pystyisin sijoittamaan pitkäjänteisesti. Toistaiseksi mikään portfolioni ei ole pysynyt.

4 tykkäystä
1049

Eikös se ole niin, että home bias voi indeksisijoituksissa parantaa tuottoja lähinnä vain verojen ja kulujen kautta. Muutoinhan home bias ei yleispätevänä ohjeena toimi, koska silloin kaikkien maiden sijoittajat saisivat keskimääräistä parempaa riskikorjattua tuottoa home biasin avulla. Ja me tiedämme, että tämä on matemaattisesti mahdotonta, home biasin pitäisi olla ennen veroja käytännössä nollasummapeliä maailman markkinatuoton suhteen.

Eli kaikki sijoittajat yhteenlaskettuna eivät voi saada ylituottoa, koska he omistavat koko markkinan.

Siis jotenkin minulle ei aukea logiikka, miten suomalainen saisi ylituottoa lisäämällä OMXH25:n maailmaindeksin kylkeen mutta ruotsalaisen pitäisi lisätä sen sijaan ruotsi-indeksi, tanskalaisen tanska-indeksi jne.

4 tykkäystä
1050

Olet täysin oikeassa, eivät kaikki voi saada ylituottoa sijoittamalla osan varoistaa kotimaahan. Viittaan tässä Scott Cederburgin tuoreeseen tutkimukseen, jossa on simuloitu kehittyneiden maiden sijoittajia yli 100 vuoden ajanjaksolta ja lopputulema on, että 5%-50% sijoitus kotikentälle olisi ollut lievästi optimaalisempi ratkaisu keskimääräisessä tapauksessa, kuin 100 % globaali indeksi. Huom. oikeasti todella lievästi, ei tässä ole kyse mistään suurista hyödyistä. Mutta mitä tarkoittaa optimaalinen?

Tässä kyse ei ole ylituotosta, vaan riskikorjatusta tuotosta. Paremmasta eläkeportfoliosta, joka on ilmeisesti tarpeeksi suurella altistuksella kotimaan valuutalle ollut resistantimpi loppumiselta ennenaikaisesti. Eli ylipaino kotimaan valuutalle on tuonut lievän parannuksen salkun riski-tuotto -profiiliin, ei välttämättä ylituottoa Ja näin siis vain historiallisessa kontekstissa, eikä ole tietenkään mitään taetta tulevaisuudesta. Eikä siitä, että juuri joku tietty yksittäinen maa pakosti käyttäytyisi näin.

Täysin tästä erillinen asia on verohyöty, jonka mainitsit. Melko merkittävä verohyöty tosiaan tulee, jos sijoittaa suomalaisen rahaston kautta. Täällä kun on niin iso veroprosentti, että puhutaan jo melko suurista säästöistä. Jos vaikka USA:ssa maksan keskimäärin 0,3 % kulua osinkoveroja, niin Suomen veroprosentilla tuo olisi vähintään tuplat, jota ei tarvitse kotikenttäsijoituksessa maksaa. Tämä olisi se ainoa tapa saada ylituottoa, mutta se on kovin epävarma, jos sen takia joutuu uhrata hajautuksen.

Painotan vielä, että näissä tutkimuksissa ei mitään merkittäviä hyötyjä ole, mutta kuitenkin jotain on saatu pienestä kotivaluuttapainotuksesta pitkällä aikavälillä ja keskiarvoistettuna kehittyvien maiden pörsseihin. Toki jotkut niistä kotipörsseistä menivät aivan perseelleen ja olisi ollut parempi sijoittaa globaalisti, mutta tässä on kyse keskiarvoista

Edit. Tuolta voi toki itse käydä lukaisemassa kevyttä iltalukemista https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=4590406

Ei tätä kuitenkaan tarvitse ottaa minään ohjenuorana, että kaikkien pitäisi sijoittaa Suomeen. Ensinnäkin tämä tutkimus argumentoi valuutan puolesta. Eli meille se tarkoittaisi Euro-maihin sijoittamista. Itse ylipainotan Suomea osin valuutan, osin verohyötyjen ja osin henkilökohtaisen mieltymyksen takia.

Ihan yhtä hyvin voi sanoa, että Suomeen ei kannata sijoittaa ollenkaan, koska meillä on keskusjohtoinen rahansiirtoon perustuva eläkejärjestelmä, josta olemme erittäin riippuvaisia, jos täällä asumme. Ei luultavasti kannata painottaa eläkesijoituksissaan tämän lisäksi Suomea, koska riskit kasaantuvat.

