Indeksirahastot ja ETF:t tulevaisuuden sijoituskohteina

Toimeksiannoissa lukee vielä käsitellään. Eilen lisäsin päivällä eka kerran ja kohta lisää, kun tuli toissa päivän myynneistä rahat tilille.

Perinteisenä ”osakemiehenä” putkahti mieleen, että eikö olekin niin, että jos jostain uudesta pieniin yrityksiin sijoittavasta rahastosta tulee heti alkuun varsin suosittu - rahaa virtaa siis sisään kaatamalla, se kasvattaa itsessään rahaston omistusten arvoa rahaston suosion kasvaessa?

Ne osakkeethan pitää ostaa markkinoilta rahastoon, joten …you got my point.

Tästä näkökulmastahan tällaista pitäisi hankkia heti näin lähtöön isommin.

1 tykkäys

Varmaan lyhyellä aikavälillä saattaa olla marginaalinen vaikutus, mutta kyllä pidemmän aikavälin tuotot (tai tappiot) ovat lähinnä fundamenteista kiinni.

Monesti törmää tutkimuksiin faktorisijoittamisesta, myös @Verneri_Pulkkinen varteissa, jonka mukaan yliperformoineet sektorit jne. painuvat pitkässä juoksussa lähemmäs keskiarvoa. Eli tehokkaat markkinat pitävät huolen, että tällaisista ei saa jatkossa ylituottoa.

Pohjoismaalaiset pienyhtiöt pärjäsivät hyvin etenkin matalien korkojen aikana, mutta tilanne ei välttämättä ole tulevaisuudessa sama.

Itse en näe tätä uutta ruotsin pienyhtiöihin sijoittavaa rahastoa ihan yhtä mielenkiintoisena ostokohteena. Mutta kuulen mieluusti argumentteja puolesta

3 tykkäystä

Totta. Ruotsalaiset pienyhtiöt ovat tuottaneet vielä paremmin kuin pohjoismaiset.


Olen siinä käsityksessa, että hyvien indeksituottojen lisäksi pohjoismaiset pienyhtiöt ovat sektorina olleet osakepoimijoille ja aktiivisille rahastoille poikkeuksellisen hyviä kohteita. Poimin Ruotsin nordnetistä Ruotsin pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin sijoittavat aktiiviset rahastot ja 17/28 oli voittanut 5v ajanjaksolla XACT Smabolag etf:n. Huonoin hävisi 24%-yksiköllä, ja paras voitti 69%-yksiköllä. Voi olla survival biasta mukana, mutta rohkaiseva tulos silti. Tästä olisi mukava nähdä jotain tutkimusta.

Ex USA pienyhtiörahastoissa indeksin voittaminen on ollut yleisempää kuin muilla sektoreilla, mutta epäilen, että pohjoismaisten pienyhtiöiden osalta vertailu näyttäisi aktiivisten rahastojen kannalta vielä paremmalta.

Oma suosikkini ruotsalaisista rahastoista taitaa kuitenkin olla edelleen tämä
Spiltan Aktiefond Investmentbolag – Vertaa ja osta rahastoja | Nordnet

15 tykkäystä

Menee vähän faktorit ja sektorit sekaisin. Ihan näin kevyin perustein en lähtisi faktoreiden sammumista julistamaan, vaikka Verpun videoista tykkäänkin.

4 tykkäystä

Nordnetistä tuli nyt vastaus, että L&G Global Brands ETF on nyt ostettavissa Nordnetin kautta.

(Näköjään ei ollut sittenkään kun kokeilin, mutta eiköhän tuo viimeistään huomiseksi päivity järjestelmiin.)

6 tykkäystä

Sieltä se löytyy. Joku menny jo 10 kpl raapaisemaan :sunglasses:

Voiskin olla näppärä vaihtoehto Seligsonin Brandsille

8 tykkäystä

Tää ei nyt oikein vakuuta. Kuin turboahdettu nasse :stuck_out_tongue_closed_eyes:

E: onko tietoa mitä Seligsonin top brands sisältää?