7 tykkäystä
1051

Mielenkiintoinen keskustelu tuosta OMXH:n tuomisesta tasapainotettuun ETF/indeksirahastosalkkuun. Olen kuitenkin itse myös tänä vuonna keväästä lähtien ylipainottanut OMXH:ta uusien ostojen osalta.
Syy tähän on vaan yksinkertaisesti se, että näen tässä olevan tulevina vuosina olevan paremman tuotto-odotuksen kuin esim s&p500 tällä hinnalla. Ostan siis myös edelleen MSCI World-indeksiä, mutta mitä alemmas OMXH on valunut, sitä suuremman osuuden kuukausittaisesta uudesta rahasta olen laittanut Helsinkiin.
Jos/kun OMXH25 korjaa taas ja kuroo muuta maailmaa kiinni, tasapainotan toki kuukausisäästön taas enemmän ulkomaa-painotteiseksi.
Mielestäni uutta rahaa sijoittaessa tällaisessa ajoittamisessa (koska sitähän se on) on selkeästi pienempi riski epäonnistua, kuin siinä, että lähtisi myymään paremmin tuottaneita indeksejä ja ostamaan tuolla rahalla huonommin tuottavia.
Argumenttejä puolesta ja vastaan?

7 tykkäystä
1052

Olet keksinyt arvosijoittamisen ja yrität implementoida tätä metodologiaa indeksien tasolla. On kova riski että oma implementaatiosi on tarpeettoman vaivalloinen ja liian tehoton.

Samaa ajatusta on akateemisessa kirjallisuudessa tutkittu läpikotaisin 80-luvulta alkaen. Tämän tutkimustiedon valossa on implementoitu lukuisia faktorirahastoja, jotka tekevät samaa hommaa tehokkaammin, halvemmalla ja vertaisarvioituihin, todistettuihin tutkimustuloksiin perustuen.

Indeksien ajoittaminen ja tasapainottaminen arvostuskertoimien perusteella olisi graalin malja, mutta tutkimusnäyttö sen järjestelmällisestä onnistumisesta on aika laihaa.

5 tykkäystä
1053

Arvosijoittamista indeksitasollahan se on, olet oikeassa. Tässä varmaan se suuri ero noihin itseään tasapainottaviin faktorirahastoihin on se, että portfoliota ei tasapainoteta myymällä tietyn faktorin (vaikka korkea p/b) osakkeita tai indeksiä ja vaihdeta niitä matalamman tunnusluvun omaavaan. Esim aiemmin mainitsemissasi ZPRV ja ZPRX on aivan huikea turnover ratio. (toki indeksin ja etf:n sisällä) Jos salkun jokainen rahasto tai ETF on sellainen, johon voisit kiinnittää koko osakevarallisuutesi (no, omxh:n kanssa pitäisi olla kyllä hieman hampaan irvesssä, mutta kyllä se menisi) en näe, että tässä köyhän miehen arvosijoittamisessa on hirveästi hävittävää.

Tämän toimen kustannuksista olen myös eri mieltä kanssasi, jos sijoitusinstrumentit ovat indeksirahasto, jossa ei ole lainkaan tai hyvin pienet kulut tai transaktiopalkkiot ja ETF tasolla ne ovat alle 0,2%, ei tämän halvemmalla pääse omistuksiaan kyllä juurikaan kikkailemaan tai tasapainottamaan.

Isoimman riskin näkisi tässä olevan omien korvien välissä - entäs jos sillä hetkellä ylipainottamasi indeksi kuitenkin yliperformoi tai aliperformoi, kasvaako jossain vaiheessa kiusaus “aktiiviseen” tasapainottamiseen liian suureksi. Passiivisesta sijoittamisesta aktiiviseen (indeksisijottajasta osakepomijaksi) on iso loikka, mutta täysin passiivisesta hieman vähemmän passiiviseksi ja aktiivipassiiviseksi on askeleet paljon lyhyemmät.

edit: Olisiko mahdollista, että @anon1925 tuoma pointti kotimarkkinabiaksesta voisi myös mahdollisesti liittyä arvostustasoon toki muiden pointtien lisänä? Meidän mielestä joku Helsingin pörssin firma näyttää edulliselta tietyllä arvostustasolla ja vaikuttaa hyvältä sijoitukselta (esim jos jotain laatuyhtiötä saa historiaa edullisemmalla arvostuskertoimella) Tämä ei välttämättä kerro ulkkarille hirveästi mutta meidän kulmakarvat kohoavat, kun jotain laadukasta, sijoittajan jo valmiiksi tuntemaa firmaa saa historiaan nähden alhaisella arvostuskertoimella. Tämä ei toki todista indeksin tasolla mitään.

2 tykkäystä
1054

Itse tein tätä n. 20 vuotta sitten indeksirahastoilla. Yritin ostaa “halpaa” ja vältellä vähän “kallista”. Lopputulemana vaihtelu oli hyvin suurta, kehittyneillä markkinoilla “halpa” pysyi halpana vuosi toisensa jälkeen, ainut iso poikkeus oli aktiiviset Venäjä-sijoitukset, joiden arvo yli kymmenkertaistui about kolmessa vuodessa ja sain siitä mukavan pesämunan, kun tosiaan tuotto oli yli +1000%.

Jotenkin selkeämpää on olla aidosti aktiivinen kuin yrittää hienosäätää indeksisijoittamista. Tai sitten jakaa salkku indeksisijoituksiin ja kokonaan aktiiviseen puoleen, joilla on omat tehtävänsä (tätä tein myös joku 10-20 vuotta sitten). Se oli henkisesti helpompaa ja siinä oli selkeämpää tehdä päätöksiä.

Ei kannata silti pelätä sitä, että sijoitustyyli elää - vuosien varrella oppii, mikä sopii itselle ja mikä ei. Psykologia on tärkeässä roolissa, etenkin kriisiaikoina.

Faktoreista vielä sananen, niiden aikajänteet voivat olla hyvin pitkiä, liian pitkiä käytännön sijoittamiseen. Esim. pienyhtiöillä oli jossain välissä yli 15 vuoden alisuoriutumisjakso, vaikka ne periaatteessa ovat tuottaneet paremmin kuin suuret. Samantyylisiä asioita on ollut myös arvo-/kasvuakselilla, nämä faktorit toimivat enemmän hyvin pitkillä aikaväleillä.

4 tykkäystä
1055

Tämä on kyllä ihan totta, S&P500 on näyttänyt kalliilta jo kohta 10 vuotta ja jos olisi 10 vuotta sitten jättänyt sen takia sijoittamatta siihen, saattaisi vähän harmittaa…
edit. Kiinnostaisi tietää, mihin tyyliin olet nyt päätynyt, sijoitusuraa kun sinulla taitaa olla takana minua pidempään?

1056

Minulla on nyt 25 vuotta takana siitä, kun aloitin kuukausisäästämisen rahastoon.

Nykyisen sijoitustyylini voi periaatteessa jakaa kahtia, on maantieteellisiä sijoituksia ja sitten (suurin osa) on hyvin Buffett-tyylistä laatusijoittamista. “Räjäytin” salkkuni* tuossa pari vuotta sitten, kun tuli ostettua pari hyvin isoa hankintaa ja nyt salkkuni on toipumassa siitä. Eli hajautusta pitäisi parantaa paljon.

Maantieteellisiä sijoituksia on kaksi:

  • PYN Elite
  • Russell 2000 ETF (Yhdysvaltain pienyhtiöt)

Buffett-tyylisiä sijoituksia ovat suuruusjärjestyksessä:

  • Harvia (ylivoimaisesti suurin kaikista sijoituksistani)
  • Seligson Phoebus -rahasto
  • Berkshire Hathaway

Näillä mennään tällä hetkellä, kasailen salkkua nyt paremmin hajautetuksi pikku hiljaa. Mutta tuo kahtiajako on säilynyt, tosin globaali puoli on tosiaan vain osin indeksirahastolla toteutettu.

Tässä vuosien vieriessä tärkein oppi on ollut se, miten vähän sitä tietää ja miten vaikeaa ennustaminen on, niin ammattilaisille kuin itsellekin. On hyvä tiedostaa osaamisensa rajat, se suojelee edes vähän totaalisilta epäonnistumisilta.