11 tykkäystä

Tuoltahan ne löytyy:

https://www.seligson.fi/luotain/FundViewer.php?view=10&lang=0&fid=795&task=intro

Joo, aika teknopainotteinen tuo ETF on eikä sisällä juurikaan mitään aamiaismurotehtaita. :sweat_smile:

8 tykkäystä

Niin. Tavallaan faktorisijoittamisesta puhuttaessa “ylituotto” on vähän huono termi. Faktorithan ovat tuottoja selittäviä säännönmukaisuuksia ja faktorimalleja voidaan ajatella riskimalleina. Arvo, yhtiökoko ym. ovat ikään kuin kompensaatiota riskistä. Samalla lailla kuin beta on korvausta riskistä markkinariskipreemion muodossa CAP-mallissa.

Markkinat voivat olla tehokkaat ja faktorit tarjota tuottoa samaan aikaan.

Toki tämä on aika monimutkainen aihe, koska toki kaikki faktorit eivät varmasti ole korvausta riskistä, jolloin ne voivat kadota. Mitkä ovat, mitkä eivät ja missä määrin riskiä vs. muita tekijöitä, on hankala aihe.

Mutta itse näkisin että vaikka faktorin tuotto ei perustuisikaan riskiin, vaan vaikkapa nk. psykologisiin harhoihin (behavioral bias) niin niin kauan kun ihmiset painaa ostonappia, nekin lienee aika pysyviä ilmiöitä, joita kärsivällinen sielu voi hyödyntää.

Ainakin minusta tuntuu että jos katsoo markkinakehitystä tässä 2020 jälkeen, niin erilaiset biakset tuntuvat voivan oikein hyvin. Aika maanis-depressiivista menoa ollut mielestäni :smiley:

8 tykkäystä

Yleisluontoinen kysymys. Jos samasta kohteesta on useampi eri ETF tarjolla, niin millä perusteella teette valinnan?
Kohteella tarkoitan nyt esim. toimialaa, geografista aluetta tai tiettyä indeksiä, johon ETF pohjaa.

Ymmärrän itse, että seuraaviin asioihin tulisi kiinnittää huomiota:

  • Valuutta
  • Yhtiöjakauma (tähän ilmeisesti lukeutuu myös “enhanced” ja muut kikkailut)
  • Osinkojen uudelleensijoitus tai niiden jako
  • Kulut

Mietin vain, että onko ETF:ien valinnassa vielä jotain mitä en osaa ottaa huomioon. Esim. onko liikkeellelaskijalla tai ETF:ää myyvällä pörssillä merkitystä?

Tämä SPIVA:n vuosijulkaisu on ollut itselleni kiinnostava, koska siinä keskitytään aktiivisen varainhoidon menestykseen ennen kuluja, kun yleensä raportoidaan kulujen jälkeen. Pistin aikoinaan siitä merkille saman huomion kuin @CitizenJ toi esiin ruotsalaisten kohdalta: kansainväliset pienyhtiörahastot ylituottivat 5 vuoden aikajänteellä 2010-2015 joukkona indeksejään. Vain 20-30 % hävisi indeksille ennen kuluja.

Esimerkiksi USA:ssa pienyhtiörahastot ottivat pahasti takkiin indeksiltä. Voi selittyä myös indeksivertailuilla, mitä tuo raportti on käyttänyt vs. miten aktiiviset varainhoitajat ovat sijoittaneet. Arvostrategiaa noudattavaa rahastoa pitäisi verrata arvoindeksiin jne. Mutuilen, että kansainvälisten osalta eroa ei ole tehty. 5 vuotta on myös kovin lyhyt aika.