  • Edit, pistin lihoiksi yli puolet salkustani ja sieltä lähti paljon kaikenlaista pois
2 tykkäystä
1057

Tämä koskee ihan yhtä lailla market beta -faktoria. Siksi ei oma perse kestä sijoittaa pelkästään siihen, vaan pakko hajauttaa:

image
image1046×679 115 KB

Mutta olenkin tässä veivaamisessa vielä alussa. Odottakaa vain muutama vuosi, niin tulen tänne hehkuttamaan Top Brandsia.

7 tykkäystä
1058

Vielä yksi varoituksen sananen hyvin löyhästi tähän liittyen - backtestatut mallit ovat houkuttelevia, milloin mikäkin strategia olisi toiminut menneisyydessä loistavasti ja voidaan näyttää hienoja simuloituja kurssikäyriä.

Nordnet Smart -rahastot esim. olivat hyvin backtestattuja mutta kun luki niiden toimintalogiikan, näki heti niihin sisäänrakennetun ongelman isompaan dippiin liittyen. Ja kun dippi tuli niin rahastot käyttäytyivät juuri, niin kuin oli kuvattu, eli myivät osakkeet pohjalla ja siirtyivät korkoihin nousun ajaksi, eli jäivät mörnimään. Ongelma oli että backtestattu malli tuotti pettymyksiä sijoittajille, kun kurssinousu ei nostanutkaan rahastoja suosta. Smartit kuopattiin pian tämän jälkeen yhdistämällä ne muihin rahastoihin.

No, historiasta näitä löytyy lukemattomia, Ålandbankenilla oli osakeindeksilainoihin sijoittava rahasto, joka kuopattiin pian, kun strategia ei enää toiminut. Gyllenbergillä oli todella menestyksekäs vipurahasto, kunnes strategia ei enää toiminutkaan ja tuli hurja syöksy alas. Tai Conventumin smallcap.com -rahasto juuri ennen vuosituhannen vaihteen kuplan puhkeamista.

Tällaisia esimerkkejä ammattilaisten hoitamista, epäonnistuneista strategioista on siis paljon ja ne on siivottu pois huonontamasta tuottohistorioita ( =on yhdistetty paremman historian rahastoihin). Eli sijoitusrahastot ovat tuottaneet oikeasti selvästi huonommin, kuin mitä rahastoraportin luvuista voisi päätellä. Indeksien hakkaaminen pidemmällä aikavälillä on pirun vaikeaa puuhaa. :smiley:

No, minusta on ajan mittaan tullut vähän tämmöinen skeptinen, osaamisalueeni on aika pieni mutta seuraan kyllä laajemminkin talouselämän tapahtumia - kaikesta oppii aina jotain uutta.

6 tykkäystä
1059

Tässä edelliseen aiheeseeni liittyvä kirjoitus, jos ei teille ollut vielä tuttu. Argumentoi 20% kotimaa 80% globaali painotuksen puolesta. 50 Years of Investing in the World (Part 1) – Financial Page

Faktoreihin sietääkin suhtautua varauksella, kun finanssimaailmassa tuppaa ylituoton lähteet katoamaan sen jälkeen, kun niistä tulee mainstreamia. Sitten pitää viritellä sitä faktoria vähän eri parametreilla että ylituotto löytyy taas, kunnes sekin arbitroidaan pienemmäksi ellei kokonaan pois. Teoriassa faktorit ovat tuoneet kovaa ylituottoa mutta käytännössä se vaikuttaa hyvin epävarmalta varsinkin meidän saatavilla olevilla rahastoilla.

1 tykkäys
1060

Mitä vähemmän faktoriuskovaisia, sitä epätodennäköisemmin preemioita arbitroidaan pois. :smile:

1061

Luit varmaan jo tämän? https://x.com/achenfinance/status/1730287336124989666?s=20

Abstract: We compare four groups of cross-sectional return predictors: (1) published with a risk-based explanation, (2) published with a mispricing explanation, (3) published with uncertain origins, and (4) naively data-mined from accounting variables. For all groups, predictability decays by 50% post-sample, showing theory does not help predict returns above naive backtesting. Data-mined predictors display features of published predictors including the rise in returns as in-sample periods end, the speed of post-sample decay, and themes from the literature like investment, issuance, and accruals. Our results imply peer-review systematically mislabels mispricing as risk, though only 18% of predictors are attributed to risk.

Kyllä ne arbitroidaan jo ilmankin, että tuulipuvuista tulee faktoriuskovaisia :smiley: Lisäksi meille tuulipuvuille saatavilla olevat faktorirahastot kärsivät siitä, että ne seuraavat ennaltamääritettyä indeksiä, jossa rebalansointipäivä on jokaisen maailman hedgerahaston ja treidaajan tiedossa, joka voi syödä vielä lisää tuottoja. Paljon löytyy kriittistä tutkimusta, mutta toki faktorit ovat varmaan kuluttomuuden kanssa ainoa rationaalinen tapa yrittää saada ylituottoa. Ja vaikka ylituottoa ei tule, niin ne saattavat lisätä hajautusta ja vähentää salkun keskihajontaa.

2 tykkäystä
1062

Onko kukaan täällä sijoittanut Nordnetin kautta kryptoihin / louhintateknologiaan keskittyviin ETF:iin? Kiinnostaisi pienellä painolla ottaa tällainen osaksi salkkua, mutta ajattelin ensin tiedustella täältä mikäli joltain löytyy kokemuksia kys. sektorin ETF:istä.

1063

Jep. 50% heikennys preemioon lienee paikallaan oleva oletus.

Omat kelat about seuraavanlaiset. Uskon että tietyt faktorit tuovat preemiota, vaikkakin historiaa alempia. Ja vaikka eivät toisikaan, niin kulutaso on tippunut niin alas, että en häviä lopulta ihan hirveästi “perus” indeksille. (TER ero vain reilu 10 bps vs. markkina-indeksi. Toki kaupankäynnistä ja mahdollisesti veroista tulee tuohon lisää päälle vs. mcap). Ja lisäksi mainitsemasi hajautushyödyt voivat pienentää salkun heiluntaa - itse vivutan etf-salkkua hieman.

Melkein isoimpana riskinä näen oikeastaan rahastojen sulkemiset - tuntuu että monenkaan kärsivällisyys ei riitä faktorisijoittamiseen ja sen takia AUM:it tuntuu vaihtelevan paljon. 2020 teknohuuman aikaan esim. suljettiin monta arvo-etf:ää. Omastakin salkusta kaksi suljettiin.

Lisäksi etenkin tällä hetkellä näen mm. arvo-osakkeiden tuotto-odotuksen fundamentteihinkin nojaten houkuttelevaksi tuleville vuosille (tulostuotto, kasvu, osinko % ym.). Toki tämä menee sitten enemmän ajoittamisen puolelle ja on vain oma henk-koht näkemys.

Mutta kuten taisit mainita niin oikeastaan tärkeintä on että strategia on sellainen jossa tuntee että on helppo pysyä ja on sinut sen kanssa. Lopulta sitten erot passiivisen mcap, passiivinen mcap+ kotimaa -tilt, faktoritiltit jne. lienevät oikeastaan aika pieniä pitkällä aikavälillä jos puhutaan globaalisti hajautetuista long-only osakestrategioista.

Toki eroja saa jos menee vaikkapa all in EM-value mutta en usko että se on järkevää portfoliotasolla. :smile:

3 tykkäystä
1064

Jep.

Vanguardin value etf taitaa ainakin olla toinen josta puhut :slight_smile: Se oli kyllä suuri pettymys monelle UCITS faktoristille.

1065

Vanguardin value etf ja JP Morganin managed futures etf suljettiin.

Jälkimmäinen harmittaa eniten, koska siinä oli jonkin verran - tulos oli lopulta itselle varsin neutraali mutta lopetusaika oli ennen Ukrainan sotaa ja kovaa inflaatiota, jolloin trendistrategiat toimivat erinomaisesti.

Malliesimerkki siitä miten sijoittajat eivät ole riittävän kärsivällisiä eivätkä jaksa katsoa heikkoja jaksoja, vaikka ne ovat väistämättömiä. Hyvä osakehedge ei voi nousta aina kun osakemarkkina nousee.

4 tykkäystä
1066

Nyt myönnän olevani laiska ja ajan mutkat suoriksi ja kysyn täältä suoraan:

Mikä ETF olisi painotukseltaan sellainen, jossa fokus AI:ssa?

1067

Lähes puolet S&P 500 -yhtiöistä ovat maininneet tekoälyn osavuosikatsauksissaan tänä vuonna, joten lieneekö vielä suurempi painotus löytyvän sitten ETF:stä iShares S&P 500 Information Technology Sector? TER 0,15 %.

6 tykkäystä