@Wallet_Nahlroos mainitsi, että Ruotsin pienet kasvufirmat ovat tuottaneet tosi hyvin, mutta mua kiinnostaisi tietää, kuinka hyvin Ruotsin pienet arvoyhtiöt ovat sitten tuottaneet. Itse mieluummin ohjaisin rahat ZPRX:ään, kuin Ruotsin pienyhtiöihin. ZPRX:ssä on parempi hajautus ja teoriassa paremmin tuottava strategia. Se mikä näissä Ruotsi-rahastoissa on hyvää, on, että ne eivät maksa lähdeveroja. Tosin eivät maksa ZPRX:n brittifirmatkaan, jota melkein kolmasosa.

8 tykkäystä

Ruotsi tai Nordic SCV:lle en pikaisella googlettelulla löytänyt edes indeksiä. Yhtiöiden määrä voi olla yksinkertaisesti niin pieni, että erottelu ei ole mielekästä.

ZPRX:llä on hyvänä puolena myös pienempi valuuttariski.

Kiitos kun toit julkaisun tietoomme. Nyt holdailen RE peesisalkkuani entistä luottavaisemmin :grin:

2 tykkäystä

Itse ostan ne kaikki ;-)))
Voi sitten rahan tarpeessa myydä niistä mitkä on ”sopivalla” tuotolla, ja parhaat palat jättää pitkään holdiin.
Löytyy monia samanlaisia tuotteita salkusta, eipä siitä haittaakaan.

3 tykkäystä

Hyvä, jos oli rationaalinen vaikutus sinuun. :grin:

Haluaisitko linkata salkkusi, on mennyt itseltä ohi? Voi laittaa myös DM. En meinaa kritisoida mitään, kiinnostaa vain.

Esimerkiksi, että mihin rahasto on rekisteröity. Ainakin Irlantiin rekisteröidyt rahastot maksavat kevyemmän lähdeveron. Tämä saattaa olla myös joidenkin muiden maiden kohdalla, esim. Sveitsi?

1 tykkäys

Katsotteko/annatteko rahastoissa painoarvoa esim. sille, että kuinka pitkään rahasto on ollut toiminnassa ja/tai paljonko siihen on sidottu pääomia?

Mietin itse siltä kantilta, että jos haluaisi omistaa rahastoja, jotka ovat mahdollisimman “pitkäikäisiä”, jotta saisi hyödynnettyä korkoa korolle -ilmiön maksimaalisesti. Toki näitä nyt ei voi kukaan ennustaa, mutta varmaan tietynlaisilla / kokoisilla rahastoilla lopettamisen riski on pienempi. Sulautuminen toiseen rahastoon ei verottajan näkökulmasta ole luovutus, mutta rahaston lopettaminen ja varojen jakaminen sijoittajille on luovutus.

6 tykkäystä

Ehdottomasti.

Etf pidän positiivisena jos elinikä on yli 5v ja aum yli 100m€. Joidenkin faktori etf kohdalla vähän joutunut luistamaan tästä mutta ucits maassa faktori etf muutenkin kovin vähän tarjolla, ainakaan mistä välittäisin.

5 tykkäystä

Lisäisin indeksin seurauseron. Esim. www.trackingdifferences.com

3 tykkäystä

Valuutan, yhtiöjakauman, osinkojen uudelleensijoituksen/jaon ja kulutason lisäksi olen katsonut myös:

  • Synteettinen vs. fyysinen, eli omistaako ETF suoraan osakkeet vai seuraako se indeksiä rakentamalla salkkunsa johdannaisilla. Jälkimmäisessä on olemassa teoreettinen vastapuoliriski, mutta tuntuu että tästä löytyy mielipiteitä molempiin suuntiin. Itse olen suosinut valinnassa fyysisiä ETF:iä.

  • ETF:n koko ja ikä (kuinka pitkään rahasto on ollut toiminnassa): Lähtökohtaisesti etsin rahastoja pitkään pitoon, joten isommissa rahastoissa jotka ovat olleet jo pitkään markkinoilla lienee pienempi riski että ne lopetetaan tai sulautetaan johonkin toiseen rahastoon.

2 tykkäystä